Kunnilla konkreettisia toiveita uuteen maakuntaohjelmaan, kunnat arvostavat Pirkanmaan liiton asiakirjaa

Pirkanmaan liitto on käynnistänyt seuraavan maakuntaohjelman työstämisen. Kunnilla on hyvin käytännönläheisiä sisältötoiveita nelivuotiskauden 2021-2024 kattavaan paperiin. Maakunnassa vallitsee vahva yhteisymmärrys, että Pirkanmaan on säilytettävä niin veto- kuin pitovoimansa.

Pirkanmaan uusi maakuntaohjelma kypsyy tulevan vuoden aikana.

Kuntavaikuttajien puheenvuoroista heijastuu arvostus, jonka mukaan Pirkanmaan liiton valmistama asiapaperi ei ole yhdentekevä. Kunnilla on varsin konkreettisia ehdotuksia ja toiveita seuraavaa ohjelmakautta varten.

Akaan kaupunginjohtaja Antti Peltola pitää ykkösasiana, että uusi maakuntaohjelma tunnistaa ja ottaa huomioon muuttuvan toimintaympäristön.

– Siinä on oltava aukikirjoitettuina ilmiöt, haasteet sekä mahdollisuudet. Ohjelmaan on kirjattava yhteiset päämäärät ja niiden saavuttamiseksi tehtävät toimenpiteet. Kaiken tekemisen tähtäimessä on oltava Pirkanmaan elinvoiman vahvistuminen, hän miettii.

Peltola muistuttaa, että eteläpirkanmaalainen Akaa sijaitsee niin maakunnallisesti kuin valtakunnallisesti merkityksellisessä solmukohdassa pääradan varressa.

– Akaasta on reilun varttitunnin matka Tampereelle ja runsaan tunnin taival pääkaupunkiseudulle. Jo tästä vinkkelistä katsottuna meille elintärkeitä teemoja maakuntaohjelmassakin ovat saavutettavuuteen, liikenteeseen, aseman seutujen kehittämiseen, logistiikkaan sekä asumiseen liittyvät kysymykset. Kaiken kaikkiaan maakunnallinen edunvalvonta on merkityksellistä, hän listaa.

Pirkanmaahan kuuluu ensi vuoden alusta lähtien 23 kuntaa. Peltola vetoaa maakuntaohjelman kirjoittajiin, jotta he pitäisivät koko ajan mielessään maakunnan sisäiset alueelliset erityispiirteet.

– Vaikka maakuntamme on tunnetusti kehittyvä ja kasvava, on kaikkien tahojen työskenneltävä taukoamatta uudistumiskyvyn säilyttämiseksi, hän teroittaa.

Huomio liikenneyhteyksiin

Lempäälän kunnanjohtaja Heidi Rämö odottaa, että seuraavaan maakuntaohjelmaan kirjoitetaan keskeinen luku saavutettavuuden vahvistamisesta.

– Esimerkiksi liikenneyhteyksiä on parannettava, hän tarkentaa.

Rämön listalla ovat muun muassa valtatie 3:n kohentaminen, hyvällä oraalla olevan lähijunaliikenteen edistäminen sekä lentoliikenneyhteyksien varmistaminen.

– Digitaaliset palvelut haastavat tietoliikenneverkkoa, hän lisää.

Rämön mielestä ylipäätään digitalisaatio ja paikkariippumaton työskentely ja asiointi on nostettava seuraavalle tasolle.

– Tämä loikka vaatii osaamisen kehittämisen resurssointia ja yliopistojen sekä elinkeinoelämän yhteistyötä, hän evästää.

Rämö odottaa uudelta ohjelmalta, että siihen kirjattaisiin kirkas näkymä Pirkanmaan tulevista mahdollisuuksista.

– Pirkanmaan on lujitettava pitovoimaansa, hän yksilöi.

Rämö muistuttaa maakuntaohjelman hedelmästä. Hänen mukaansa jo asiakirjan valmistelu on merkittävä prosessi, sillä sen ansiosta monet tahot osallistuvat Pirkanmaan rakentamiseen.

Valtatie 9 nelikaistatieksi

Oriveden kaupunginjohtaja Juha Kuusisto nostaa ykköseksi saavutettavuuteen ja edunvalvontaan liittyen valtatie 9:n rakentamisen Oriveden ja Tampereen välillä nelikaistatieksi.

Kuusisto muistuttaa, että Alasjärvi-Suinula-tiesuunnitelma valmistuu tänä vuonna. Osuus olisi valmis toteutettavaksi ensi vuodesta lähtien.

– Valtatie 9 on maamme vilkkain kaksikaistatie, se on myös hyvin riskialtis, hän herättelee.

Kuusiston mielestä valtatie 9:n laadulla on iso kansallinen merkitys. Turku-Tampere-Jyväskylä-Kuopio-Joensuu-itäraja on kiistaton maamme elinkeinoelämän keskeinen valtasuoni.

– Keskeisiä hankkeita ovat lisäksi lähijunaliikenteen kehittäminen Tampereen ja Oriveden välillä, yrittäjyyden ja työllisyyden edistäminen ja EU-tason rahoituksen kanavoiminen Pirkanmaalle, Kuusisto listaa.

Kaupunkiseutu noteerattava

Ylöjärven kaupunginjohtaja Jarkko Sorvanto sanoo, että maakuntaohjelmassa on otettava vahvasti huomioon Tampereen kaupunkiseudun rooli maakunnan veturina ja kasvualueena.

– Kasvavalla ja kehittyvällä alueella on omat erityistarpeensa, hän painottaa.

Sorvannon mukaan pirkanmaalaisten on paiskittava töitä maakuntansa vetovoiman ja kilpailukyvyn säilymiseksi hyvällä tasolla. Kaupunginjohtaja huomauttaa, että pääkaupunkiseutu ja muut kasvukeskukset hengittävät Pirkanmaan niskaan.

– Tässä työssä tarvitsemme niin maakunnallista yksituumaisuutta kehittämisen painopisteiden määrittelyssä kuin nykyistä vahvempaa edunvalvontaa valtioon päin, hän konkretisoi.

Sorvanto huomauttaa, että maakuntaohjelma ohjaa pirkanmaalaisten toimijoiden tekemistä yhdessä sovittuun suuntaan.

– Ohjelman kärkenä on varmistaa, että Euroopan unionin rakennerahasto-ohjelman kautta saatavat tuet kohdentuvat tehokkaasti alueellamme, hän lisää.

Kanta pohjavesiasiaan

Pälkäneen vs. kunnanjohtaja Anitta Hietaniemi kiteyttää laajan pälkäneläisjoukon toiveen.

– Pohjavesiasian pompotteleminen vuosikymmenien ajan on muodostunut todelliseksi esteeksi Pälkäneen vakaalle kehittämiselle. Olemme asian vankeina, hän herättelee.

Hietaniemi toivoo, että pälkäneläiset saisivat äänensä kuuluville, ja että heidän tahtoaan kunnioitettaisiin.

Hietaniemi toivoo, että Pirkanmaan tuleva maakuntaohjelma olisi kannustava ja mahdollistava jokaiselle kunnalle.

– Pälkäneellä on kaikki mahdollisuudet kehittyä nimenomaan asumisen edelläkävijänä, hän muotoilee.

– Koronapandemian aika on osoittanut, että etätyö onnistuu hyvin maaseudulta käsin. Pälkäne on edelläkävijä joka kotiin ulottuvan valokuidun toteuttajana.

Vahva EU-ulottuvuus

Mikä asema Suomen maakunnilla on Euroopan unionissa? EU-yhteysjohtaja Hannele Räikkönen vastaa, ”no, ei oikein mikään juuri nyt, kun meillä Suomessa ei näitä maakuntia ole tunnistettu viralliseksi hallintotasoksi”.

– Tähänhän monet maakuntaliitot, kuten Pirkanmaa, on toivonut muutosta, hän tarkentaa.

Räikkösen mukaan vientivetoisen Pirkanmaan maakuntaohjelmassa on oltava vahva EU-ulottuvuus.

– Maakuntien strategiset painopisteet on linkitettävä Euroopan unionin painopisteisiin, kuten ilmastotavoitteisiin ja digitaaliseen siirtymään. EU-rahoituksissa otetaan huomioon yhteisten päämäärien saavuttaminen.

Räikkönen korostaa, etteivät Suomen maakunnat elä missään tyhjiössä, vaan ne ovat osa kokonaisuutta.

– Samalla tavalla, kun huomioimme kansalliset tavoitteet, meidän pitää tunnistaa myös EU-taso.

Tuoreita painotuksia

Maakuntajohtaja Esa Halme taustoittaa, että nykyinen Pirkanmaan maakuntaohjelma on nostanut kärkiteemoiksi välkyn, ehyen, kestävän ja saavutettavan Pirkanmaan.

– Uskoisin, että aivan täysin nämä kärjet eivät muutu, mutta niiden sisältöihin tulee varmasti uusia painotuksia.

– Pirkanmaa hakee uudistavaa ja modernia eurooppalaista kehittämistä. Näin toimien uskomme maakuntamme parhaiten pärjäävän maailman menossa.

– On kuitenkin selvää, että ilmastokriisi, ympäristön vahva korostuminen, digitalisaatio ja globaalin tasapainon muutokset vaikuttavat myös omiin valintoihimme, Halme pohtii.

MATTI PULKKINEN