Keihosten metsätyökone ei polkua kummempaa jälkeä jälkeensä jätä

Lempäälän-Vesilahden Sanomien kestotilaajaksi esittäytyvä Ari Lankila Lempäälästä vinkkaa törmänneensä Vesilahdessa työmatkallaan erikoiseen näkyyn.

– Nuorimies on itse tehnyt todella toimivanoloisen metsäkoneen. Pieni, Avantin kokoluokkaa oleva kone on saanut valtavasti reaktioita alan Facebook-ryhmässä.

– Eikö tämä olisi jutun aihe paikallislehteen tyyliin Vesilahdesta haastaja Ponsselle, Lankila hehkuttaa.

Varmemmaksi vakuudeksi hän laittaa mukaan ruudunkaappauskuvan Facebookista, jossa OMATEKOSET KONEET JA TYÖKALUT ym. -ryhmän miesvoittoinen seurakunta lähestulkoon estotta kehuu kuvissa näkemäänsä tuotosta. Tykkääjiä oli 1 200 jo viime joulukuussa.

No, paikan päällehän Vesilahden Keihosten kylään on lähdettävä käymään ja tapaamaan käsistään taitavaa 27-vuotiasta Markus Heinosta. Perillä selviää, miksi konemiehiä hänen laitteensa niin kovasti kiinnostaa.  Nimeämätön tuotos osoittautuu olevan täysin pro vehje.

 

Markus Heinonen korjaa ammatikseen maanrakennuskoneita KH-koneet -nimisessä yrityksessä Pirkkalassa. Vesilahtelaismiehelle koneiden laittelu on sekä työ että harrastus.

Hänellä on kolme siskoa. Vanhemmat Pentti Heinonen ja Erja Heinonen hoitavat karjatilaa, jonka konehalli monine mahdollisuuksineen on Markus Heinoselle tuttu paikka, ollut jo ihan pikkupojasta asti. Oma isäkö opasti metallitöiden pariin?

– Kyllä vaan, osittain, juu.

Tilan rakennusten pääasiallinen lämmönlähde on polttopuu, ja Markus Heinonen on rähjännyt aiemmin kotitalon rankametsällä mönkijän kanssa ja käsipelillä heitellyt pöllejä itsetehdyn metsäkärryn kyytiin. Ei siis ihme, että kotitarvepolttopuun tekijällä idea pienoiskokoisen metsätyökoneen tekemisestä alkoi pyöriä mielessä.

­ – Ajattelin, että sellainen pieni kone tarvis saada. Hanke sai alkunsa, kun isä bongasi myynnissä olevan vain hieman käytetyn Kubota d722 -moottorin, joka pyörittää perässään olevaa kolmea hydraulipumppua.

Moottorista tuli metsätyökoneen ydin ja puolisen vuotta kestäneen rakennusprojektin aihio, josta lähteä tekemään valmista. Suunnilleen vuosi sitten käynnistynyt rakennustyö vei puolisen vuotta. Heinonen laskeskelee käyttäneensä projektiin satoja työtunteja.

– Tein sitä ehtoohommina aina, kun löytyi osia. Mitään piirustuksia ei ollut, sanoo itse ja osin isänsä avustuksella rungon, telit, akseliston ja dieselmoottorin paikoilleen asentanut Heinonen.

Työvaiheita on ollut moninaisia ja tekeminen mielekästä.

– Hitsata on saanut, paljon. Laitteessa on hydraulisesti esiohjattu ajo. Mekaanisella venttiilipöydällä ohjataan metsäkuormaajaa. Runkonivelessä käytin ison peräkärryn keskinapaa, Heinonen luettelee.

Kaikki osat ovat moottoria lukuun ottamatta uusia. Nosturikaan ei ole omaa käsialaa. Vanha Ferrarin kuormain löytyi käytettynä Joensuusta. Sen Heinonen hiekkapuhalsi ja maalasi uuteen uskoon ja muunsi sähkökäyttöisestä moottorin perään hydraulitoimiseksi.

Laitteen ajoa ohjataan joystickillä. Lastaus sujuu tukijaloin varustetulla kuormaimella. Kouran ulottuvuus vaakatasossa on noin 3,8 metriä.

– Kuormaajassa on riittävästi voimaa. Kun koura yltää puun ympäri, se kyllä nousee kyytiin.

Veto on toteutettu napamoottorilla. Ajomoottori on sama kuin tunnetussa Avantissa.

Komeuden alla on kolme 26x12x12 Avantin rengasparia. Laitteessa on hydraulinen neliveto. Telissä etummaiset vetävät. Keskinivelet Heinonen on asentanut kääntymään kahdella sylinterillä.

Osat laitteeseen tulivat maksamaan noin 13 000–15 000 euroa. Vastaavankokoisen 20-hevosvoimaisen valmiin laiteen saisi kaupasta pulittamalla noin 35 000 euroa.

1 500 kiloa painava laite on noin kuusi metriä pitkä ja vain 1,4 metriä leveä. Jopa viisimetristä hyötykuormaa kulkee kyydissä 1 200 kiloa.

– Kiva, sippoinen vempain, juuri sopiva kapistus metsätöihin. Toimii pehmeikössä ja vaikeassa maastossa juuri polkua kummempaa jälkeä jättämättä, tekijä itse luonnehtii.