Tampere tukee huostaanotettujen nuorten kouluttautumista ja työllistymistä uusin keinoin

Hanke liittyy valtakunnalliseen Lapset SIB-kokonaisuuteen. Suomessa SIB-mallia on aiempina vuosina toteutettu eri kunnissa lapsiperheiden tukemiseksi. Nyt alkaneessa hankkeessa on mukana Tampereen lisäksi kolme muuta kaupunkia tai kuntaa. Hankkeen tavoitteena on, että sijaishuollon nuorista 80 prosenttia saa vähintään toisen asteen tutkinnon ja 80 prosenttia on 25-vuotiaana ansiotyössä tai opiskelee.

Lastensuojelun sijaishuollossa olleista nuorista jopa puolet jää ilman peruskoulun jälkeistä tutkintoa. Yksi koulutuksen ja työn ulkopuolelle jäänyt nuori maksaa yhteiskunnalle vuodessa noin 18 000 euroa. Hankkeen avulla vahvistetaan nuorten luottamusta tulevaisuuteen ja kiinnittymistä yhteiskuntaan. Mukana hankkeen valmistelussa ovat olleet Pesäpuu ry:n kehittäjänuoret, joilla kaikilla on kokemusta sijaishuollosta.

– Nuoret ovat osallistuneet valmistelutyöhön innokkaasti, koska sitä pidetään tärkeänä sijaishuollossa asuvien nuorten hyvinvoinnin vahvistamiseksi nyt ja tulevaisuudessa, toteaa Pesäpuu ry:n asiantuntija ja Tampereella vuoden aikuiseksi valittu Onni Westlund.

– Lastensuojelun Keskusliitto on Lapset SIB:n hankkeen palvelujen koordinoija. Tampereen kokonaisuudessa tuemme nuorta yksilöllisesti, mutta annamme tukea myös ryhmätoiminnan kautta. Korostamme toiminnassa nuorten kohtaamista, kuulemista sekä osallisuutta. Palvelukokonaisuutta kehitetään koko hankkeen ajan vaikuttavuusnäkökulmasta, kertoo Lapset SIB- projektipäällikkö Riikka Westman Lastensuojelun Keskusliitosta.

Voimavaroja suunnataan ennaltaehkäisevään työhön

Uutta hankkeessa on se, että palvelujen hankinta perustuu vaikuttavuusinvestointiin, jossa Tampereen kaupunki ei hanki palveluja itse, vaan maksaa hankkeen tulostavoitteiden saavuttamisesta. Tulostavoitteita ovat toisen asteen tutkinnon suorittaminen, korkeakouluopinnot ja työllistyminen. Palveluja tuottavat ainakin SOS-Lapsikylä sekä Helsingin Diakonissalaitoksen VAMOS-toiminta.

Vaikuttavuusinvestoinnin tavoitteena on kohdentaa resurssit nuorten palveluissa ennaltaehkäisyyn. Taustalla on ajatus, että ilman ennaltaehkäisevää työtä palvelujen kohderyhmä päätyisi ennen pitkää raskaisiin ja kalliisiin palveluihin. SIB-toimintaan rakennettu rahasto kerää rahoituksen pääosin yksityisiltä sijoittajilta. Jos tavoitteet saavutetaan, kunta palauttaa rahastolle osan siitä laskennallisesta säästöstä, joka syntyy, kun ongelmat vähenevät. Jos tavoitteisiin ei päästä, kunta ei maksa mitään. Malli ohjaa julkista sektoria ostamaan tuloksia ja vaikuttavuutta.

Hankkeen toteuttamisesta ja sijoittajien pääoman keräämisestä vastaa hankintalain edellyttämän kilpailutuksen kautta valittu FIM Pääomarahastot Oy yhdessä Lastensuojelun Keskusliiton kanssa.

– Koronakriisi on entisestään lisännyt erityisesti haavoittuvassa asemassa olevien lasten, nuorten ja perheiden oikea-aikaisen ja varhaisen tuen tarvetta samaan aikaan, kun julkisten toimijoiden taloudelliset resurssit menevät korjaavien lastensuojelupalveluiden rahoittamiseen. Yhdistämällä yksityisiltä sijoittajilta saatava vaikuttavuussijoituspääoma ja parhaiden toimijoiden tuottama ennaltaehkäisevä palvelu, hanke pyrkii ensisijaisesti vaikuttamaan nuorten hyvinvointiin samalla, kun se alentaa lastensuojelun kustannuksia, kertoo hankkeen toteutuksesta vastaavan FIM Pääomarahastot Oy:n johtaja Jani Kempas.