Pirkanmaa

Isä Tuomas Kallonen: "Pääsiäistä ei voi peruuttaa"

Isä Tuomas Kallonen: "Pääsiäistä ei voi peruuttaa"

Suurella viikolla kirkko täyttyy joka päivä rukoilevista seurakuntalaisista, kun jumalanpalveluksissa seurataan Kristuksen maanpäällisen elämän viimeisiä vaiheita. Nyt papisto ja kanttorit toimittavat palvelukset suljetuin ovin. Isä Tuomas Kallonen korostaa, että pääsiäinen koittaa aina ja kaikissa oloissa. Sitä ei voi peruuttaa. (Kuva: Matti Pulkkinen)
Suurella viikolla kirkko täyttyy joka päivä rukoilevista seurakuntalaisista, kun jumalanpalveluksissa seurataan Kristuksen maanpäällisen elämän viimeisiä vaiheita. Nyt papisto ja kanttorit toimittavat palvelukset suljetuin ovin. Isä Tuomas Kallonen korostaa, että pääsiäinen koittaa aina ja kaikissa oloissa. Sitä ei voi peruuttaa. (Kuva: Matti Pulkkinen)

Ortodoksit viettävät kirkkonsa suurinta juhlaa, pyhää pääsiäistä jo toisen kerran poikkeusoloissa koronapandemian takia. Vaikka seurakuntalaiset eivät pääse osallistumaan suuren viikon päivittäisiin jumalanpalveluksiin, pyhäköissä myötäeletään Kristuksen maanpäällisen elämän viimeisiä aikoja ja kärsimyksiä. Tampereen ortodoksisen seurakunnan II pappi, isä Tuomas Kallonen korostaa, ettei juhlien juhlaa, pääsiäistä voi mikään maailmanmahti peruuttaa.

Isä Tuomas Kallonen katsoo Pyhän Aleksanteri Nevskin ja Pyhän Nikolaoksen kirkon tiukasti lukossa olevaa tammiovea. Elämme parhaillaan suurta viikkoa, jonka päivittäiset jumalanpalvelukset normaaliaikana kokoaisivat pyhäkön kerta toisensa jälkeen täyteen rukoilevia seurakuntalaisia. Koronapandemian johdosta perinteinen kirkollinen pääsiäisen vietto tapahtuu nyt toisen kerran suljettujen uksien takana. Kirkkokansa osallistuu liturgioihin, ehtoopalveluksiin ja aamupalveluksiin verkon kautta.

– On vahvaa liioittelua, että pääsiäinen voisi peruuntua, isä Tuomas Kallonen korostaa.

Hän hakee historiasta perspektiiviä parhaillaan elettävään koronapandemian aikaan.

– Herran suurta ja pyhää pääsiäistä on vietetty kansakuntamme kohdanneina raskaina sotavuosinakin. Aikakirjat tietävät kaukaa menneisyydestä eri vuosisadoilla riehuneista pandemioista, jotka eivät ole suistaneet pääsiäistä. Neuvostoliitossakin pääsiäisen ilosanoma raikui, vaikka uskonto ja kirkko eivät olleet kunniassa.

Isä Tuomas Kallonen muistuttaa, etteivät seurakunnan työntekijät lepää laakereillaan. Rukous- ja jumalanpalveluselämä on jokapäiväistä ja sakramentit toimitetaan ajoillaan.

– Papit ja kanttorit, kaikki, odottavat aikaa, jolloin seurakuntalaiset pääsevät yhteen viettämään jumalanpalveluksen juhlaa. Vaikka tapahtumien videointi ja striimaukset mahdollistavat osallisuuden, niiden johdosta ei kannata tuudittautua perusteettomaan hyvänolon tunteeseen. Meidän on huomattava, ettei suuri osa seurakuntalaisistamme ole etäyhteyksien piirissä. Tosiasia on, ettei jumalanpalveluselämässä kaikkia asioita voi toteuttaa etänä.

– Kuolevan ihmisen vuoteen äärellä ei voi olla WhatsAppin välityksellä. Kädestä kiinnipitäminen on täysin eri asia.

Isä Tuomas Kallonen iloitsee, että papit saavat tällä erää toimittaa sakramentteja hoitolaitoksissa sekä hoitokodeissa. Vuosi sitten rankat yhteiskunnan sulkutoimet estivät vierailut.

"Sielunhoidon tarve ei ole hävinnyt"

– Ihmisten sielunhoidon tarve ei ole hävinnyt mihinkään, isä Tuomas Kallonen sanoo.

Hänen mukaansa esimerkiksi avioliittoon aikovat pystyvät lykkäämään vihkimistä ja häitä.

Isä Tuomas Kallonen tietää, että kaikki seurakunnan työntekijät ovat kypsyneitä poikkeusoloihin. Jokaiselle on arvokasta ja merkityksellistä päästä kokemaan yhteyttä.

– Runsaan vuoden kestänyt koettelemus, aito kriisi on opettanut meitä kaikkia elämään epävarmuudessa. Rohkenen sanoa, että menneet kuukaudet ovat olleet tarpeellinen koulu ihmiskunnalle. Jokainen sairastunut ja ihmishengen menetys on raskas. Luotan siihen, että ajan kanssa löydämme tähän kaikkeen kätketyn siunauksen. Uusi ymmärrys kasvaa. Kirkkomme puhuu vaarin ottamisesta, sitä juuri toivon.

Isä Tuomas Kallonen muistuttaa, että erilaisissa elämäntilanteissa olevat ihmiset kohtaavat koronapandemian hyvin eri tavoin.

– Pakkopysähtyminen on synnyttänyt uudenlaista henkistä hyvinvointia. Monet ihmiset ovat aikaisempaa enemmän kotona. Vuorovaikutus ja kanssakäyminen on tiiviimpää läheisten ja lasten kanssa. Olemme kuulleet luonnon kutsun ja löytäneet tiemme metsään ja vesille. Luonto on hoitanut paljon meitä. Luontoyhteys uudistaa ymmärrystämme ja olemistamme.

Isä Tuomas Kallonen kysyy uudelleen ja uudelleen, mitä muuta seurakunta pystyisi tekemään. Hän tietää, että yhteisiin jumalanpalveluksiin ja rukoukseen kaipaavat ihmiset kokevat jo kasvavaa surua, kaipuuta, turhautumista sekä närkästymistäkin yhteyden puutteesta.

– Meidän on katseltava ympärillemme ja tunnistettava avun tarvitsijat. Olemalla ihmisiä toisillemme ilmiantaisimme todellisen avun tarvitsijat. Se, että joku soittaisi, merkitsee yksinäisyydessä olevalle paljon.

Hengellisyyden etsijöitä on paljon

Internetissä on ollut säännöllisesti jo kuukausien ajan striimauksia ja videoita monista seurakunnista.

– Tämä on mahdollistanut sen, että kuka tahansa pystyy kuuntelemaan opetusta, isä Tuomas Kallonen iloitsee.

– Palvelemme myös hengellisyyden etsijöitä, joiden joukko on merkittävä, hän toteaa.

Isä Tuomas Kallonen luottaa, ettei sulkuaika nurmeta ahkeroiden ja säännöllisten palveluksiin osallistuvien kirkkotietä.

– Haluan uskoa, että ihmisillä on rakkautta ja vastuuta. Nyt voimme ajatella, että odotamme täyttymystä, sitä että pääsemme pyhäköihin.

– Meille jokaiselle on varmasti avartava kokemus ymmärtää, ettei kirkossa käynti ja jumalanpalvelukseen osallistuminen olekaan itsestäänselvyys. Huomaamme, mitä tarkoittaa, jos yhteys katkeaa. Suomessa on luksusta, että kirkot ovat muutaman kymmenen minuutin kestävän matkan päässä. Havahdummeko siihen, että olemme saaneet olla etuoikeutettuja, kun olemme päässeet yhteiseen jumalanpalvelukseen.

Papillinen kutsumus kaikille

Tampereen ortodoksinen seurakunta on nykymuodossaan noin 4 900 jäsenen yhteisö, ja se levittäytyy peräti 74 kunnan alueelle Pirkanmaalla, Satakunnassa, Etelä-Pohjanmaalla, Keski-Pohjanmaalla, Pohjanmaalla sekä osassa Keski-Suomea.

Isä Tuomas Kallonen näkee, että Suomen ortodoksisen kirkon tulevaisuus nostaa maallikkovoimat esiin. Hän vierastaa maallikko-termiä, mutta parempaakaan ei ole löydetty.

– Ortodoksisen tradition mukaan papillinen kutsumus koskettaa jokaista kirkon jäsentä. Hän saa kasteen ja mirhalla voitelun eli jokaiselle vuodatetaan pyhä henki.

– Monet tsasounat ovat kohonneet kyliin juuri siksi, että niissä rukoillaan ja toimitetaan palveluksia maallikkovoimin.

Sanoma ei muutu milloinkaan

– Kristus nousi kuolleista!

Isä Tuomas Kallonen painottaa, ettei pääsiäisen sanoma muutu.

– Esimerkiksi, nyt kun elämme koettelemusten aikaa, se ei tarkoita, että pääsiäinen lässähtäisi. Kirkas aurinko paistaa yhtä loistavana ja lämmittävänä muistuttaen Elämänantajasta. Herramme pääsiäinen ja sen sanoma on suurinta maailmassa. Se kestää aikakausien vaipumiset ja sukupolvien vaihdokset.

– Pääsiäinen koittaa, vaikka ei olisi ostaa herkkuja notkuvaa pääsiäispöytää. Juhla tulee ja koskettaa, vaikka koti ei olikaan koristeltu Fabergén pääsiäismunilla. Kannustan ihmisiä ravistelemaan omia odotuksiaan ja tottumuksiaan. Ei vain odoteta tietynlaista, annetaan mahdollisuus uudenlaiselle juhlalle. Pääsiäisen vietossa ei jaeta palkkaa. Sanoma kutsuu kaikkia iloon.

Isä Tuomas Kallonen soisi, että pääsiäisen sanoma auttaisi ihmisiä luopumaan itsensä ja kanssaihmisten loputtomasta mittaamisesta. Ajankuvaan kuuluu isosti suosion ja mannan halajaminen sekä raadollinen kilpailu paikasta auringossa.

Kirkot on suljettu koronapandemian johdosta. Jumalanpalveluksia videoidaan ja striimataan. Niin papisto kuin kanttorit odottavat, että seurakunta pääsee kokoontumaan yhteen. Isä Tuomas Kallonen sanoo, että koronapandemian tiimoilta tiedämme, että lähellä olevat pyhäköt ovat suorastaan luksusta. (Kuva: Matti Pulkkinen)
Kirkot on suljettu koronapandemian johdosta. Jumalanpalveluksia videoidaan ja striimataan. Niin papisto kuin kanttorit odottavat, että seurakunta pääsee kokoontumaan yhteen. Isä Tuomas Kallonen sanoo, että koronapandemian tiimoilta tiedämme, että lähellä olevat pyhäköt ovat suorastaan luksusta. (Kuva: Matti Pulkkinen)

Artikkelia on muokattu. Isä Kallosen kommentteja on täsmennetty. 

Lue lisää aiheesta:

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Voit käyttää näitä HTML tägejä ja attribuutteja:

<a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>