Kanta-Hämeen sairaalaepidemioiden aiheuttajaksi paljastui koronaviruksen Intian variantti

Kanta-Hämeen keskussairaalan kautta maakunnan jatkohoitosairaaloihin Hämeenlinnaan ja Forssaan levinneen ja Riihimäellä samaan aikaan todetun osastoepidemian aiheuttajaksi on paljastunut THL:n sekvensoinnissa viruksen Intian variantti.

– Kokemuksiemme perusteella tämä variantti on erittäin herkästi leviävä, kuten on nähty myös Keski-Pohjanmaan epidemian kohdalla. Viruksen muiden muotojen torjumiseen aiemmin onnistuneesti käytetyt suojaustoimenpiteet ja -välineet ovat osoittautuneet riittämättömiksi tämän variantin kohdalla, sanoo Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin johtajaylilääkäri Sally Leskinen tiedotteessa.

Sairaalaepidemioissa tartunnan saaneita on yhteensä yli 80, joista suurin osa kertaalleen rokotuksen saaneita. Kaksi rokotusta saaneista, pisara-eristystoimin suojautuneista hoitotyön tekijöistäkin noin 11 prosenttia on saanut tartunnan. Heistä yli puolet on saanut taudista kliinisiä oireita, osa merkittäviäkin. Kahteen kertaan rokotettujen henkilökunnan jäsenten perheissäkin on todettu selviä jatkotartuntoja, mikä antaa tarkentuvaa tietoa rokotettujen tartuttavuudesta.

– Sinänsä Pfizer-Biontechin rokotteen tutkimuksissa saadut tulokset Intian variantin osalta vastaavat lähes prosentilleen meidän kokemuksiamme, mutta tämän virusmuodon tartuttavuus niin sanotun universal masking -tason suojavarusteiden lävitsekin on todella korkea. Huolenamme on, että nyt Suomessa nopealla tahdilla tehtävä rajoitustoimien purku ja herpaantuminen turvavälien sekä maskien käytössä voi aiheuttaa tilanteen nopean heikkenemisen muuallakin kuin Kanta-Hämeessä ja Keski-Pohjanmaalla, jos näitä epidemioita ei saada tukahdutettua nopeasti, Leskinen pohtii.

– Huolta lisää se, että ensimmäisen rokotuksen jälkeen taudinkuva voi riskiryhmälläkin alkaa erityisen lievänä ja koronatartunnan havaitseminen voi olla aiempaa haastavampaa, hän lisää.

Koulujen etäopetus ja muita toimia pohdintaan

Kanta-Hämeessä sairaalaepidemia on nopeasti laittanut terveydenhuollon kantokyvyn äärirajoilleen, kun jatkohoitopaikkoihin ei voida henkilöstön laajojen karanteenien ja altistuneiden potilaiden määrän vuoksi lähettää potilaita. Yhteensä seitsemän potilasta on menehtynyt kahden viikon sisällä.

– Potilaat ovat iäkkäitä ja pääosin perussairauksista kärsineitä, ja osalla COVID-19 ei ole ollut pääasiallinen kuolemansyy, vaan myötävaikuttava tekijä, mutta tilanne on joka tapauksessa varsin vakava. Tämä variantti täytyy saada kuriin, johtajaylilääkäri toteaa.

Maakunnan pandemiaryhmä aikoo pitää ylimääräisen kokouksen mahdollisimman nopeasti päättääkseen uusista toimenpiteistä ja suosituksista.