Heinäkuun Sunnuntairetket alkoivat Suomen suurimmalta linnavuorelta. Valkeakoskella sijaitseva Rapolan muinaislinna ja sen ympäristö muodostavat maamme laajimman muinaismuistoalueen ja arvokkaan kulttuurihistoriallisen kokonaisuuden. Oppaana retkellä toimii Metsähallituksesta asiakaspalvelupäällikkö Sari Airas sekä suunnittelija Teijo Heinänen.
Rapolassa muinaiset ihmiset asettuivat alueelle jo 400-luvulla, ja ennen uutta tuhatlukua harjun laki varustettiin linnavuoreksi, turvapaikaksi vihollisen varalta. Linnavuoren alapuolella on ainutlaatuinen ja laaja rautakautinen muinaisjäännösalue, johon kuuluu muinaispelto, uhri- eli kuppikiviä, asuinpaikkoja sekä kalmistoja.
Vuosisatoja kestänyt asutus Rapolanharjun alarinteillä on jättänyt jälkensä harjun luontoon ja kasvillisuuteen. Alueella on harjumetsiä sekä lehtoja, niittyjä ja puustoisia soita. Rapolanharjun metsissä viihtyvät puulajeista muiden muassa kuusi, tammi, vaahtera, lehmus ja kynäjalava. Ihmisen pitkäaikaisesta toiminnasta Rapolassa kertoo erityisesti arkeofyyttien eli muinaistulokkaiden suuri määrä. Rupakallion kalmistossa kasvaa esimerkiksi pölkkyruohoa, jota pidetään merkkinä rautakautisesta asutuksesta.
Rapolassa on tarjolla muutama päiväretki kävijälleen. Luonto- ja muinaispolku, 1,6 km pitkä, johdattaa kulkijan Voipaalan taidekeskuksen pihalta linnavuorelle. Rapolanharjun polkureitti, 6 km, vie Voipaalan taidekeskuksen pysäköintialueelta kalmistoille, uhrikivelle ja linnavuorelle, Rapolan ja Voipaalan kartanoille sekä Sääksmäen harmaakivikirkolle.
Sunnuntairetki 4.7.2021: Rapolan linnavuori:
Sunnuntaibongauksessa Pirkanmaan lintutieteellisen yhdistyksen aktiivi Olavi Kalkko kertoi millainen lintu on käki:
