Pirkanmaa

Sote ei pelasta nykymuotoisia kuntia, jokaisen kunnan on rehellisesti mietittävä tulevaisuutensa

Sote ei pelasta nykymuotoisia kuntia, jokaisen kunnan on rehellisesti mietittävä tulevaisuutensa

Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru korostaa, ettei soten tarkoituksena ole aiheuttaa kuntaliitoksia. Hänen mielestään jokaisen kunnan on mietittävä asemansansa, tehtävänsä ja roolinsa uudelleen. (Kuva: Matti Pulkkinen)
Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru korostaa, ettei soten tarkoituksena ole aiheuttaa kuntaliitoksia. Hänen mielestään jokaisen kunnan on mietittävä asemansansa, tehtävänsä ja roolinsa uudelleen. (Kuva: Matti Pulkkinen)

Sosiaali- ja terveyspalveluiden rakenneuudistus toteutuu tuoden hyvinvointialueet, joiden rakentaminen on parhaillaan käynnissä. Maamme kuntakenttä on nyt tehtäviensä suhteen historiallisessa tienhaarassa. Sote-ministeri Krista Kiuru, Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen, aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI:n johtava asiantuntija Kaisa Lähteenmäki-Smith sekä kuntatalouden vahva asiantuntija Eero Laesterä kannustavat jokaista kuntaa tosiasioiden kirkastamiseen ja realististen tulevaisuusskenaarioiden laadintaan.

Manner-Suomen 309 kunnalla on nyt edessään tulevaisuustalkoot. Niiden pontimena on sosiaali- ja terveyspalveluiden rakenneuudistus. Sote-uudistus muuttaa kuntien tehtäviä ja julkishallinnon rakenteita. Hyvinvointialueiden, joista yksi on Pirkanmaa, rakentaminen on parhaillaan käynnissä.

Sote-ministeri eli perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd.) listaa, että kuntien toiminnassa korostuvat tulevaisuudessa opetus, kulttuuri, liikunta, nuorisotyö, kaavoitus ja elinvoimaan liittyvät tehtävät. Hän muistuttaa, että myös näissä on kyse hyvinvointivaltion tärkeistä perustehtävistä, joita kunnissa jatkossakin hoidetaan.

– Kunta toimii jatkossakin kuntalaisten ja heidän hyvinvointinsa eteen, Kiuru muotoilee.

Kiuru teroittaa, että kunnat ja parhaillaan työn alla olevat hyvinvointialueet tulevat tekemään tiivistä yhteistyötä.

– Molemmilla on vastuu ihmisten hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä omassa toiminnassaan. Niiden on tehtävä kuntien arjessa yhteistyötä toistensa kanssa, ja niiden on tuettava toisiaan asiantuntemuksellaan.

– Molempien on myös tehtävä yhteistyötä alueella toimivien muiden julkisten toimijoiden, yksityisten yritysten ja yleishyödyllisten yhteisöjen kanssa. Hyvinvointialueilla ja kunnilla on omat roolinsa ja tehtävänsä, mutta yhdyspintoja on paljon. Esimerkiksi kuntien opetustoimessa ja nuorisotyössä on yhteyksiä sote-tehtäviin, ja yhteistyöhön on löydettävä paikallisesti parhaiten toimivat ratkaisut, Kiuru kuvailee.

Kiuru painottaa, että sote-uudistus poistaa sote-menojen kasvusta aiheutuvan paineen kuntataloudesta, ja se tekee kuntien taloudenpidosta ennakoitavampaa.

– Uudistus poistaa ison osan kuntien taloudellisista paineista. Sote-uudistuksen tavoitteena ei ole kuitenkaan ollut kuntaliitosten edistäminen, Kiuru vakuuttaa.

Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen muistuttaa realismin välttämättömyydestä kuntien tulevaisuuden suunnittelussa ja rakentamisessa. Hänen mukaansa kasvua ei riitä kaikille. Kesäkuussa valittujen kunnallisvaltuustojen on tehtävä totuudenmukaiset kuntastrategiat. (Kuva: Kuntaliitto)
Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen muistuttaa realismin välttämättömyydestä kuntien tulevaisuuden suunnittelussa ja rakentamisessa. Hänen mukaansa kasvua ei riitä kaikille. Kesäkuussa valittujen kunnallisvaltuustojen on tehtävä totuudenmukaiset kuntastrategiat. (Kuva: Kuntaliitto)

”Asiat on ajateltava uudelleen”

Suomen Kuntaliitto ry:n toimitusjohtaja Minna Karhunen sanoo, että kunnille jää merkittäviä paikalliseen elinvoimaan, osaamiseen ja sivistykseen liittyviä tehtäviä.

– Niillä on suuri merkitys kunnan menestykselle. Monelle kunnalle on helpotus, että taloutta ennakoimattomasti rasittavat sote-kustannukset siirtyvät niin sanotusti laajemmille harteille. Kuntien on nyt uudistettava strategiansa ja pohdittava vakavasti, mihin niiden rahat riittävät, Karhunen evästää.

– Esimerkiksi suurten kaupunkien rahoitusasema heikkenee merkittävästi. Kunnat pärjäävät kyllä tulevaisuudessakin. Moni asia on vaan ajateltava nyt uudelleen. Lisäksi on luotava toimivat yhteistyökäytännöt uusien hyvinvointialueiden kanssa. Esimerkiksi varhaiskasvatuksessa ja koulujen opiskelijahuollossa tarvitaan saumatonta yhteistyötä, Karhunen konkretisoi.

Karhunen tietää, että kunnilla on nyt edessään vakava miettimisen paikka.

– Moni varmasti kuvittelee, että sote pelastaa nykymuotoiset kunnat, kun niiden kustannuksia siirtyy hyvinvointialueille. Näin ei kuitenkaan ole. Väestön keskittyminen, väheneminen ja vanheneminen yhdessä tiukentuvan kuntatalouden kanssa pakottaa miettimään rehellisesti, millainen on kunnan tulevaisuus. Jos näköpiirissä on vain synkkiä pilviä, kuntaliitos voi olla myös vaihtoehto. Kahden köyhän kunnan liitos ei kuitenkaan muuta mitään. Tarvitaan monenlaisia toimia. Myös kansallista pohdintaa tarvitaan, Karhunen sanoo.

Karhunen teroittaa, että valtuustokauden alussa laadittavilla strategioilla on juuri nyt entistä suurempi merkitys.

– Kaikki kunnat eivät voi pohjata tulevaisuuttaan kasvuun. Kasvua riittää vain harvoille alueille ja kunnille. Jos strategia ei perustu oikeaan analyysiin, ovat toimenpiteet vääriä, Karhunen huomauttaa.

– Olemme valmistelleet merkittävää muutostukea sekä kunnille että hyvinvointialueille. Olemme myös mukana kehittämässä uusia yhteistyötapoja. Valtiovarainministeriö on aloittanut Tulevaisuuden kunta -työn. Osallistumme siihen yhdessä kuntien kanssa, Karhunen kertoo.

Valtiotieteiden tohtori Kaisa Lähteenmäki-Smith vetoaa Pirkanmaan liittoon, että se hankkiutuisi kaksoiskuntalaisuuden kokeilijaksi. Hän harvittelee yhteiskunnassamme olevaa saamattomuutta asian tiimoilta. Lähteenmäki-Smith sanoo, että aktiivisimmat kunnat ovat jo aloittaneet soten jälkeisen elämän määrätietoisen suunnittelun ja uudenlaiseen aikaan sopeutumisen. Hänen mielestään kuntaliitokset ovat realismia lähitulevaisuudessa. (Kuva: Matti Pulkkinen)
Valtiotieteiden tohtori Kaisa Lähteenmäki-Smith sanoo, että aktiivisimmat kunnat ovat jo aloittaneet soten jälkeisen elämän määrätietoisen suunnittelun ja uudenlaiseen aikaan sopeutumisen. Hänen mielestään kuntaliitokset ovat realismia lähitulevaisuudessa. (Kuva: Matti Pulkkinen)

”Fiksut kunnat jo liikkeellä”

Aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI:n johtava asiantuntija Kaisa Lähteenmäki-Smith tietää, että moni aikaansa seuraava ja ajassa elävä kunta on jo aloittanut valmistautua uudenlaiseen kunta-aikaan. Mutta kaikki eivät.

– Tulevaisuuden kunnan muoto, toiminnot ja rahoitusperusta ovat kuitenkin vielä liikkeessä. Fiksut kunnat ovat lähteneet rakentamaan tulevaisuuden visioitaan yhteistyössä naapurien ja kauempanakin sijaitsevien yhteistyötahojen kanssa. Yhteistyö ja uskottava tukevaisuusnäkymät tulevat olemaan avain menestykseen. Rahoitus seuraa tehtäviä ja toimintoja, mutta toimintatavat ovat paljolti omissa käsissä. Niissä on toivottavasti kunnissa jo ennakointi-, tulevaisuustyö ja uudet kokeilut ja yhteistyömallit hyvässä vauhdissa ja niissä kuullaan ja tehdään yhteistyötä myös kuntalaisten ja heidän yhteisöjensä (kylien, kaupunginosien, yhdistys- ja yrityskentän) kanssa, Lähteenmäki-Smith pohtii.

Lähteenmäki-Smith odottaa kovasti sitä, miten määritellään tulevaisuuden hyvinvointi.

– Kun sote-ydin siirtyy hyvinvointialueille, ennaltaehkäisevä ja monialainen hyvinvointi tulee yhä tärkeämmäksi. Tätä työtähän on jo esimerkiksi Tampereen kaupunkiseuduilla tehty hyvässä etunojassa (esimerkiksi HYMY-hankkeessa), mutta pitkä polku on kuljettavana, jotta saadaan vaikkapa rakennetun ympäristön, maankäytön, asumisen ja liikenteen ratkaisujen merkitys yksilöiden ja yhteisöjen hyvinvoinnille ymmärretyksi ja näkyväksi. Tai kulttuuri-, luonto-, ja taidepalvelujen merkitys yhteisöjen elinvoimalle ja yksilöjen ja yhteisöjen hyvinvoinnille. Tämä kenttä tulee olemaan erityisen kiinnostavaa uuden kehittämisen aluetta. Kuntalaisten usko tulevaisuuteen ja kykyyn itse tarttua hyvän elämän edellytyksiin ja rakentaa kestävää hyvinvointia omassa kunnassa on ratkaisevaa, Lähteenmäki-Smith luonnehtii.

Sote-uudistuksen toteutuminen on voimistanut julkista keskustelua kuntaliitosten tarpeellisuudesta.

Lähteenmäki-Smithin mukaan kuntaliitoksia voi tulla, ja hänen mielestään niitä ei pitäisi pelätä.

– Uusi kunta voi tarjota paremman pohjan erilaistuville ratkaisuille. Saako tässä yhteydessä lainata Leonard Cohenia? Hän on mainiosti sanonut, että ”…jos et itse muutu valtamereksi, olet tuomittu olemaan merisairas joka päivä”. Kuntien kannattaa mennä aina välillä aallon mukana, jotta ne jaksavat uida vastavirtaan silloin, kun sitä tarvitaan. Kuntaliitoskunnissakin oma paikallinen identiteetti, ja niiden erityispiirteet voidaan huomioida asioissa, joissa se on tärkeää, Lähteenmäki-Smith pohtii.

Kesäkuisten kuntavaalien äänestysprosentti jäi vaisuksi. Lähteenmäki-Smith pitääkin niin kuntien kuin hyvinvointialueiden isoimpana haasteena alhaisen osallistumisen haaste.

– Tulevaisuutta tekevät menestyjäkunnat ottavat vakavissaan edustuksellisen demokratian väljähtymisen ja kuntalaisten välinpitämättömyyden. Miten saada kuntalaiset kokemaan osallisuutta, yhteisöllisyyttä, omistajuutta ja tervettä ylpeyttä omasta kunnastaan? Siinä ei nokittelu ja some-häiriköinti auta, vaan siinä haetaan oikeita toimivia ratkaisuja ja rakentavaa yhteistyötä. Loppujen lopuksi tämähän on aina ollut kuntien tulevaisuususkon tärkeä tekijä. Tiedetään, missä me olemme vahvoja ja tunnustetaan myös se, missä tarvitaan jeesiä ja yhdessä tekemistä, Lähteenmäki-Smith sanoo.

Lähteenmäki-Smithin mukaan soten siirto haastaa rahoituspohjan, ja hänen mielestään siinä taas tarvitaan uusia ratkaisuja myös valtioneuvoston suunnasta. Veropohjan ja valtionosuusjärjestelmän ratkaisuilta odotetaan paljon.

– Jatkossa kunnan tehtäviä liittyy esimerkiksi sivistystoimeen, varhaiskasvatukseen, esi- ja perusopetukseen, kirjastotoimeen, yleiseen kulttuuritoimeen ja taiteen perusopetukseen. Kuntien vastuulla säilyy jatkossakin se, että asukkaiden hyvinvoinnista ja terveydestä huolehditaan ennaltaehkäisevästi. Tämä avaa uusia näkymiä monialaiselle hyvinvointityölle ja elinvoimalle. Pitää määritellä uudelleen sekä kunnan rooli kuntalaisten hyvinvoinnin tukijana ja elinvoiman rakentajana. Tässä on ehkä vähän paradoksaalisestikin kalliiden peruspalvelujen ja -toimintojen siirtyessä enemmän tilaa erilaistumiselle, variaatiolle ja kunnan oman näköiselle politiikalle. Tässä alueiden ja kuntien pitää pystyä yhteistyöhön, Lähteenmäki-Smith näkee.

Pälkäneläinen tohtori Eero Laesterä on kuntatalouden arvostettu asiantuntija. Hänellä on tarkka kuva siitä, mitä maamme kuntakentälle tapahtuu tulevaisuudessa. Laesterä peräänkuuluttaa tosiasioiden tunnustamista. (Kuva: Mari Laesterä)
Pälkäneläinen tohtori Eero Laesterä on kuntatalouden arvostettu asiantuntija. Hänellä on tarkka kuva siitä, mitä maamme kuntakentälle tapahtuu tulevaisuudessa. Laesterä peräänkuuluttaa tosiasioiden tunnustamista. (Kuva: Mari Laesterä)

”Kuntien faktat pöytään”

Pälkäneläinen kuntatalouden valtakunnallisesti arvostettu asiantuntija Eero Laesterä korostaa, että juuri nyt ainutlaatuisen ja käänteentekevän kuntauudistuksen kynnyksellä jokaisessa kunnassa on ladattava faktat pöytään.

– Kunnissa ei saa uskotella, että kehityksen pyörä juuri meidän kunnassa tai jopa meidän kylässä rajusti muuttuisi, Laesterä perustelee.

Laesterä huomauttaa, että muutos – kasvuun kääntyvä asukasluku – kun on aina jostain muusta kunnasta pois, kun lapsenteko ei enää luonnistu ja kun maahanmuuttoa useissa paikoissa vastustetaan.

– Tiedän, että taas suututaan, mutta on älyllistä typeryyttä haikailla joka ainoassa kunnassa asukasluvun kasvua tai sitä, että esimerkiksi kylän museon lisäresurssi kääntäisi pyörän oikeaan suuntaan, Laesterä ravistelee.

– Taantuvissa kunnissa kehitetään niihin jääviä palveluita, ja ikääntyneisiin satsataan hiukan nykyistä enemmän. Kasvukunnissa puolestaan satsataan hallittuun kasvuun mieluummin velkaantumatta tai laittamatta kättä syvemmälle kuntalaisen taskuun. Taantumassa voitaisiin sopeuttaa kasvua helpommin, kun tarve vähenee, Laesterä opastaa.

Laesterä teroittaa, että myös kuntastrategian on oltava kuntalain mukaan taloudellisessa tasapainossa, eikä liiaksi haaveiden ja uskon varaan voi rahoittaa kasvutoivetta, sillä joku maksaa aina laskun.

Laesterä sanoo, että Pirkanmaan alueella Tampereen veto on erittäin tärkeää, samoin kehyksessä olevien kuntien tasapainoinen kehitys.

– Nämä heijastelevat hyvää myös reuna-alueille. Onneksi keskuskaupungissa ja kehyskunnissa on ollut hyvä herraonni, Laesterä lisää.

Laesterä toteaa, etteivät nyt työn alla olevat hyvinvointialueet ja sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus mullista täysin kuntien arkitodellisuutta.

– Sotesta puhuttaessa on huomattava, että suurimmassa osassa kuntia myllerrys on jo tapahtunut ajat sitten, sillä yhteistoiminta-alueet ovat hoitaneet jo pitkään sote-palveluista päättämisen pienissä kunnissa. Tarkoitan tällä sitä, että terkkarit ja lääkärit on päätetty jo kauan jossain muualla, ja soten toteutuessa varsinkin erityisemmät palvelut keskittyvät. Erityisemmillä palveluilla tarkoitan jopa lääkäripalveluita, en niinkään neuvolaa. Toivottavasti kukaan ei usko, että luvattu tasalaatuinen ja -laajuinen palvelu kaikille ja kaikkialla voi olla totta, Laesterä herättelee.

– Ikääntymisen ja asukasluvun aleneman muut ongelmat ovat olleet jo pitkään, eivätkö ne lopu ennen kuin joskus vuonna 2040. Tämä on myllerrys, joka eriyttää kuntia entisestään, Laesterä uumoilee.

Laesterän mielestä kuntien päättäjille jää edelleen mielenkiintoisia päätettäviä asioita, vaikka sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen tehtävät siirtyvät hyvinvointialueille.

– Pienet asiat ovat usein eniten keskustelua herättäviä, eivätkä pienet asiat taatusti lopu, Laesterä paaluttaa.

– Myös työvoiman saanti on jatkossakin yhtä myllerrystä, varsinkin taantuvilla alueilla. Ei ole tekeviä käsiä eikä tarjolla oleville käsille riittävästi palkkaa, Laesterä miettii.

– Kokonaisuutta katsovien kuntapäättäjien vaje on myös iso. Nytkin esimerkiksi Pirkanmaan alueen päättäjissä näyttää olevan aika lailla taantumaa vahvistavia päättäjiä, joista usean agendalla on ollut oman edun sementoiminen ja kokonaisedun vastustaminen. Tämä on tietenkin demokratiaa, mutta myös tehokas tapa poistaa pidemmällä tähtäimellä kokonaisuuden hyvä, Laesterä tykittää.

Laesterän mukaan some-demokratia kasvaa ja vahvistuu. Hänestä on mielenkiintoista nähdä, kuinka sosiaalisessa mediassa mellastaneet onnistuvat jossain päin valituiksi tultuaan huomaamaan kokonaisuuden, eli sen, etteivät asiat olekaan niin yksinkertaisia, mitä yleisönosastoissa ja some-medioissa itselleen ja puolisolleen uskottelee.

– Kasvukuntien pitää kasvaa ja sitä kautta luoda elinvoimaa koko maakuntaan ja edelleen koko maahan. Itse vierastan jossain määrin velalla kasvua. Pidän parempana esimerkiksi palveluiden tarjonnassa mieluummin hiukan hidastelevaa asennetta kuin sitä, että varmuuden vuoksi resurssoidaan etukäteen yli, sillä tällainen kunta on vaikeuksissa, jos kasvua ei tulekaan tai kasvu hidastuu. Menot kertyvät aina heti, mutta tulot tulevat parin kolmen vuoden viiveellä, Laesterä kertoo.

Mikä nimi uudenlaiselle kunnalle?

Miten alamme kutsua uudenlaisia kuntia?

Ylöjärven pitkäaikainen kunnan- ja kaupunginjohtaja, kunnallisneuvos Pentti Sivunen vastaa äkkiseltään, että "heititpä vaikean kysymyksen".

- Hyvää vastausta minulla ei ole. Hahmotan kolme isoa kokonaisuutta, eli hyvinvointi (päivähoito, koulutus / sivistyspalvelut, liikunta ja kulttuuri), rakennettu ympäristö (kaavoitus, kadut, puistot, kunnallistekniikka ja rakennusvalvonta) sekä elinvoima (yrityspalvelut, maapolitiikka, työllisyys, markkinointi ja viestintä). Kuvaisiko tuota kokonaisuutta termi "hyvän arjen turvaaja", konkari kunnallismies pohtii.

MATTI PULKKINEN

Lue lisää aiheesta:

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Voit käyttää näitä HTML tägejä ja attribuutteja:

<a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>