PIRKANMAAN HYVINVOINTIALUE PYKÄTÄÄN KASAAN 17 KUUKAUDESSA: Jokaisella kunnalla on tietojenkeruussa kriittisen vastuullinen rooli

Jokaisella Pirkanmaan 23 kunnalla on keskeinen osa Suomen suurimman hyvinvointialueen luomisessa maakuntaan. Muutosjohtajat Jukka Alasentie ja Jaakko Herrala teroittavat, että lähtölukujen on oltava eksaktisti oikein, koska niiden perusteella valtio antaa rahat vuonna 2023 aloittavalle Pirkanmaan hyvinvointialueelle. Alasentie ja Herrala kannustavat kansalaisia kiinnostumaan ensi tammikuussa ensimmäistä kertaa järjestettävistä aluevaaleista, joissa Pirkanmaan aluevaltuustoon valitaan 79 päättäjää. Valittavien aluevaltuutettujen harteilla on huikea kahden miljardin euron talousarvio.

Sote-asioiden muutosjohtaja Jaakko Herrala ja hallinnon rakentamisesta vastaava muutosjohtaja Jukka Alasentie sanovat, että asukasluvultaan maamme suurimman eli Pirkanmaan hyvinvointialueen synnyttämiseen on aikaa 17 kuukautta.

– Meillä ei ole yhtään ainutta päivää tuhlattavaksi, he muistuttavat.

Pirkanmaa on valtakunnallisesti verrattuna kärkilinjassa toteuttamassa hyvinvointialuetta.

– Hyvinvointialueita koskeva lainsäädäntö tuli voimaan heinäkuun 1. päivänä. Jo samana torstaina kokoontui Pirkanmaan hyvinvointialueen ”hallitus” eli väliaikainen toimielin Vate. Se on koolla vähintään kerran kuukaudessa. 11-jäseninen Vate on tarttunut työhön rivakasti ja positiivisesti, muutosjohtajat kiittävät.

Alasentie ja Herrala huomauttavat, että maassamme on vielä sellaisia hyvinvointialueita, jotka eivät ole edes nimenneet väliaikaista toimielintä.

– Olemme saaneet koneen käyntiin Pirkanmaalla. Se ei saa missään tapauksessa yskiä eikä sammua. Lähiajan suuri urakka on hyvinvointialueen valmistelijoiden palkkaaminen. Valtio on antanut Pirkanmaan hyvinvointialueelle 1,2 miljoonaa euroa tarvittavien työntekijöiden rekrytointiin tälle vuodelle, muutosjohtajat kertovat.

Vate puhaltaa yhteen hiileen

Niin Jaakko Herrala kuin Jukka Alasentiekin ovat konkareita sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen jalkauttajina. Molemmat miehet ovat olleet uudistuksen kimpussa pääministeri Juha Sipilän hallituksen käynnistämästä maakunta- ja sote-uudistuksesta lähtien. Näköalaa ja perspektiiviä on.

– Jo väliaikaisen toimielimen ensimmäinen kokoontuminen osoitti, että Pirkanmaalla ja pirkanmaalaisilla on aito tahto tehdä alueesta Suomen paras hyvinvointialue. Kaikki jäsenet puhaltavat yhteen hiileen, muutosjohtajat kiittävät.

– Vatelaiset tietävät, että sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisella on poikkeuksellisen pitkä ja monivaiheinen menneisyys. Kaikki tietävät sote-uudistuksen puutteet, mutta nyt mennään hyvässä yhteishengessä eteenpäin. Täällä vallitsee vahva henki, jonka turvin hyvinvointialueesta tehdään menestys, Herrala ja Alasentie toteavat.

Muutosjohtajat teroittavat, että Vaten kaikki jäsenet ovat alojensa huippuammattilaisia ja asiantuntijoita.

Jaostoja ja työryhmiä kootaan

Pirkanmaan hyvinvointialueen arjen toteutuksesta vastaa viisi jaostoa ja niiden tarpeellisiksi arvioimat työryhmät.

Jaostot ovat sote-palvelut, pelastustoimi, hallinto, ICMT eli tietotekniikka ja yhdyspinnat.

Esimerkiksi sote-palvelut-jaoston työryhmiksi tulevat peruspalvelu ja palveluintegraatio TKIO.

Jaakko Herrala ja Jukka Alasentie kertovat, että niin jaostoihin kuin työryhmiin valitaan jäsenet kunnista ja sairaanhoitopiiristä.

Pohja kestäväksi

Pirkanmaan hyvinvointialueen kivijalka muovautuu vuoden 2023 alkuun mennessä, jolloin toiminta käynnistyy.  Aikataulu on tiukka mutta mahdollinen.

Jukka Alasentie ja Jaakko Herrala korostavat, että seuraava runsas vuosi käytetään sataprosenttisesti hyvinvointialueen hallinnon ja toimintaedellytyksien pystyttämiseen. Tätä varten valmisteluun pestataan niin hallinnon kovia ammattilaisia kuin sisältöjen eksperttejä.

– Olemme rajanneet määrätietoisesti ja sitovasti, että hyvinvointialueen kehittämistyö käynnistyy vasta vuonna 2023. Meillä on käsissämme ainutlaatuinen mahdollisuus uudistua ja uudistaa palvelu- ja toimintakulttuuria, muutosjohtajat linjaavat.

Alasentie ja Herrala sanovat, että tekemisen aikataulutuksen perusteena on varmistaa sote-palveluiden sujuva ja turvallinen siirtyminen kunnilta ja kuntayhtymiltä hyvinvointialueille.

– Pirkanmaalaisten on saatava palvelunsa laadukkaasti heti vuoden 2023 alussa, kun ne ovat hyvinvointialueen järjestämisvastuulla, muutosjohtajat sanovat.

– Huomionarvoista on nyt se, ettei esimerkiksi sote-työntekijöiden tehtävät tai työpaikat muutu miksikään, he lisäävät.

Alasentie ja Herrala nimeävät tietojärjestelmän uudistustyön kriittisimmäksi osaksi. Heidän mukaansa potilasturvallisuudesta on oltavat tiukat takeet koko ajan.

Oikeat tiedot pöytään

Jokaisella 23 kunnalla on tärkeä rooli hyvinvointialueen luomisessa. Jukka Alasentie ja Jaakko Herrala kertovat, että hyvinvointialueen rakentajat pyytävät kunnilta ja sairaanhoitopiiriltä ajanmukaiset ja eksaktit luvut, jotta Pirkanmaan hyvinvointialue saa alusta lähtien oikeansuuruisen rahamäärän valtiolta palveluidensa tuottamiseen.

– Pirkanmaan hyvinvointialueelle siirtyy noin 18 000 työntekijää. Hyvinvointialue tulee olemaan maakunnan suurin työnantaja. Nykykäsityksen mukaan alueen 23 kunnalla on voimassa liki 8 000 sote-sopimusta; nämä kaikki on avattava.

Alasentie ja Herrala painottavat sitä, ettei hyvinvointialue halua viedä yhdeltäkään kunnalta yhtään ylimääräistä senttiä.

Tietojen kerääminen on iso työsarka. Muun muassa tieto siitä, paljonko jotakin tiettyä sairautta esiintyy alueella, on oltava oikein.

Aluevaalit koskettaa jokaista

Pirkanmaalaisetkin äänestävät ensimmäisissä aluevaaleissa 23. tammikuuta vuonna 2022.

Jukka Alasentie ja Jaakko Herrala herättelevät kansalaisia oivaltamaan, että aluevaaleissa jos missä ratkaistaan heille kaikille tärkeitä asioita.

Pirkanmaan hyvinvointialueen ensimmäiseen aluevaltuustoon valitaan 79 valtuutettua. Aluevaltuusto päättää huikean kahden miljardin euron budjetista.

Kullakin ehdokaslistalla voi olla 99 kandidaattia.

Alasentie ja Herrala kannustavat pirkanmaalaisia ottamaan selvää, minkälaisia poliittisia tavoitteita, linjauksia ja visioita kullakin puolueella on.

– Lähestymiskulmia ovat muun muassa, miten asuinpaikasta huolimatta turvataan kaikille yhdenmukaiset hyvinvointipalvelut tai mitkä palvelut tarjotaan ja tuotetaan lähipalveluina ja mitkä vastaavasti keskitettyinä palveluina. Digitaaliset palvelut yleistyvät, mutta miten. Laatukysymykset ovat aina ajankohtaisia, Alasentie ja Herrala listaavat.

Muutosjohtajat pitävät avainkysymyksenä sitä, että Pirkanmaan hyvinvointialueesta syntyy vahva brändi.

– Myönteinen imago vaikuttaa ratkaisevasti esimerkiksi siihen, miten veto- ja pitovoimainen työnantaja Pirkanmaan hyvinvointialue on.

MATTI PULKKINEN