Perhearkea

Anna Moring perjantaisen vauvan päivän merkeissä: ”Ei tarvitse olla täydellinen vanhempi virheettömälle lapselle”

Anna Moring perjantaisen vauvan päivän merkeissä: ”Ei tarvitse olla täydellinen vanhempi virheettömälle lapselle”

Vauvan päivän äärellä Monimuotoiset perheet -verkoston johtava asiantuntija Anna Moring kannustaa vanhempia heittämään täydellisyyden vaatimuksen romukoppaan. - Päämääräksi riittää hyvin se, että pitää lapsen hengissä 18-vuotiaaksi saakka. (Kuva: Heikki Tuuli)
Vauvan päivän äärellä Monimuotoiset perheet -verkoston johtava asiantuntija Anna Moring kannustaa vanhempia heittämään täydellisyyden vaatimuksen romukoppaan. - Päämääräksi riittää hyvin, että pitää lapsen hengissä 18-vuotiaaksi saakka. (Kuva: Heikki Tuuli)

Ensi vuonna toteutuvat perhevapaiden uudistukset ovat Monimuotoiset Perheet -verkoston johtavan asiantuntijan Anna Moringin mielestä konkreettinen esimerkki vauvaystävällisestä Suomesta. Tämän viikon perjantaina viidennen kerran vietettävän kansallisen vauvan päivän luennoitsijana toimiva Moring muistuttaa, että jo pieni ele, hyväksyvä katse merkitsee vauvalle, lapselle ja vanhemmalle paljon.

Syntyvyyden yhdeksän vuotta jatkunut lasku pysähtyi vihdoin viime vuonna, jolloin Suomessa ensimmäisen rääkäisynsä päästi liki 46 500 vauvaa. Se on 850 pienokaista enemmän kuin vuonna 2019. Tänä vuonna meillä puhutaan jo vauvabuumista.

Monimuotoiset Perheet -verkoston johtava asiantuntija Anna Moring sanoo, että ihminen olisikin viisas, jos hän pystyisi tyhjentävästi kertomaan, miksi kansalaisten toivoma lapsiluku hiipuu tai nousee. Hän muistuttaa, että syntyvyyden pieneneminen on ollut jo vuosikausia vallitseva trendi länsimaissa. Maassamme lapsensaantihalukkuus on ollut länsimaittainkin alavireistä.

– Suomalaisten verrattain vaatimaton vauvamäärä viime vuosikymmeneltä nousee suorastaan mielenkiintoiseen valoon, koska yhteiskuntamme on kansainvälisesti verrattuna erittäin vauva- ja lapsiystävällinen. Kaiken kukkuraksi Suomi on ollut peräti neljä kertaa peräkkäin maailman onnellisin maa. Lisäksi Suomi on useimpien tutkimusten valossa maailman turvallisimpia maita. Näiden kansakuntamme tilaa myönteisesti kuvaavien tosiasioiden johdosta voisi ajatella, että vauvojen toivominen olisi toteutunutta syntyvyyttä suurempaa, Moring miettii.

Moring nostaakin esille ihmisten kokemusten ja tuntemusten vaikutukset lapsitoiveisiin.

– Jos toivon näkymä samentuu, tai tulevaisuususko hiipuu, ihmiset voivat siirtää tai jopa luopua vauva-ajatuksista, pienokaisen toivomisesta. Esimerkiksi vuosikymmen sitten yhteiskunnassamme poliitikot viljelivät valtavan paljon huolipuhetta. Talouden näkymiä pidettiin heikkoina. Yleisellä tasollakin iso kuva koostui eri asioista kumpuavista murheista, peloista sekä uhkakuvista. Kielteinen ilmapiiri on omiaan voimistamaan ihmisten ajatuksia, ettei perheenlisääminen juuri siinä ajassa ole järkevää.

Moring iloitsee, että koronapandemiasta huolimatta suomalaiset tunnistavat tällä hetkellä kannustavia ja myönteisiä signaaleja ympäröivästä maailmasta. Hänen mielestään yhteiskunnallisen keskustelun yleissävy on tällä hetkellä optimistista.

– Kuitenkin näemme vasta jonkin ajan kuluttua, mikä vaikutus näillä poikkeuksellisilla ajoilla on ollut ihmisten lapsitoiveisiin ja niiden toteutumiseen. Seuraan tätäkin ilmiötä mielenkiinnolla, koska olen taustaltani perhetutkija.

– Kokemuksesta tiedämme, ettei asioille ole vain yhtä selitysmallia. Yleensä ilmiöt ovat useiden tekijöiden summa. Vaikuttimia ovat esimerkiksi talouden myönteinen vire tai vastaavasti talouden alavireisyys. Jos esimerkiksi vanhemmuuden tai perheen arjen hyväksi tehdään myönteisiä ratkaisuja, niillä on vaikutusta. Luonnollisesti myös jokaisen yksilön omilla tavoitteilla ja toiveilla on merkitystä, Moring pohtii.

Moring paaluttaa, ettei syntyvyyden nousuun ole olemassa vain yhtä lääkettä.

– Tämä ei mene niin yksioikoisesti, että satsataan johonkin valittuun asiaan, niin saadaan automaattisesti lisää vauvoja.

Anna Moringin mielestä vanhemmuudessa tarvitaan tilaa nimenomaan inhimillisyydelle. (Kuva: Anna Moringin albumi)
Anna Moringin mielestä vanhemmuudessa tarvitaan tilaa nimenomaan inhimillisyydelle. (Kuva: Maria Rönkä)

”Suomalaisille vauvoille maailma on hyvä”

Anna Moring ajattelee isossa kuvassa, että Suomessa syntyvälle vauvalle maailma on hyvä.

– Pienokaisia, jotka nyt päästävät ensimmäiset rääkäisynsä maassamme, odottaa pääsääntöisesti suotuisa elämä. Nyt maailmaan ponnistavat pienokaiset kehittyvät hyvin. Meillä on korkeatasoinen terveydenhuolto neuvolapalveluineen. Lapset saavat paljon ja tasokasta oppia. Ulkoiset olosuhteet ovat yleisesti hyvällä tolalla. Jälkikasvusta varttuu onnellisia ja tasapainoisia ihmisiä. Lyhyesti sanottuna lapsilla on hyvää elämää, Moring sanoo.

Hän muistuttaa, että yhteiskunnassamme huolehditaan myös vauvoista, joiden maailmaan tulo ei ole sujunut murheitta.

– Meillä myös syystä tai toisesta tukea tai apua tarvitsevat pienokaiset hoidetaan mallikkaasti ja tasa-arvoisesti.

Moring nostaa julkisuuden valokiilaan huolensa siitä, etteivät kaikki pienokaiset synny tasavertaisiin oloihin ja tilanteisiin. Hän pitää pohjoismaisen hyvinvointiyhteiskuntamme keskeisenä haasteena lapsiperheköyhyyden kitkemistä.

– Suomi on vauras maa. Meillä ei pitäisi olla lapsiperheköyhyyttä. Tosiasia on, että taloudellinen niukkuus ja köyhyys lyövät leimansa lapseen, hänen kasvamiseensa. Niillä on pitkäkestoiset seuraukset jopa aikuisuuteen asti. Köyhyys ruokkii muun muassa osattomuutta ja syrjäytymistä.

Koko maailma on seurannut viime viikkojen ajan Afganistanin tapahtumia. Moringin mielestä Afganistanista välitetyt kuvamateriaalit kertovat tämän maan realismista, ettei sekasorrossa olevan maan lapsilla eikä äideillä ole kaikki parhain päin. Oma huolenaiheensa on tyttö-lasten kohtelu ja tulevaisuus.

– Afganistan on herättävä esimerkki siitä, miten yhdessä hetkessä koko arkitodellisuus voi muuttua täysin toiseksi. Afganistanilaisten huoli on globaalisti koskettava ja yhteinen. Muun muassa länsimaiden olisi nyt toimittava kollegiaalisesti omassa Afganistan-politiikassaan ja annettava sellaista apua joka kohdentuu maan heikko-osaisten, kuten lapsien ja naisten olojen parantamiseen.

- Vauvojen ei tarvitse syntyä täydellisiin olosuhteisiin, Anna Moring muistuttaa. Hän puhuu tänä perjantaina kansallisessa vauvan päivän juhlassa. (Kuva: Heikki Tuuli)
- Vauvojen ei tarvitse syntyä täydellisiin olosuhteisiin, Anna Moring muistuttaa. Hän puhuu tänä perjantaina kansallisessa vauvan päivän juhlassa. (Kuva: Heikki Tuuli)

Täydellisyyden vaatimus romukoppaan

Anna Moring teroittaa, ettei äitiys eikä vanhemmuus ole suorittamista.

– Joillakin äideillä, isillä, vanhemmilla on hallitsematon painolasti kannettavanaan, joka kasautuu kohtuuttomasta täydellisyyden, virheettömyyden tavoittelemisesta. Tämän taakan minä haluaisin poistaa kasvattajilta, rakkailta läheisiltä.

Moring kiteyttää, ettei kenenkään tarvitse olla täydellinen vanhempi täydelliselle lapselle.

– Päämääräksi riittää hyvin, että pitää lapsensa hengissä 18-vuotiaaksi saakka.

Moring herättelee, että monien  äitien ja isien energia menee vääriin asioihin, jos vanhemmat miettivät armottomasti, ovatko he tehneet kaikki oikein, tai ovatko he jollakin tavalla kohdelleet, käsitelleet lastansa väärin.

– Vauvojen ei tarvitse syntyä täydellisiin olosuhteisiin. Vanhemmat ja lapset janoavat toisistaan iloa ja onnea. Nämä asiat ovat arvokkaita.

Moring poimii esimerkkejä elävästä elämästä. Jotkin vanhemmat voivat tuskailla pienokaisen riittävän ravinnon puolesta, siitä mitä lapsen pitäisi syödä.

– Aikamme haaste on tiedon loputon tulva. Lapsen arkeen, elämään ja vanhemmuuteen liittyviä tietoja on tykyllä ähkyyn saakka. Tämän informaatiotulvan alla ei ole ihme, että vanhemman itseensä kohdistamat vaateet ja paineet kohoavat korkeuksiin asti. Loputtoman tiedon suossa moni voi mennä lukkoon ja sen seurauksena ei uskalla tehdä yhtään mitään. Itsesyytös voi kummuta vaikkapa siitä, että on kantanut pienokaistaan kantorepussa, mutta vauva onkin ollut huonossa asennossa. Tällainen virittää pohdinnan, olenko pilannut lapseni raajat sillä seurauksella, ettei hän pysty varttuessaan pelaamaan jotakin pallopeliä.

Moring tietää, että monen lapsiperheen päätyessä avioeroon, useat vanhemmat aprikoivat eron vaikutuksia jälkikasvuunsa. Moringin mukaan tutkimukset osoittavat, etteivät lapset pilaannu erossa.

– Tutkittu tieto todistaa, että eron jälkeinen uusi elämäntilanne voi antaa hyvän kasvun ja turvallisen varttumisen eväät.

Moring lähettää jokaiselle äidille ja isälle sellaiset terveiset, että vaalikaa hyvää, rakastavaa ja rentoa suhdetta lapseenne.

– Vanhemmuudessa tarvitaan tilaa nimenomaan inhimillisyydelle.

Hyväksyvä katse on asia, jonka Moringin mielestä aivan jokainen voi antaa vauvalle, lapselle ja vanhemmille. Myötävaikuttava hymy auttaa jaksamisessa.

MATTI PULKKINEN

Lue lisää aiheesta:

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Voit käyttää näitä HTML tägejä ja attribuutteja:

<a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>