Pirkanmaa

Pirkanmaan miehen kansallispuku on vielä harvinaisuus - Eeva Nytorp ompelee puvun Maakunnan Matille

Pirkanmaan miehen kansallispuku on vielä harvinaisuus - Eeva Nytorp ompelee puvun Maakunnan Matille

 

Eeva Nytorp pitää Pirkanmaan naisen ja miehen kansallispukua näyttävänä kokonaisuutena. Hän on pitkällä työurallaan perehtynyt laajasti suomalaisten kansallispukujen maailmaan. Se on rikas. (Kuva: Matti Pulkkinen)
Eeva Nytorp pitää Pirkanmaan naisen ja miehen kansallispukua näyttävänä kokonaisuutena. Hän on pitkällä työurallaan perehtynyt laajasti suomalaisten kansallispukujen maailmaan. Se on rikas. (Kuva: Matti Pulkkinen)

Vesilahtelainen ompelu- ja tekstiilialan artesaani Eeva Nytorp on tarttunut harvinaiseen urakkaan. Hän valmistaa parhaillaan Pirkanmaan miehen kansallispukua Maakunnan Matille. Taito Pirkanmaassa elämäntyönsä tehnyt ammattilainen on muun muassa kansallispukujen huippuasiantuntija, sillä hän on ommellut niitä itse ja ohjannut niiden tekemistä. Nytorp muistaa hyvin 1970- ja 1980-luvut, jolloin kansallispuvut elivät voimakasta renessanssia. Käsityöläisen mukaan seuraava kansallispukubuumi on vain ajan kysymys.

Taitokeskus Vesilahti toimii perinteikkäässä Tapolan talossa. Ompelu- ja tekstiilialan artesaani Eeva Nytorp on syventynyt valmistamiinsa Pirkanmaan miehen kansallispuvun paidan, liivin sekä säämiskähousujen sovitusversioihin. Nekin käsityöläinen on tehnyt suurella tarkkuudella.

– Kansallispukujen kankaat ovat arvokkaita. Siksi on välttämätöntä, että puvun osista tehdään sovitusversiot. Kun kaikki yksityiskohdat ovat kunnossa, pellavaisen paitakankaan ja villaisen liivikankaan voi leikata kaavojen avulla turvallisesti, Nytorp sanoo.

Nytorp on konkari kansallispukujen moni-ilmeisessä maailmassa. Hän on tehnyt itselleen Orimattilan kansallispuvun. Lisäksi hän on valmistanut asiakkailleen näiden hankkimien kansallispukujen osia. Erityisen mieluisaksi hän on kokenut kansallispukupiirien ohjaamisen. Niissä hän on perehtynyt rikkaaseen suomalaiseen kansallispukukavalkadiin.

Nytorp muistuttaa, että Pirkanmaan naisen ja miehen puvut ovat varsin harvinaisia. Hänen mukaansa Pirkanmaan kansallispuvun luojat ovat tehneet aikanaan mittavan ja perusteellisen pohjatyön.

– Toivon, että oman maakuntamme kansallispuku saisi uusia ystäviä. Ne ovat hyvin juhlavia ja näyttäviä pukukokonaisuuksia.

Nytorp pitää myönteisenä sitä, että Pirkanmaan naisten ja miesten kansallispukuun on useampia kuosivaihtoehtoja.

Pirkanmaan naisen kansallispukuun kuuluvat hame, paita, liivi, esiliina, tasku sekä tykkimyssy.

Pirkanmaan miehen kansallispukuun kuuluvat paita, silkkihuivi, liivi, säämiskähousut, takki sekä nahkalippainen lakki.

Nytorpin mielestä etenkin säämiskäisten polvihousujen valmistaminen on antoisa rupeama.

Pirkanmaan miehen kansallispuvun sovitusversiot ovat Maakunnan Matin päällä. Eeva Nytorp ompelee harvinaisen kansallispuvun paidan, liivin, polvihousut sekä takin tulevien kuukausien aikana.
Pirkanmaan miehen kansallispuvun sovitusversiot ovat Maakunnan Matin päällä. Eeva Nytorp ompelee harvinaisen kansallispuvun paidan, liivin, polvihousut sekä takin tulevien kuukausien aikana.

Puku mieltymyksen mukaan

Eeva Nytorp muistuttaa, että kansallispukujen kirjo on ilahduttavan runsas ja monipuolinen.

Pirkanmaalla on peräti 14 naisten kansallispukua. Ne ovat Akaan seudun, Hämeenkyrön, Ikaalisten, Kuhmoisten, Parkanon ja Kihniön, Oriveden, Pirkanmaan, Punkalaitumen, Pälkäneen, Ruoveden, Urjalan, Virtojen, Suur-Vesilahden ja Sääksmäen kansallispuvut.

Pirkanmaalla on kahdeksan miesten kansallispukua. Ne ovat Akaan seudun, Hämeenkyrön, Ikaalisten, Pirkanmaan, Pälkäneen, Ruoveden, Virtojen ja Sääksmäen kansallispuvut.

Nytorp sanoo, että moni valitsee kansallispuvukseen synnyinkuntansa puvun.

– Olen huomannut, että itäsuomalaiset ovat uskollisimpia omille kansallispuvuilleen kuin länsisuomalaiset. He valitsevat monesti pukunsa fiiliksen tai värimaailman perusteella.

Nytorp muistuttaa, että niin Vesilahden vanha kuin uusi tarkistettu naisten kansallispuku ovat hyvin tunnettuja ja haluttuja.

Nytorp toteutti aikanaan kansallispuku-unelmansa tekemällä Orimattilan puvun.

– Tämä puku on Akseli Gallen-Kallelan suunnittelema. Siinä ei ole esiliinaa. Käytän kansallispukuani aina, kun siihen on mahdollisuus.

Aitoa käsityötä alusta loppuun

Nyt Eva Nytorpin ompelupöydällä oleva Pirkanmaan miehen kansallispuku mahdollistaa valmistajalleen jännittävän aikamatkan.

– Edessäni on kiehtova vuosi. Käsityönä kudottujen kankaiden työstäminen on oma juttunsa. Materiaalit ovat arvokkaita, ja niiden olemus vaatii syventymistä. Leikkaaminen on oma lajinsa. Tällaisia vaatteita ei ommella koneella, vaan ne ommellaan pisto pistolta käsin.

Nytorpin mukaan jokainen kansallispuvun osa antaa paljon ajattelemisen aihetta.

– Askaroidessani pohdin varmasti menneitä sukupolvia, jotka kylvivät siemeninä pellavat peltoon ja kasvattivat sen korjuukuntoon. Pellavan käsittelyyn kuidusta langaksi on ollut monta työvaihetta.

– Entäpä naiset, jotka kasvattivat lampaita! He keritsivät villat ja jalostivat ne langoiksi asti.

Nytorp teroittaa, etteivät agraariyhteiskunnassa eläneet naiset ajatelleetkaan, että he valmistavat juhla-asunsa yhdessä tuokiossa. He tekivät kokonaisuutta vuosien ajan.

– Hartaudella ja rakkaudella syntyneistä asusteista tuli sukukalleuksia. Ne periytyivät polvelta polvelle, äidiltä tyttärelle.

Kansallispukuja kirpputoreilta

Juuri tällä erää kansallispuvut eivät ole suuressa huudossa. Eeva Nytorp ei ole huolissaan kansallispukujen asemasta eikä tulevaisuudesta.

– Kun kansallispukuja päätyy kirpputoreille tai erilaisille sosiaalisen median myyntipalstoille, nuoret haluavat hankkia niitä. Minusta nuoret toimivat nerokkaasti, kun he käyttävät vaikkapa kansallispuvun liiviä tai hametta tämän ajan asusteiden kanssa. Nuoret ovat lisäksi taitavia vaatteiden duunaajia.

Nytorpin mukaan monet nuoret henkilöt arvostavat vanhemmiltaan tai isovanhemmiltaan perimiään kansallispukuja. Niihin liitetään perheet, suvut sekä juuret.

– Olen varma, että seuraava suomalaisten kansallispukujen buumi on jo lähellä. Edellinen kansallispukujen suuri esiinmarssi tapahtui 1970- ja 1980-luvulla, kun muiden muassa tanhuamisesta, kansantansseista ja kansanmusiikista innostuneet ihmiset halusivat tehdä itselleen kansallispuvun. Neljä vuosikymmentä sitten kansallispukuja valmistui eri puolilla Suomea suuret määrät.

– Seuraava kansallispukujen renessanssi koittaa, kun uusi sukupolvi astuu esiin. He etsivät juuriaan ja haluavat ammentaa elämänsisältöä kansankulttuurista. Kansallispuvut ilmentävät mitä kauniimmalla tavalla suomalaisuutta.

Nytorp toivoo, että maassamme huolehditaan kansallispukujen valmistamisessa tarvittavien materiaalien saatavuudesta.

Kansallispuvuista kiinnostuneet saavat aiheesta lisää tietoa Taito Pirkanmaasta tai Suomen kansallispukukeskuksesta Jyväskylästä.

MATTI PULKKINEN

Lue lisää aiheesta:

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Voit käyttää näitä HTML tägejä ja attribuutteja:

<a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>