Pirkanmaa

60-vuotiaan Pirkanmaan Kulttuurirahaston voimavarana on 11-jäseninen hoitokunta

60-vuotiaan Pirkanmaan Kulttuurirahaston voimavarana on 11-jäseninen hoitokunta

Pirkanmaan Kulttuurirahasto on toiminut 60 vuotta. Asiamies Silja Minkkinen-Poikolainen sanoo, että kuudelta vuosikymmeneltä peräisin olevat lehtileikkeet antavat monipuolisen kuvan rahaston toiminnasta. Hän korostaa, että rahasto on vahvasti koko maakunnan asialla. (Kuva: Matti Pulkkinen)
Pirkanmaan Kulttuurirahasto on toiminut 60 vuotta. Asiamies Silja Minkkinen-Poikolainen sanoo, että kuudelta vuosikymmeneltä peräisin olevat lehtileikkeet antavat monipuolisen kuvan rahaston toiminnasta. Hän korostaa, että rahasto on vahvasti koko maakunnan asialla. (Kuva: Matti Pulkkinen)

Asiamies Silja Minkkinen-Poikolainen kiteyttää, että 60-vuotias Pirkanmaan Kulttuurirahasto toimii hyvien asioiden parissa ja myönteisessä ilmapiirissä. Se jakoi toimintavuotena 2020-2021 historialliset runsaat sata apurahaa eli noin 1,6 miljoonaa euroa. Minkkinen-Poikolaisen mukaan Pirkanmaan Kulttuurirahasto on kasvanut, kehittynyt ja varttunut 1950-luvulla vakiintuneen Pirkanmaan maakunnan vanavedessä. Asiamies pitääkin Pirkanmaan Kulttuurirahastoa todellisena näköalapaikkana asukasmäärältään (526 600) maamme toiseksi suurimpaan maakuntaan.

Pirkanmaa hahmottui ja vakiintui omaksi maakunnakseen vuonna 1956. Uutukaisen maakunnan juurruttamiseen liittyvät myös Yhteiskunnallisen Korkeakoulun saaminen Tampereelle vuonna 1960 sekä Pirkanmaan Kulttuurirahaston perustaminen vuonna 1961.

Vuodesta 1994 lähtien Pirkanmaan Kulttuurirahaston asiamiehenä toiminut Silja Minkkinen-Poikolainen päätteleekin, että 1960-luvun alussa Pirkanmaalle oman rahaston taistelleet puuhaihmiset ja -tahot halusivat kirkastaa nousevan maakunnan imagoa ja kohottaa sen tunnettuutta.

– Pirkanmaan Kulttuurirahasto on kasvanut hyvin voimakkaasti koko olemassaolonsa ajan. Vahva eteenpäin meneminen leimaa niin maakuntaa kuin Pirkanmaan rahastoakin. Toiminnassamme olemme tekemisissä hyvin myönteisten asioiden kanssa. Mahdollistamme apurahoillamme ja palkinnoillamme hyvän etenemistä, Minkkinen-Poikolainen kuvaa.

Minkkinen-Poikolainen muistuttaa, että Pirkanmaan Kulttuurirahastolla on ylevä tehtävä.

– Se on Pirkanmaan maakunnan henkisen ja taloudellisen kulttuurin vaalimista ja kehittämistä myöntämällä apurahoja ja palkintoja sekä järjestämällä muutakin kulttuuritoimintaa omalla toimialueella 23 pirkanmaalaiskunnassa.

Pirkanmaan Kulttuurirahasto jakoi apurahoja runsaat 1,6 miljoonaa euroa toimintavuonna 2020-2021. Saajia oli 127 (126 apurahaa ja 1 palkinto). Uuden toimintavuoden 2021-2022 apurahahaku alkaa ensi tammikuun 10. päivänä.

Juhlavuosi jää Pirkanmaan Kulttuurirahaston historiaan tilausteoksen kantaesityksen johdosta. Rahasto hankki aiemmin omistukseensa ja yhteiskäyttöön Mietke-mallin Bruce Kennedy -cembalon. 60-vuotisvirstanpylvään kunniaksi rahasto tilasi Ilkka Hammolta teoksen cembalolle. Fantasia-teos kuultiinkin lokakuun 25. päivänä ensimmäistä kertaa Sastamalan Funkkistalossa.

Minkkinen-Poikolainen sanoo, että Pirkanmaan Kulttuurirahaston muutaman vuoden takainen cembalo-hankinta on vaikuttanut myönteisesti myös vanhaa musiikkia soittavan yhtyeen Pirkanmaan Barokin syntymiseen.

– Vaikka olemme eläneet kulttuuritarjonnankin keskeyttänyttä koronapandemian aikaa, on cembalo-harvinaisuus ollut varsin monipuolisessa käytössä. Ammattilaiset musisoivat sillä mielellään. Lisäksi opiskelijat tekevät instrumenttiharvinaisuuden kanssa ahkerasti tuttavuutta. Kun palaamme normaaliin elämänpiiriin festivaalien ja erilaisten konserttitapahtumien suhteen, cembalolle riittää kysyntää.

Hoitokunta ahkeroi monella rintamalla

Silja Minkkinen-Poikolainen nostaa hoitokunnan Pirkanmaan Kulttuurirahaston tärkeimmäksi voimavaraksi.

Hoitokunnassa ovat diplomisellisti, humanististen tieteiden kandidaatti Helena Hiilivirta (puheenjohtaja), rehtori Jari Andersson, toiminnanjohtaja Terhi Asumaniemi, dosentti Katariina Mustakallio, toimitusjohtaja Timo Mäki-Ullakko, päätoimittaja Matti Posio, teatterinjohtaja Panu Raipia, professori emerita Ulla Ruotsalainen, johtaja Pauli Sivonen, asiamies Ralf Sunell ja dekaani Tapio Visakorpi.

– Hoitokunta on kiitettävän aktiivinen, ja sen jäsenet seuraavat tarkasti aikaansa. Hoitokunta on erittäin keskusteleva. Jokainen listalla oleva asia käsitellään perin pohjin. Ilmapiiri on avoin ja myönteinen. Ideointi on vilkasta. Erityinen ominaispiirre on sekin, että ratkaisut syntyvät vuoropuhelun hedelmänä, asiamies kiittelee.

Minkkinen-Poikolainen korostaa, että hoitokunnan jäsenet ovat todellisia talkoolaisia, sillä he eivät saa mukanaolostaan rahallista korvausta.

– Hoitokuntalaiset antavat hyvin paljon aikaansa, ja sen heittäytymisen ansiosta Pirkanmaan Kulttuurirahastossa saadaan runsaasti hyvää aikaiseksi.

11-jäseninen hoitokunta päättää vuosittain jaettavien apurahojen ja palkintojen saajat.

Pirkanmaan Kulttuurirahasto kuulee myös eri asiantuntijoita riippuen käsiteltävästä asiasta.

Apurahoja 32 nimikkorahastosta

Pirkanmaan Kulttuurirahaston 60 toimintavuoden aikana volyymit ovat kasvaneet valtavasti. Silja Minkkinen-Poikolaisen mukaan rahaston toiminnan laajentuminen peilaa koko Pirkanmaan menestymistä.

– Apurahojen hakemusmäärät ovat kasvaneet tasaisesti vuodesta vuoteen. Myös myönnettävissä olevien rahojen määrä on kehittynyt suotuisasti.

Vuonna 1994 elimme vielä markka-aikaa. Silloin rahasto antoi apurahan 39 saajalle, ja jaettu rahasumma oli 532 000 markkaa.

Vuonna 2011 apurahan sai 80 tahoa, ja jaossa oli 800 000 euroa.

2019 saajien määrä lähestyi sataa ollen 94. Apurahojen yhteissumma oli jo liki 1,3 miljoonaa euroa.

Pirkanmaan Kulttuurirahaston vuosittain jakamasta apurahapotista suurin osa menee lääketieteelle.

Maakuntarahastot syntyivät 50- ja 60-luvuilla

Suomen Kulttuurirahastossa toimii 17 maakuntarahastoa.

Parhaillaan 60-vuotista taivaltaan juhliva Pirkanmaan Kulttuurirahasto perustettiin vuonna 1961.

Silja Minkkinen-Poikolaisen mukaan erilaiset asiakirjat ja lehtiuutiset puhuvat sen puolesta, että tuolloin uutukaisella Pirkanmaalla haluttiin määrätietoisesti perustaa oma rahasto. Pirkanmaata oltiin sijoittamassa vanhaan Hämeeseen, mutta se ei silloin enää houkuttanut.

Nykyään Pirkanmaan Kulttuurirahasto on oma toimijansa. 1960-luvun alussa Pirkanmaan maakuntaliitto liputti Pirkanmaan Kulttuurirahaston puolesta. Toimet tähtäsivät uuden maakunnan imagon kirkastamiseen ja voimistamiseen.

Minkkinen-Poikolainen korostaa, että nykyisellä Pirkanmaalla on paljon ihmisiä ja toimijoita, jotka vievät eteenpäin maakunnan asiaa.

Monipuolinen ja ihana työ

Silja Minkkinen-Poikolainen on Pirkanmaan Kulttuurirahaston seitsemäs asiamies. Hänellä on vankka näkemys rahastosta ja sen toimintaympäristöstä, sillä asiamiestyövuosia on jo peräti 27.

– Asiamiehen tehtävä on todellinen näköalapaikka. Tehtävät ja käsiteltävät asiat koskettavat laajasti koko elämänpiiriä. Käsiteltävien asioiden kirjo on monipuolinen. Erityisen ihanaa on se, että olemme tekemässä hyvien ja myönteisten asioiden kanssa. Maailma on aidosti kiehtova ja kiinnostava. Toiminta on vaikuttavaa, asiat menevät eteenpäin.

MATTI PULKKINEN

Lue lisää aiheesta:

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Voit käyttää näitä HTML tägejä ja attribuutteja:

<a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>