ALUEVAALIT PIRKANMAALLA: Kristillisdemokraatit haluavat äänileikkurin sekä hyvinvoinnin ja terveydenedistämisen lautakunnan

Kristillisdemokraattien Pirkanmaan piirin puheenjohtaja Piia Nurmela on huolissaan asukasmäärältään pienten kuntien asukkaiden äänen kantautumisesta Pirkanmaan hyvinvointialueen päätöksentekoon. Hän toivoo viimeiseen saakka, että aluevaaleissa otettaisiin käyttöön äänileikkuri, jolla varmistettaisiin väestöltään pienten paikkakuntien äänen kuuleminen. Nurmela pitää välttämättömänä, että hyvinvointialueen organisaatioon perustetaan hyvinvoinnin ja terveydenedistämisen lautakunta. Sillä varmistetaan maakunnassamme 23 kunnan ja uutukaisen hyvinvointialueen tiivis yhteistyö.

Tammikuisten, kaikkien aikojen ensimmäisten aluevaalien tuloksen Pirkanmaalla odotetaan olevan Kristillisdemokraateille käänteentekevä. Pirkanmaan piirin puheenjohtaja Piia Nurmela on toiveikas, että puolueella olisi jokaisesta 23 kunnasta ainakin yksi ehdokas. Nurmelan mukaan Kristillisdemokraatit tavoittelee viittä paikkaa 79-paikkaisesta aluevaltuustosta. Tällä hetkellä näyttää siltä, että puolue saa täyden ehdokaslistan eli 98 kandidaattia.

Kristillisdemokraattien kannatus oli 3,6 prosenttia kesäkuisissa kuntavaaleissa koko maassa.

– Olemme laskeneet, että saamme vähintään kolme ehdokastamme läpi. Teemme määrätietoisesti työtä, että kannatuksemme riittäisi jopa viiteen paikkaan. Toteutamme kattavan bussikierroksen tammikuussa eri puolille Pirkanmaata. Kun tapaamme pirkanmaalaisia, selitämme heille juurta jaksaen, miten tärkeistä asioista sote-uudistuksessa ja hyvinvointialueessa on kysymys. Sehän vastaa myös pelastustoimesta.

Nurmela tunnistaa, että kansalaisilla on suuri tiedonjano niin aluevaaleista kuin aluevaltuustostakin.

– Olen kohdannut hyvin yllättyneitä ihmisiä, kun olen avannut heille, mitä sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen toteutuminen konkreettisesti merkitsee kansalaisten arjessa. Lisäksi pelastustoimi siirtyy hyvinvointialueiden vastuulle. Maakuntalaisten olisi nyt korkea aika tunnistaa, mistä kaikesta aluevaltuutetut päättävät. Kyse on arjen palveluista ja varautumisesta.

Nurmela huomauttaa, että myös uudenlaisen hyvinvointialueen 18 000 työntekijää ovat uuden äärellä. Hänen mielestään nyt on viimeinen hetki korjata henkilöstön työolot. Palkkaus ja työsuhdeasiat on saatava kuntoon, jotta ammattilaisten siirtyminen pois alalta saadaan tyrehdytettyä.

Pirkanmaalaisten ääni kuuluviin

Filosofian maisteri, sijaisäiti Piia Nurmela asuu Tampereen kehyksessä Lempäälässä, joka on runsaan 24 000 asukkaan vireä kunta. Kunnanvaltuutettuna ja kunnanhallituksen jäsenenä toimiva Nurmela tietää, että hänen asuinkuntansa tuottaa sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut korkeatasoisesti. Lempääläläiset ovat tyytyväisiä tämänhetkisiin palveluihinsa.

– Pysyvätkö kaikki palvelut yhtä laadukkaina. Siinä on kysymys, johon saamme aikanaan vastauksen.

Nurmela muistuttaa, että 526 600 asukkaan Pirkanmaalla on paljon asukasluvulla mitattuna vähäväkisiä paikkakuntia. Tampereella on peräti 244 029 asukasta. Hän teroittaa, että tulevan Pirkanmaan hyvinvointialueen demokratian toteutuminen on iso haaste.

– Miten kaikkien asukkaiden ääni saadaan kuuluviin? Vaikka ensimmäisten aluevaalien järjestämisen tiimalasissa hiekka valuu nopeasti, vaadimme viimeiseen saakka äänileikkurin käyttöönottoa. Se on keskeinen keino, jolla varmistetaan myös pienissä kunnissa asuvien äänen kuuluminen hyvinvointialueella.

Nurmela huomauttaa, että Kristillisdemokraatit haluaa monipuolisen lautakuntarakenteen hyvinvointialueen päätöksentekoon. Myös lautakuntamallilla turvataan alueen kaikkien kuntien äänen kantautuminen päätöksentekoon. Paljonpuhutuista valiokunnista on otettava mallin hyvät käytänteet lautakuntatyöskentelyyn. Nurmelan mielestä hyvinvointialueen toiminnan käynnistämisessä on suurena vahvuutena se, että pöytä on aidosti puhdas.

– Esimerkiksi Pirkanmaan hyvinvointialueen palveluverkkoja koskevia päätöksiä ei pidä tehdä yksinkertaisella enemmistöllä.

Nurmelan mielestä Pirkanmaan hyvinvointialue tarvitsee ehdottomasti hyvinvoinnin ja terveydenedistämisen lautakunnan. Se toimisi Nurmelan mukaan kuntien ja hyvinvointialueen yhteistyön generaattorina.

Aluevaaliohjelma podcastina

– Kristillisdemokraatit on tehnyt todellisen palveluksen äänestäjille, kun puolue on tuottanut aluevaaliohjelmansa podcastina. Sen voi kuunnella vaikkapa autolla ajaessaan, Piia Nurmela iloitsee.

Nurmela painottaa, että sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen uudistuksessa on isosti kysymys arvovalinnoista ja arvojen toteutumisesta.

– Suuressa osassa Pirkanmaatakin matkat palvelupisteisiin ovat kohtuullisen pitkät. Arvo on, että palvelut tuotetaan ja tarjotaan lähellä asiakkaita. Sosiaali- ja terveyspalvelut on saatava aitoina lähipalveluina eri puolilla hyvinvointialuetta. Hoitoon on päästävä lähellä ja jonottamatta. Yhden luukun periaatetta noudatettaessa yksilön tai vaikkapa perheen ongelmista saadaan tehokkaasti koppi.

Nurmelan mielestä hoidon ja hoivan taso vauvasta vaariin on saatava ihmisarvon mukaiselle tasolle.

– Hoidon laadusta ja mitoituksesta ei saa tinkiä. Hoitoketjujen on oltava sujuvia. Asiakkaan on saatava oikea palvelu oikeaan aikaan niin perusterveydenhuollossa kuin vaativassa erikoissairaanhoidossa.

– Hyvässä hoivassa toteutuu neljän takuun malli eli ulkoilu-, ruokailu-, hygienia- ja yhteisötakuu.

Nurmelan mukaan sote-uudistuksen toteutuksessa on viimeinen hetki nostaa ennaltaehkäisevän toiminnan merkitys sille kuuluvaan arvoon. Esimerkiksi päihde- ja mielenterveyspalveluihin on päästävä nykyistä helpommin. Terapiatakuu on saatava käyttöön.

Koronapandemian aikana ihmiset ovat löytäneet aikaisempaa enemmän liikunnan iloa, mutta he ovat olosuhteiden pakosta joutuneet oleman poissa kulttuurin parista.

– Liikunta on lääke, ja kulttuuri lisää elämänlaatua. Kaukokatseinen hyvinvointialue satsaa hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen yhteistyössä kuntien kanssa. Erityisesti kuntien tehtäväksi jää asukkaidensa hyvinvoinnin edistäminen.

Nurmela liputtaa hyvinvointialueen palvelukokonaisuuden rakentamisessa kolmikantaan, jossa julkinen sektori saa kumppaneikseen yksityisen sektorin eli yritykset ja kolmannen sektorin eri järjestöt. Fiksut hankinnat edistävät oman alueen työllisyyttä ja elinvoimaa.

– Pirkanmaan hyvinvointialueen strategiasta muodostuu tärkeä asiakirja, jolla ohjataan tulevaa toimintaa. Jo suunnittelu- ja kirjoitusvaiheessa on kirkastettava tahtotila yritys- ja kolmannen sektorin osuudesta. Jokaisella paikkakunnalla on pieniä palveluntuottajia. Niiden toimintaedellytykset on pystyttävä takaamaan. Kilpailutukset ja hankinnat on paloiteltava riittävän pieniksi, jotta myös yhden tai kahden ammattilaisen yritykset voivat olla toiminnassa mukana.

– Lukuisat kansalaisjärjestöt, seurakunnat ja vapaaehtoistoimijat tekevät rahassa mittaamattoman arvokasta työtä yhteiskunnallamme.

Hengellisyyden merkitys konkreettiseksi

Piia Nurmela tähdentää, että mammuttimaisen sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen ristiaallokossa on ensisijaisen tärkeää huomioida ihmisen kokonaisvaltainen hyvinvointi ja terveys. On pidettävä huolta niin mielestä kuin ruumiista.

– Ihmisten hengellisyydelläkin on oma merkityksensä. Tästä puhutaan aivan liian vähän näissäkin yhteyksissä.

Nurmela herättelee, että kaiken keskiössä on aina uniikki ihminen.

– Vaikka sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus on suuri asiakokonaisuus, se koskettaa lapsia, nuoria, perheitä, työikäisiä ja ikäihmisiä. Yksilö saadaan huomioitua niin omaishoitajan nykyistä paremmalla asemalla kuin vammaispalveluja tarvitsevan räätälöityinä palveluina. Ihminen on aina tärkein. Vastuullisen katseen on pysyttävä apua ja hoivaa tarvitsevassa ihmisessä.

MATTI PULKKINEN