Pirkanmaa

20 vuotta Suomen ortodoksisen kirkon arkkipiispana olleen Leon elämänohje: "Hiljaista ja rauhallista elämää Jumalan kunniaksi"

20 vuotta Suomen ortodoksisen kirkon arkkipiispana olleen Leon elämänohje: "Hiljaista ja rauhallista elämää Jumalan kunniaksi"

Arkkipiispa Leo pitää hyvin kielteisenä ja ongelmallisena sitä, että yhteiskuntamme saa aikaan poikkeuksellisissakin oloissa päätöksiä turhan hitaasti. (Kuva: Matti Pulkkinen)
Arkkipiispa Leo pitää hyvin kielteisenä ja ongelmallisena sitä, että yhteiskuntamme saa aikaan poikkeuksellisissakin oloissa päätöksiä turhan hitaasti. (Kuva: Matti Pulkkinen)

Helsingin ja koko Suomen arkkipiispa Leo, 73, valmistautuu arkkipiispuutensa 20-vuotisjuhlaan, jota vietetään sunnuntaina 12. joulukuuta Uspenskin katedraalissa Helsingissä. Suomen ortodoksisen kirkon johtaja on ollut pappina jo 48 vuotta ja piispanakin 42 vuotta. Häntä ajatteluttavat nyt muun muassa koronapandemian monet kasvot, ilmastonmuutoksen vaikutukset ja irtisanoutumisaallot.

Arkkipiispa Leo istuu työhuoneessaan Pappilatalossa Liisankadulla Helsingissä. Joulukuinen aurinko näyttäytyy iltapäivällä matalalla, ja sen säteet osuvat kirkonmiehen rinnalla olevaan panagiaan kirkastaen kaulakorun keskiössä olevan Kristus Kaikkivaltias -ikonin.

– Että mekin viettäisimme rauhallista ja hiljaista elämää kaikessa jumalisuudessa ja kunniallisuudessa, arkkipiispa Leo kuittaa ortodoksista iltarukousta mukaillen, kun hän alkaa pohtia päivänpolttavia kysymyksiä.

Keskiviikkoaamun Helsingin Sanomat uutisoi, että luontopaneelin puheenjohtaja vaatii valtion kaikkien vanhojen metsien saattamista hakkuukieltoon.

– Ihmettelen, onko maailmassa vielä sellaisia ihmisiä, jotka eivät usko ilmastonmuutoksen olevan totta. Näen Pohjois-Savossa Pielavedellä syntymäkotini mailla, miten esimerkiksi syksyn muuttuminen talveksi on muuttunut omasta lapsuudestani. Ennen myöhäsyksy toi rapsakat pakkaset, joiden ansiosta maa meni routaan. Routaantuminen merkitsi hyvää niin moni-ilmeiselle kasvistolle kuin ihmisten askareille. Metsurit pääsivät töihinsä.

– Viimevuosina maa ei ole routaantunut, vaan se on jäänyt sulaksi. Metsätyömiesten toiminta on vaikeutunut tai pahimmillaan estynyt täysin. No, viime päivinä on ollut pakkasta, ja lumettomilla alueilla maa on tänä vuonna routaantunut.

– Horsmat kiirehtivät kukkaan jo kesäkuussa, kun ne ennen olivat väriloistossaan heinäkuun lopussa tai elokuun alussa. Erilaisten höttiäisten määrä ja kirjo on pienentynyt. Kesäisin autojen tuulilasit eivät enää täyty litsaantuneista lentävistä hyönteisistä samalla tavalla kuin vielä vuosikymmen sitten. Pihanurmikkojen apilan kukissa eivät pörrää kimalaiset eivätkä ampiaiset ja mehiläiset niin kuin ennen. Olen nähnyt monimuotoisessa ympäristössä tapahtuneen muutoksen. Metsät ovat nimenomaan monimuotoisuuden tyyssijoja.

Arkkipiispa Leo sanoo, että erilaiset metsät ja puut tuovat näkyväksi elämän kauneuden ja kansakuntamme keskeisen vaurauden lähteen.

– Uskon, että Suomessakin metsä aletaan nähdä puilta. Tämä aika koittaa. Tulevaisuuden ihminen löytää luonnon uudelleen. Se, että asioita, kuten metsien kohtaloa, pohditaan vakavasti niin kansallisesti kuin koko maanosamme Euroopan mittakaavassa, on merkki tästä. Mittakaavassa on osa tulevaisuutta turvaavaa keskustelua. Laaja keskustelu johtaa tasapainoon, jossa myös ihmiset ovat henkisesti, taloudellisesti ja turvallisesti vakaassa sopusoinnussa luonnon kanssa, niin toivon.

– Kansakuntamme ja yhteiskuntamme on seisonut kautta aikojen tukevilla puujaloilla. Metsät ja niissä oleva vihreä kulta on turvallisempi vaihtoehto kuin vaikkapa Nokia. Tämän tiedämme nyt kokemuksesta.

Irtisanoutumisaallot ajankuvina

Suomessa ei ole sellaista alaa, jolla ei puhu työvoimapulasta. Arkkipiispa Leo tunnistaa, että työelämään on syntynyt uudenlainen kilpailuttamistilanne, jossa ihmiset voivat mittauttaa arvoaan.

– Vapaa-ajasta on tullut ihmisille erittäin ratkaiseva arvo. Moni ei niinkään etsiydy rahan perään, vaan arvostaa vapaa-aikaa.

Arkkipiispa Leo nostaa merkittäväksi näkökulmaksi sen, mihin kukin käyttää vapaa-aikansa. Hän sanoo suoraan, että vapaa-aikaa janoaville on tarjolla paljon vaarallisia vaihtoehtoja.

– Näköpiirissä on jopa yhteiskuntarauhan kannalta huonoja polkuja.

– On paljon eettisesti, moraalisesti ja syvällisten arvojen kannalta ikäviä näköaloja, houkuttimia.

”Yhteiskunnan toimittava nopeasti”

Koronapandemia piinaa rajusti yhteiskuntaamme. Arkkipiispa Leo pitää hyvin kielteisenä ja ongelmallisena sitä, että yhteiskuntamme saa aikaan poikkeuksellisissakin oloissa päätöksiä turhan hitaasti.

– Näyttää siltä, että asiat etenevät vaikeimman kautta ja viiveellä. Esimerkkinä on koronapassin käyttöön saaminen.

Arkkipiispa Leo iloitsee siitä, että Suomen ortodoksinen kirkko perusti pandemian alettua hyvin ripeästi oman koronaryhmänsä. Se on työskennellyt tehokkaasti, asiantuntevasti ja vastuullisesti.

– Olemme tilanteen tasalla. Kirkon toiminnan piirissä ei ole ollut merkittäviä tartuntoja eikä kovin paljon kuoleman tapauksia.

Arkkipiispa Leo huomauttaa, että poikkeuksellinen pandemia-aika on nostanut esille ihmisten kummallisia käyttäytymispiirteitä, kuten valheellisen tiedon levittämistä tai rokotusvastaisuuden lietsomista.

– Kun kaikki tahot toimivat vastuullisesti, kohtuullinen talous säilyy ja riittävä terveysturvallisuus toteutuu.

Arkkipiispa Leo sanoo, että ortodoksisen kirkon kokonaisvaltainen opetus on sen takana, että rokote on otettava vastaan.

Arkkipiispa Leo huomauttaa, että koronapandemia on koko ihmiskunnan historiassa ainutlaatuinen kokemus.

– Erilaisia pandemioita on ollut maailman sivu, ja ne ovat riehuneet kunakin aikana hyvin omalaisissansa yhteiskunnallisissa oloissa. Tuhoisat sairaudet ovat vain painuneet historiaan. Nyt me tiedämme pandemiasta kaiken sen, mitä se saa aikaan eri maanosissa. Koronasta jää ensimmäisen kerran isot, syvät ja pysyvät kokemusjäljet ihmiskunnan muistiin.

”Ilman rukousta ei jaksaisi”

Arkkipiispa Leo tutkii itseään ja päättelee, että hän on ollut koko 73 vuoden ikänsä ajan sama ihminen, persoona.

– Olen kiertänyt muutakin kuin tahkoa, ja olen nähnyt muutakin kuin vilua ja nälkää. Elämä erilaisine vaiheineen ja kokemuksineen on antanut ymmärrystä toivosta ja uskosta sekä niiden merkityksistä. Jumala-suhteeni on syventynyt. Tiedän, etten jaksaisi ilman kokoaikaista rukousta, hän kertoo.

Arkkipiispa Leo sanoo oppineensa tuntemaan myös yksinäisyyden.

– Puolisoni menettämisen jälkeen se on ollut todellista. Mutta oleellisimmin joutuu kokemaan yksinäisyyden aseman takia ja päätöksien tekemisessä kirkon johtamisessa. Näin vaikkakin olen aina ihmisten keskellä. Aikanaan olen kantanut sydämessäni toivetta, että saisin joskus lapseni lapsia. Heitä on nyt tullut kaksi, tyttö ja poika.

”Kirjoittamalla toteutan identiteettiäni”

Icasos-kustantamo on julkaissut hiljan kymmenen arkkipiispa Leon kirjoittamaa kaksikielistä runokirjaa ääni- ja e-kirjoina. Hän pitää hanketta merkittävänä, koska esimerkiksi Itä-Suomen yliopiston karjalan kielen opiskelijat voivat opiskella oikeanlaista sanojen ääntämistä ja puheen sävelkulkua kuunnellen karjalaa äänikirjalta.

Arkkipiispa Leo muistuttaa, etteivät mitkään maailman vähemmistökielet voi hyvin, eivät edes Suomessa puhuttavat.

– Surullista on, että silloin kun Petsamo aikanaan kuului Suomeen, suomalainen koululaitos koetti kaikin keinoin tukahduttaa koltan kielen. Tosiasia on myös se, ettei Venäjä tue alueellaan puhuttavia suomen kielen sukuisia vähemmistökieliä.

Arkkipiispa Leo korostaa, että karjalan kielen kirjallinen ja äänellinen taltiointi ovat dokumentteina arvossa arvaamattomassa tulevaisuudessa, kun kansakuntamme herää karjalan kielen merkitykseen monimuotoisessa kulttuurisessa maailmassa.

– Pidän karjalan kielen vaalimista oikeutenani ja velvollisuutenani, mutta kirjoitan myös suomeksi. Tekstejäni on myös julkaistu muilla kielillä.

+++++

Arkkipiispa Leon arkkipiispuuden 20-vuotisjuhlana palvellaan eukaristinen liturgia sunnuntaina 12. joulukuuta Uspenskin katedraalissa Helsingissä. Liturgia alkaa kello 10.

MATTI PULKKINEN

Lue lisää aiheesta:

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Voit käyttää näitä HTML tägejä ja attribuutteja:

<a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>