2020-luvun ikkuna tuo turvaa, säästää energiaa ja suojaa auringolta

Maamme yhden moderneimman ikkunatehtaan toimitusjohtaja Olli Toiviainen muistuttaa, että ikkunan tarkoitus ja tehtävä on ollut sama jo viiden tuhannen vuoden ajan. Hämeenkyrön Ikkunatehdas Oy:n 25 työntekijää tietävät, että ikkunan pitkän iän salaisuus piilee korkeatasoisissa puuosissa, jotka valmistetaan Suomen ja Venäjän pohjoisilla alueilla kasvaneista männyistä. 2020-luvun ikkunalla on monta vaadetta. Sen on säästettävä energiaa, suojattava auringon lämmöltä ja tuotava turvaa. Ovella oleva trendi tuo värikkäät ikkunat.

Suomalaisissa rakennuksissa tarvittavat ikkunat valmistetaan kymmenkunnassa tehtaassa. Tänä vuonna 30 vuotta täyttävä pirkanmaalainen perheomisteinen Hämeenkyrön Ikkunatehdas Oy on yksi alansa moderneimmista toimijoista. 25 työntekijää synnyttää vajaan neljän miljoonan euron liikevaihdon. Kahdessa vuorossa toimivassa tehtaassa valmistuvilla ikkunoilla ja ovilla on aina osoite, jonne ne päätyvät.

Toimitusjohtaja Olli Toiviainen kertoo, että ikkunatehtaassa eletään juuri nyt talvisydämellä levollista aikaa. Huippujakso sijoittuu syksyyn.

– Ikkunoiden maailma on siitä erikoinen, että jokaisessa maassa on omat tavat valmistaa ikkunat. Myös ikkunoiden mallit ovat maakohtaiset.

Toiviaisen mukaan ikkunoiden valmistaminenkin on voimakkaasti kilpailtu ala.

– Pärjäämme korkealla laadulla.

Ajan trendit otetaan huomioon

Olli Toiviainen muistuttaa, että ikkunan historia on jo pitkä ja komea 5000 vuotta.

Hämeenkyrön Ikkunatehtaassa pidetään ehdoitta huolta siitä, että harva se viikko tuotava rekallinen puutavaraa täyttää kaikki sille asetetut tiukat laatuvaatimukset. Ikkunan valmistuksessa käytetään pääsääntöisesti suomalaista ja venäläistä puuta. Venäläinen puu saapuu Viron kautta.

– Meidän puuaihiotoimittajamme ovat sitoutuneet noudattamaan sovittuja laatumittareita ja sertifikaatteja, Toiviainen kertoo.

Hämeenkyrön Ikkunatehdas linjaa, että sen valmistamien ikkunoiden on kestettävä kymmeniä vuosia, jopa sata vuotta. Toiviaisen mukaan ikkunoiden pitkän iän salaisuus kätkeytyy mäntyyn, joka on kasvanut tietyllä korkeusasteella.

Toiviainen sanoo, että ilmastoystävällisyys, kestävä kehitys ja kiertotalous otetaan vakavasti ja vastuullisesti huomioon yrityksen kaikessa tekemisessä. Yhtiö haluaa kantaa niin yhteiskunta- kuin ympäristövastuunsa. Henkilökunnan tuntosarvet ovat herkillä syntyvän tutkimustiedon suhteen.

– Valmistamiemme ikkunoiden ja ovien pitkäikäisyys on ympäristölle parasta, hän kiteyttää.

Ikkunoiden valmistamisessa tarvitaan lasia, puuta ja alumiinia. Toiviaisen mukaan alumiini on kaksijakoinen juttu. Toisaalta alumiini pitkäikäinen, mutta se on ympäristömitallisesti huono, koska sen valmistaminen syö paljon energiaa.

– Meidän ratkaisumme on, että rakennamme tuotteemme niin, että alumiinin määrä on pieni.

– Emme tee ikkunoita alumiinista emmekä muovista.

Toiviainen kiittelee kuluttajia, sillä hänen mukaansa ikkunoita ja ovia hankkivat asiakkaat ovat nykyään hyvin valveutuneita valmistustapojen ja käytettävien materiaalien sekä yrityksissä noudatettavien arvojen ilmastoystävällisyydestä. Ihmiset ovat kiinnostuneita eri asioiden synnyttämästä hiilijalanjäljestä.

Esimerkiksi vanhojen rakennuksien korjausten, remonttien sekä saneerausten yhteydessä tehdään kaikki mahdollinen energiatehokkuuden hyväksi.

– Meidän on hyvä muistaa, että puurakenteinen ikkuna sitoo itsessään tehokkaasti hiiltä ja on hiilivarasto.

Toiviaisen mukaan ympäristöasiat otetaan huomioon muun muassa käyttämällä vain vesiohenteisia maaleja. Pahvin ja muovin kierrätys toteutetaan tehokkaasti.

Ikkunatehtaan lämmitys hoidetaan hukkapuulla ja -purulla. Lähiajan investointilistalla on lämmitysjärjestelmän uusiminen.

Ikkuna suojaa helteeltä

Suuri yleisö on tiennyt jo pitkään, että oikeanlainen ikkuna on tehokas energian säästäjä.

Viime kesien säät ovat haastaneet isosti myös ikkunoiden suunnittelijat ja valmistajat. Olli Toiviainen sanoo, että auringonsuojalasit estävät rakennusten ylikuumenemisen.

– Ikkunalla on hyvin suuri vaikutus asumismukavuuteen. Kehitys on tuonut ratkaisut haasteeseen, miten tilojen jäähdytystarve minimoidaan. Ikkuna on edullinen ja kätevä ratkaisu, koska silloin voidaan säästyä koneelliselta jäähdytykseltä.

Toiviainen esittelee ikkunamalleja ja niissä olevia auringonsuojauksia huomauttaen, etteivät suojaukset muuta sisään tulevaa valoa, eivätkä ne erotu silmiinpistävästi ikkunan rakenteista. Ikkunoiden valmistamisen teknologia vastaa 2020-luvun ja tulevaisuuden haasteisiin. Esimerkiksi valoherkkyydestä kärsivien ihmisten asuntojen ikkunoihin on saatavissa suoraan pimennysverhot.

Toiviainen korostaa, että uudisrakentamisessa lämmöneristys- ja jäähdytystarve otetaan huomioon automaattisesti.

Ikkunalla on vahva turvallisuusfunktio. Toiviaisen mukaan ratkaisuja on muun muassa henkilöturvallisuustarpeisiin ja murtosuojaukseen.

Mitä ikkuna päästää sisäilmaan?

Sisäilman laadusta puhutaan varsin paljon.

Olli Toiviainen kertoo, että ikkunoiden hankkijat peräävät tietoa myös siitä, mitä valmis ikkuna päästää sisäilmaan. Vastauksessa käydään seikkaperäisesti läpi kaikki materiaalit, joita ikkunan valmistuksessa on käytetty.

Hämeenkyröläisikkunatehtailija kiittää, että puutuoteteollisuuden ääni kantautuu hyvin maassamme tehtävään lainsäädäntöön, joka ohjaa ja määrittelee rakentamista. Lisäksi yhteiskuntaamme valuu Euroopan unionissa tehtävää lainsäädäntöä.

Ikkunakoko on kasvanut koko ajan

Olli Toiviaisen mukaan ikkunakoko on kasvanut vuosikymmenestä toiseen. Muun muassa 1970-luvun rakentaminen suosi suuria, jopa seinän kokoisia ikkunoita.

1980-luku toi energiakriisin, joka vauhditti ikkunateknologian kehittämistä uusin vaatein.

2000-luvulla ikkunakoot ovat jälleen kasvussa. Toiviainen teroittaa, että lasi itsessään on kehittynyt erittäin paljon.

Toiviaisella on lähitulevaisuuden suhteen iloisia uutisia.

– Ikkunoissa aletaan leikitellä väreillä. Tällä hetkellä mustaa suositaan entistä enemmän. Tätä trendiä edelsi harmaan ja valkoisen valtakaudet.

Toiviainen iloitsee, että ikkunatehtaalla voidaan elää moni-ilmeisen tuotannon maailmassa.

MATTI PULKKINEN