Elinvoima ja yrittäjyys

Herätys päättäjät: Suomi tarvitsee pyöriäkseen vuosittain 60 000 opiskelu- ja työperäistä maahanmuuttajaa

Herätys päättäjät: Suomi tarvitsee pyöriäkseen vuosittain 60 000 opiskelu- ja työperäistä maahanmuuttajaa

Yrittäjä Peter Vesterbacka kiertää parhaillaan ahkerasti maamme kuntia. Hänellä on tärkeää asiaa kuntapäättäjille ja toisen asteen koulutuksesta vastaaville tahoille. Suomen koulutusjärjestelmä on kansainvälisesti arvostettu brändi. Faktat puhuvat sen puolesta, että jo lähitulevaisuudessa maassamme olevat toisen asteen koulutuksen opiskelijapaikat jäävät pahasti vajaalle käytölle, koska meillä on vähän syntyneitä ja siten nuoria. Samaan aikaan työvoimapula pahenee. - Tarvitsemme nuorten maahanmuuttoa. Valtakunnan poliitikkojen on otettava asia keskusteluun ja hoidettava se kuntoon.
Yrittäjä Peter Vesterbacka kiertää parhaillaan ahkerasti maamme kuntia. Hänellä on tärkeää asiaa kuntapäättäjille ja toisen asteen koulutuksesta vastaaville tahoille. Suomen koulutusjärjestelmä on kansainvälisesti arvostettu brändi. Faktat puhuvat sen puolesta, että jo lähitulevaisuudessa maassamme olevat toisen asteen koulutuksen opiskelijapaikat jäävät pahasti vajaalle käytölle, koska meillä on vähän syntyneitä ja siten nuoria. Samaan aikaan työvoimapula pahenee. - Tarvitsemme nuorten maahanmuuttoa. Valtakunnan poliitikkojen on otettava asia keskusteluun ja hoidettava se kuntoon.

Ikäluokkien raju pieneneminen johtaa siihen, että maassamme on pian merkittävästi enemmän toisen asteen koulutuspaikkoja kuin niille tulevia nuoria opiskelijoita. Samaan aikaan kaikki toimialat potevat kroonista työvoimapulaa. Yrittäjä Peter Vesterbacka vetoaa maamme päättäjiin, että he linjaisivat ripeästi opiskelu- ja työperäisen maahanmuuton tavoitteet. Hänen mukaansa maailman parhaaksi rankattu suomalainen koulutusjärjestelmä pyörii kohta tyhjillä kierroksilla. Lisäksi Suomi menettää kilpailukykynsä, kun maassa ei kerta kaikkiaan ole työvoimaa. Koulutuskuntayhtymä Saskyn kuntayhtymäjohtaja Antti Lahti allekirjoittaa täysin Vesterbackan väitteet.

Pirkanmaalla ja Satakunnassa toimiva koulutuskuntayhtymä Sasky järjestää toisen asteen ammatillista koulutusta ja yleissivistävää koulutusta. Sillä on muun muassa ammatillisia oppilaitoksia, lukioita, musiikkiopisto sekä kansalaisopisto.

Kuntayhtymäjohtaja Antti Lahti kertoo heränneensä syntyvyyden laskemiseen ja ikäryhmien pienentymiseen jo vuosikaudet sitten. Hänen mukaansa Sasky on reagoinut esimerkiksi nuorten vähenemiseen satsaamalla opetukseen, opetusympäristöihin sekä oppilaitoksiin säilyttääkseen kiinnostavuutensa ja kilpailukykynsä.

– Olemme saaneet opiskelijoita erittäin hyvin, koko ajan enemmän ja enemmän. Olemme vetovoimainen koulutuksen järjestäjä, Lahti sanoo.

Moderneja yhteistyömalleja yrityksien kanssa rakentava Lahti tuntee koko ajan yleistyvän ja pahenevan työvoimapulan. Hänen mielestänsä koko hyvinvointiyhteiskuntamme etu on, että maassamme käännetään aikailematta jokainen kivi hyvin koulutetun ja riittävän suuren työvoiman turvaamiseksi.

– Väestön ikääntyminen, työikäisen väestön määrän väheneminen ja syntyvyyden nopea aleneminen ovat vakavia tosiasioita, Lahti listaa.

Saskyn ammattioppilaitoksissa koulutetaan tällä hetkellä osaajia peräti 62 ammattiin.

Koko maassamme on noin 80 000 toisen asteen aloituspaikkaa vuosittain. Osa hakijoista tulee opintojensa pariin jatkuvan haun kautta, ja tulijalla voi olla jo pohjalla joku muu toisen asteen tutkinto.

Lahti kertoo, että nuorten opiskelijoiden määrä rysähtää rajusti alas vuosina 2035-2040.

”Herätkää ja toimikaa, päättäjät!

Koulutuskuntayhtymä Saskyssä Tampereella viime keskiviikkona vieraillut yrittäjä, Angry Birds -pelistä tuttu Mighty Eagle,  Peter Vesterbacka vetoaa voimakkaasti maamme päättäjiin, että he turvaisivat Suomen korkeatasoisen koulutusjärjestelmän toimivuuden ja riittävän työvoiman saamisen kaikille aloille.

Vesterbacka sanoo, että molemmat haasteet ratkaistaan kestävällä tavalla hallitulla maahanmuutolla. Hän osoittaa tarkoilla laskelmillaan, että yhteiskuntamme tarvitsee vähintään 60 000 nuorta tulijaa vuosittain, jotta toisen asteen koulutusjärjestelmämme säilyttää iskukykynsä ja julkinen sektori ja yrityskenttä saavat kaipaamansa tekijät.

– Poliitikoilla on jo kiire. Meidän olisi otettava mallia Kanadasta, jossa yhteiskunnan vakaa pyöriminen on turvattu taiten suunnitellulla ja toteutetulla maahanmuutolla. Myös omassa maanosassamme Saksa on herännyt ja toimii rivakasti.

Vesterbackan mukaan Suomessa on sovittava tavoite, jonka turvin maahanmuuttoa hoidetaan. Hän varoittaa päättäjiä sortumasta asian vahingoittamiseen puhumalla samassa yhteydessä jostain epämääräisestä haittamaahanmuutosta. Myös humanitäärinen maahanmuutto on täysin eri asia. Kun kaikki sotketaan samaan, on todella vaikea käydä asiakeskustelua tärkeästä asiasta.

– Suomi kertoo haluavansa viedä kansainvälisesti arvostettua koulutustamme. Maamme toimet, paremmin sanottuna tekemättömyytemme, ovat syvässä ristiriidassa ylväiden koulutusvienti-innovaatioidemme kanssa.

15-vuotias, vietnamilainen Sally kertoo suomen kielen opiskelustaan ja halustaan tulla Suomeen opiskelemaan toiselle asteelle. Sally opiskelee suomea Finest Future Oy:n avulla. (Video: Peter Vesterbacka)

”Lahjakkaita tulijoita on”

Peter Vesterbackan mukaan nuorten maahantuloa ei kannata torbetoida heidän suomen kielen taidottomuudellaan tai pärjäämättömyydellään lukioissa ja ammatillisissa oppilaitoksissa.

– Uzbekistanissa on runsaat 34 miljoonaa asukasta, Vietnamissa reippaat 97 miljoonaa asukasta, Chanassa vajaat 30 miljoonaa asukasta ja Kiinassa 1,4 miljardia asukasta. Muun muassa näissä maissa on nuoria, jotka arvostavat kouluttautumismahdollisuutta ja sijoittautumista toisen laiseen yhteiskuntaan. Tulijoilla on valtava halu ja polte kouluttautua ja sijoittua työelämään.

Vesterbacka korostaa, että hyvin motivoitunut nuori oppii suomen kielen parhaimmillaan puolessa vuodessa tai vuodessa. Hän pohjaa tietonsa Finest Future -yrityksen hankkimiin tuloksiin. Kyseinen yritys kouluttaa verkko-opetuksen turvin suomen kielen, jonka riittävä taitaminen testataan vielä nuoren saapuessa maahamme.

– Viime vuonna kauttamme saapui maamme lukioihin seitsemän vietnamilaista ja kahdeksan uzbekistanilaista lukio-opiskelijaa. He kaikki ovat menestyneet opinnoissaan erinomaisesti. Heidän kokeissa saamansa arvosanat ovat kiitettäviä.

Vesterbacka kehottaa suomalaisia heittämään myytin suomen kielen oppimisen mahdottomuudesta roskakoriin.

Lamaannuttava työvoimapula uhkaa

– Nyt olemme tilanteessa, jossa esimerkiksi pikaruokaketjut eivät löydä tarvitsemiaan työntekijöitä. Nämä ravintolat ovat pakotettuja rajoittamaan aukioloaikaansa, Peter Vesterbacka herättelee.

– Monella paikkakunnalla on päiväkoteja ja hoivakoteja, joiden on supistettava toimintaansa tai vihoviimeisessä tapauksessa suljettava ovensa ammattitaitoisen työvoiman puutteen vuoksi. Tekijöitä ei vain yksinkertaisesti ole, hän lisää.

Samaan hengenvetoon Vesterbacka listaa pitkän luettelon Suomessa toimivia kasvu- ja vientiyrityksiä, jotka kertovat mittavista tulevaisuusinvestoinneistaan sekä kasvavasta työntekijätarpeestaan. Hän sanoo, että yhteiskuntamme on tajuttava, etteivät yhtälöt pelitä maassamme, jossa syntyvyys on romahtanut kymmenen viime vuoden aikana, ikärakenne vanhenee ja maahanmuutto on minimaalista.

– Kun yrityksissä törmätään tosiasiaan, ettei maassamme ole tekijöitä, ne lakkaavat investoimasta tänne.

Vesterbacka vierailee koko ajan maamme kunnissa, joissa on lukioita ja ammattioppilaitoksia. Hänen mielestään kuntatasolla oleva kriisitietoisuus toisen asteen koulutuspaikkojen hiipivästä tyhjäkäynnistä on surullisen heikko.

– Tuhlaamme kansallisia voimavarojamme, jos meillä on pätevät opettajat sekä korkeatasoiset oppimistilat, mutta niissä olevissa opiskelupaikoissa on ainoastaan puolet tai jopa vähemmän käytössä. Jo kansantaloutemme terveyden kannalta meidän on perusteltua saada kaikki oppilaspaikat käyttöön.

”Peterin visio on tarpeellinen”

Aluetutkija Timo Aro sanoo, että Peter Vesterbackan visio on tarpeellinen, oikeansuuntainen ja toimii välttämättömänä herätteenä kaikille.

– Tarvitsemme merkittävästi nykyistä enemmän työ- ja koulutusperustaista maahanmuuttoa. 60 000 maahanmuuttajaa vuodessa on todella paljon nykyiseen 15 500 keskimääräiseen tasoon verrattuna. Itse pidän onnistumisena jo sitä, että maahanmuuttotaso kyettäisiin nostamaan noin 30 000 henkilön tasolle vuoteen 2030 mennessä. Lisäksi korostaisin maahanmuuttajien vetovoiman lisäksi vähintään yhtä paljon heidän pitovoimaisuuttansa lisääviä tekijöitä Suomessa, Aro teroittaa.

Aro ei ole isosti huolissaan ammatillisesta toisesta asteesta. Hän huomauttaa, että aloittavissa opiskelijoissa on yhä enemmän aikuisopiskelijoita, jotka paikkaavat pieneneviä nuoria ikäluokkia.

– Ammatillisen toisen asteen haasteena on nähdäkseni enemmän se, että oppilaitosten ja koulutusalojen välillä on suuria eroja vetovoimassa.

Aro kertoo, että 2010-luvun alhainen syntyvyys heijastuu koko palvelurakenteeseen ajan kanssa. Muutos näkyy jo nyt varhaiskasvatuksessa, 2020-luvun puolivälin jälkeen ala- ja yläkouluissa sekä 2030-luvun alkupuolella ammatillisella toisella asteella.

– Pienevät ikäluokat menevät ”väestötsunamina” läpi kaikki palvelut yksi kerrallaan, Aro kuvailee.

MATTI PULKKINEN

Lue lisää aiheesta:

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Voit käyttää näitä HTML tägejä ja attribuutteja:

<a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>