Aluevaalit 2022, Pirkanmaa

Aluehallituksen puheenjohtaja Kari-Matti Hiltunen: "Henkilöstöpula on todellinen riski sote-uudistuksen onnistumiselle"

Aluehallituksen puheenjohtaja Kari-Matti Hiltunen: "Henkilöstöpula on todellinen riski sote-uudistuksen onnistumiselle"

Pirkanmaalaiset tuntevat lääkintöneuvos Kari-Matti Hiltusen Pirkanmaan sairaanhoitopiirin johtajaylilääkärinä. Hiltunen jäi eläkkeelle pari vuotta sitten, jolloin mies aktivoitui politiikassa. Kuntavaalien ensikertalaisena hän sai viime kesäkuisissa vaaleissa varapaikan Tampereen kaupunginvaltuustoon. Historiallisissa hyvinvointialueen aluevaaleissa Hiltunen oli yksi ääniharavista 2 283 henkilökohtaisella äänellään. Hiltusta kiinnostavat ratikat, joihin hän tutustuu muun muassa ulkomaanmatkoillaan. (Kuva: Matti Pulkkinen)
Pirkanmaalaiset tuntevat lääkintöneuvos Kari-Matti Hiltusen Pirkanmaan sairaanhoitopiirin johtajaylilääkärinä. Hiltunen jäi eläkkeelle pari vuotta sitten, jolloin mies aktivoitui politiikassa. Kuntavaalien ensikertalaisena hän sai viime kesäkuisissa vaaleissa varapaikan Tampereen kaupunginvaltuustoon. Historiallisissa hyvinvointialueen aluevaaleissa Hiltunen oli yksi ääniharavista 2 283 henkilökohtaisella äänellään. Hiltusta kiinnostavat ratikat, joihin hän tutustuu muun muassa ulkomaanmatkoillaan. (Kuva: Matti Pulkkinen)

Pirkanmaan hyvinvointialueen hallituksen puheenjohtaja, lääkintöneuvos Kari-Matti Hiltunen nostaa ison henkilöstöpulan sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen uudistuksen onnistumisen merkittäväksi yksittäiseksi riskiksi Pirkanmaalla. Pirkanmaan sairaanhoitopiirin johtajaylilääkärin virasta pari vuotta sitten eläkkeelle jäänyt Hiltunen sanoo, ettei tarpeellista terveydenhuollon ammattilaisten joukkoa saada vain sormia napsauttamalla. Hänen mielestään palkan lisäksi on kohennettava johtamista ja työolosuhteita.

Asukasmäärällä (527 569) mitattuna Suomen suurimman hyvinvointialueen aluehallituksen puheenjohtajana on poliittisesti uusi kyky ja tuore nimi. Kolmen vuosikymmenen työrupeaman Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä tehnyt, johtajaylilääkärin virasta eläköitynyt lääkintöneuvos Kari-Matti Hiltunen, 67, pitää tehtäväänsä antoisana näköalapaikkana historialliseen uudistukseen.

Hiltunen otti ensimmäiset askeleet kunnallispolitiikkaan asettumalla Kokoomuksen ehdokkaaksi Tampereella viimevuotisissa kuntavaaleissa. Niissä ensikertalainen keräsi 348 ääntä ja nappasi ensimmäisen varavaltuutetun paikan.

Toinen kerta toden sanoi. Hiltunen lähti historiallisiin hyvinvointialueen aluevaaleihin tavoittelemaan aluevaltuutetun pestiä. Lääkintöneuvos sai valtakirjan 2 283 pirkanmaalaiselta.

– Olen tehnyt koko työurani Pirkanmaan sairaanhoitopiirin palveluksessa Tampereen yliopistollisessa sairaalassa. Olen ollut käytännön lääkärin työssä, joten olen kohdannut varsin paljon ihmisiä. Päättelen, että olen jäänyt asiakkaideni muistiin myönteisesti, ääniharava pohtii.

– Koko aluevaalien tulos osoitti, että pirkanmaalaiset luottivat hyvinvointialueen vaaleissa soten ammattilaisiin, jotka työskentelevät asiantuntijatehtävissä. Läpimenneiden joukossa on paljon eri alojen ammattilaisia. Äänestäjät antoivat siis äänensä asiantuntemukselle, Hiltunen lisää.

Hiltunen muistuttaa, että sote koskettaa henkilökohtaisesti liki kaikkia ihmisiä.

– Suurin osa meistä turvautuu elämänsä jossakin vaiheessa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluihin.

”Sotesta vahva yhteisymmärrys yli puoluerajojen”

Tampereen yliopistollisen sairaalan lääkärinä Kari-Matti Hiltunen seurasi liki 15 vuoden ajan maamme eri hallitusten käynnistämiä sosiaali- ja terveydenhuollon remontteja.

– Sote-uudistuksen tarpeellisuus, tavoitteet sekä kohennettavat asiat ovat olleet yli puoluerajojen allekirjoitettavissa. Jos uudistuksessa olisi vain pidättäydytty ja keskitetty soteen, se olisi ollut jo ajat sitten maalissa. Olisi vain tehty sote-uudistus, Hiltunen sanoo.

Hiltunen korostaa, että uudistuksen teemat ja argumentit, kuten laaja kokonaisuus järjestämisessä, palveluiden yhdenvertaisuus sekä hoidon nopeus, helppous ja tavoitettavuus ovat olleet kaikkien puolueiden tavoitteina. Yksituumaisuus on vallinnut siitä, että palvelujen järjestämisestä huolehtii kuntia suurempi kokonaisuus, kuten hyvinvointialue, samoin palveluiden päällekkäisyyksien karsimisesta sekä turvallisuuden ja yhdenvertaisuuden takaamisesta.

– Ongelmaksi on muodostunut se, että soten rinnalla on yritetty viedä eteenpäin muita tavoitteita, kuten suurkuntia tai maakuntia. Nämä ovat tuoneet mukanaan vaikeuskertoimet.

”Riittävyyttä ei ole määritelty”

Sote- ja pelastustoimen uudistus lähtee siitä, että jokainen kansalainen saa yhdenvertaiset ja laadukkaat palvelut.

Kari-Matti Hiltunen sanoo suoraan, etteivät palvelut ole voineet olla tasavertaiset nykymuotoisessa tilanteessa, jossa niiden järjestämisestä on vastannut yli parisataa kuntaa. Jokaisella järjestäjällä on ollut omanlainen toteutusmalli. Hänen mielestänsä vaade on nyt paljon realistisempi, kun ensi vuoden alusta järjestäjinä on 21 hyvinvointialuetta ja Helsingin kaupunki.

Hiltunen muistuttaa, että tehtävinä ovat ennaltaehkäisy, perusterveydenhuolto, erikoissairaanhoito ja kuntoutus sekä sosiaalihuolto että pelastustoimi.

– Minua häiritsee tulevassa järjestelmässä se, että lain mukaan jokaisen hyvinvointialueen on pystyttävä tarjoamaan riittävät palvelut. Kuitenkaan sitten riittävyyttä ei ole määritelty, Hiltunen harmittelee.

Hiltusen mukaan nykymuotoiset sairaanhoitopiirit ovat tehneet tuloksellisesti tiivistä ja tasokasta yhteistyötä. Yliopistosairaalat ja keskussairaalat ovat menestyneet kukin omilla erityisosaamisensa aloilla.

– Totuuden nimissä on sanottava, ettei jokaisella hyvinvointialueella ole kerta kaikkiaan väkeä tekemään kaikkia palveluja korkeatasoisesti, Hiltunen toteaa.

Hiltusen mukaan keskussairaaloiden on kuitenkin pystyttävä laatuvertailuihin.

Perusterveydenhuollossa tavoitteena on sen vahvistaminen. Henkilön on päästävä yleislääkärille viikon sisällä, kun nyt tuo aika lain mukaan on kolme kuukautta.

Hiltusen mukaan sotessa tarvitaan niin julkisen, yksityisen kuin kolmannen sektorin työpanokset ja osaamiset.

Henkilöstöpula on yksittäisistä riskeistä ehkä suurin, joka uhkaa sote-uudistuksen toteutumista. Mistä saadaan tarvittavat henkilöt tekemään kaikki työt? Hiltunen kysyy.

”Koulutus toimii, ammattilaiset eivät jää alalle”

Kari-Matti Hiltunen herättelee todellisuuteen, jossa sote-alan oppilaitoksissa on hyvin opiskelijoita, ja he valmistuvat eri hoitopuolen vaativiin tehtäviin.

– Valmistuneita on paljon, mutta he eivät pysy sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävissä. Ongelma väistyy, kun löydämme keinot, joilla ammattilaiset motivoituvat hakeutumaan ja pysymään sosiaali- ja terveydenhuollossa. Keinoja tähän on haettava pontevasti, Hiltunen sanoo.

Hiltusen mukaan lääkkeet löytyvät lähiesimiestyön kehittämisestä, työolosuhteiden kohentamisesta ja työn mielekkyyden parantamisesta.

– Rahakin ratkaisee eli palkkaus. Se on tällä hetkellä vertailussa eurooppalaista tasoa pienempi.

Hiltunen ounastelee, että palkkaharmonisointi nostaa Pirkanmaan hyvinvointialueella hoitopuolen henkilöstön palkkatasoa.

– Pirkanmaan hyvinvointialueella voitaisiin kokeilla esimerkiksi kannustinpalkkauksen menetelmiä. Mallissa on hyvää se, että siinä yhdessä sovitaan tavoitteet, joita lähdetään hakemaan. Kannustimien käytöstä on yksityiseltä sektorilta myönteisiä kokemuksia.

Hiltunen muistuttaa, että julkisella sektorilla on perinteisesti satsattu jatko- ja täydennyskoulutusmahdollisuuksiin.

– Henkilöstö on perinteisesti kokenut ammatissa kehittymisen palkitsevana. Ammattiosaamisen syventäminen avaa uralla etenemismahdollisuuksia. Näitä keinoja on perusteltua suosia.

Hiltunen sanoo, että huoli sote-henkilöstön riittävyydestä on otettava vakavasti. Hänen mukaansa THL:n vuoden 2020 raportti muuraa faktat esille. Esimerkiksi Tampereen kokoisen kaupungin hoivasta puuttuu 200 ammattilaista, eli 200 paikkaa on vailla tekijäänsä.

– Hoidontarve vaan lisääntyy. Esimerkiksi mielenterveys- ja päihdealan erikoisosaajia tarvitaan koko ajan enemmän.

MATTI PULKKINEN

Lue lisää aiheesta:

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Voit käyttää näitä HTML tägejä ja attribuutteja:

<a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>