Maakuntajohtaja Anna-Mari Ahonen aloitti Pirkanmaan liiton johdossa: ”Maakuntien merkitys kasvaa, tulevaisuudessa voi olla yksi maakunnallinen organisaatio”

Tänä maanantaina työnsä Pirkanmaan liiton maakuntajohtajana aloittanut Anna-Mari Ahonen ottaa maakunnan reippaasti haltuunsa. Hän käynnistää välittömästi kuntakierroksen, jonka aikana hän vierailee jokaisessa 23 kunnassa. Ahonen arvioi, että maakuntien asema terävöityy tulevaisuudessa. Hän pitää täysin mahdollisena, että pidemmällä aikavälillä maakuntien liitot ja uutukaiset hyvinvointialueet sekä muut aluehallintoviranomaiset muodostavat yhden organisaation.

Maakuntajohtaja Anna-Mari Ahonen odottaa antoisaa, mielenkiintoista sekä uutta luotaavaa aikaa Pirkanmaan liiton ohjaksissa.

Hämeen liiton maakuntajohtajana Ahonen seurasi naapurimaakunnasta Pirkanmaan liiton toimintaa.

Manner-Suomi jakaantuu 18 maakuntaan, ja Ahvenanmaa on oma maakuntansa.

Ahonen uskoo, että maakuntien eli alueiden asema ja merkitys kehittyvät ja voimistuvat. Suomi siirtyy eurooppalaiseen suuntaan.

Parhaillaan maassamme pystytetään 21 hyvinvointialuetta, jotka vastaavat ensi vuoden alusta lähtien kansalaisten sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen palveluista. Ahosen mukaan Pirkanmaan liitto on jatkossakin merkittävä yhteistyökumppani niin jokaiselle maakunnan kunnalle kuin hyvinvointialueellekin. Hän näkee maakunnan liiton tehtävän myös yhteistyöverkostojen aktiivisena kutojana ja yhteiskunnan kaikkien tahojen yhteen kokoajana.

– Uskon, että alueellinen ajattelu on voimistumassa. Kansalaiset alkavat tunnistaa roolinsa yhä enemmän myös maakuntalaisina samalla tavalla kuin he tuntevat olevansa jonkin kunnan asukkaita, Ahonen sanoo.

– Alueellisen ajattelun tulevaisuus on paljolti kiinni myös siitä, miten sote- ja pelastustoimen uudistus onnistuu, ja hyvinvointialueet saavat toimintansa käyntiin. Hyvinvointialueet vievät eteenpäin alueellisen demokratian kehittymistä ja niiden toimista riippuu, miten alueellinen itsehallinto ottaa ensiaskeleensa yhteiskunnassamme, Ahonen miettii.

Ahonen arvelee, että tulevaisuudessa maassamme tarkastellaan maakuntien määrää.

– Uskon, että maakuntien määrä laskee julkistaloudellisista syistä jollakin aikajänteellä. Onko maakuntien määrän pieneneminen pelkästään hyvä kehityskulku, en osaa sanoa. Pohdittaviksi tulevat esimerkiksi identiteettihaasteet ja alueellisten toimintamallien kohtalo, Ahonen pohtii.

– Ahvenanmaa on teknisesti maamme yksi maakunta, mutta Ahvenanmaa ei näyttäydy yhteiskunnassamme käytävässä maakuntia koskevassa keskustelussa. Ahvenanmaa ei myöskään ole tiiviissä yhteistyössä eikä kanssakäymisessä Manner-Suomen maakuntien kanssa. Ahvenanmaa on itsellinen ja irrallinen. Sillä voisi olla annettavaa muille maakunnille ja muilla maakunnilla Ahvenanmaalle, Ahonen uskoo.

”Elinvoimaa paikkoihin, jotka eivät luonnollisesti kasva”

Pirkanmaan maakunta likentelee 70 ikävuoden paalua. Anna-Mari Ahonen uskoo, että Pirkanmaan liitto on hänen edeltäjänsä Esa Halmeen jäljeltä kovassa iskussa. Ahonen sanoo, että organisaatio on pidettävä hyvässä vireessä ja maakunnan on harpottava uudenlaisin askelin eteenpäin. Pirkanmaalla on paljon saavutettavaa ja voitettavaa.

Ahonen sanoo suoraan, että ensimmäisinä työpäivinä ei kuitenkaan ole aihetta minkäänlaisiin linjanvetoihin.

– Olen päättynyt oppia tuntemaan organisaation lisäksi koko laajan maakunnan hyvin. Lähden uteliaalla mielellä kuntakiertueelle. Haluan viettää päivän jokaisessa 23 kunnassa. Toivon, että kunnat näyttävät minulle muutakin kuin virastotalon. Jokaisella kunnalla on omat vahvuutensa ja persoonallinen identiteetti, Ahonen kertoo.

Ahonen haluaa viedä tulevaisuudenuskoa niihinkin maakunnan osiin, joissa kasvua ja kehitystä ei tapahdu luonnostaan.

– Pirkanmaahan mahtuu kovin erilaisia alueita. Niiden tarpeiden ja mahdollisuuksien tunnistaminen on ratkaisevan tärkeää.

Ahonen seuraa erityisellä mielenkiinnolla uudenlaisten elinvoimakuntien liikkeelle lähtöä ensi vuoden alussa. Hänen havaintojensa mukaan isot kunnat ovat olleet aktiivisia uuden roolinsa luomisessa, mutta monissa muissa kunnissa tulevaisuuspohdinta ja valmistautuminen on ollut vähäisempää.

– Toivon, että kunnat pystyisivät ulosmittaamaan mahdollisuuden hallinnon keventämiseksi ja omaksuisivat moderneja, notkeita käytäntöjä. Sellaisia, joilla kuntalaiset, asukkaat aktivoidaan mukaan. Näin paikallisdemokratia vahvistuisi.

”Verkostoituminen on lempiaiheeni”

Anna-Mari Ahonen pitää verkostoitumista lempiaiheenaan. Hän on luontaisesti kiinnostunut ihmisten parissa toimimisesta ja heidän saattamisestaan erilaisiin yhteistyökuvioihin.

Ahosen mukaan maakunnan liitolla on ainakin kolme keskeistä tehtävää, joissa verkosto-osaamista tarvitaan: edunvalvonta, kehittäminen ja yhteistyö.

– Maakunnan liitto jos mikä voi olla eri toimijoille keskustelualustojen rakentaja. Näissä pöydissä luodaan luottamuksen ilmapiiri, jossa on turvallista keskustella myös kipeistä asioista.

Ahonen sanoo, että Kanta-Hämeessä Hämeen liitto onnistui sairaanhoitopiirin kanssa eri tahojen yhteen kokoamisessa, kun maakunnassa haettiin taannoin yhteisrintamaa Kanta-Hämeen keskussairaalan rakentamisen tueksi. Käsillä oli iso ja vaikeakin asia, mutta vahvalla pohjatyöllä ja luottamusta herättävällä yhteistoiminnalla mittava hanke sai myönteisen päätöksen.

”Maailma on muuttunut rajusti”

Pirkanmaan liiton maakuntavaltuusto valitsi Anna-Mari Ahosen uudeksi maakuntajohtajaksi viime vuoden marraskuussa.

– Koko maailma on muuttunut rajusti sen jälkeen.

Ahosen mukaan Pirkanmaan liiton organisaatio tarvitsee epäilemättä myös sisäistä kehittämistä, sillä maailma on jatkuvassa liikkeessä.

– Kansainvälisen turvallisuusympäristön muutos tulee suuresti vaikuttamaan myös maakuntaliiton työhön. Tässä ajassa maakuntaliiton rooliin kuuluva tulevaisuuden ennakointi on poikkeuksellisen vaikeaa ja samalla poikkeuksellisen tärkeää, ja tarvitsee varmasti vahvistamista.

”Metropoli kertoo kunnianhimosta”

Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä puhuu kahdeksan kunnan reviiristään metropolialueena. Anna-Mari Ahonen kiittelee oivallusta.

– Kansainvälisesti metropoliksi kutsutaan yleensä kaupunkia tai kaupunkiseutua, jossa on vähintään miljoona asukasta. Se, että runsaan 400 000 asukkaan Tampereen kaupunkiseutu käyttää metropoli-termiä alueestaan, kertoo sen terveestä kunnianhimosta, halusta kasvaa ja kehittyä. Tämä tarkoittaa ilman muuta myös vahvistuvaa kansainvälistymistä.

Ahonen palaa hämeenlinnalaisen leipuriyrittäjän näkemykseen globalisaatiosta.

– Leipuri sanoi leipovansa omalle kylälle, mutta paikallisessa ruokakaupassa hänen leipomuksensa ovat globaalissa kilpailussa. Hyllyillä on läsnä vähintään koko Eurooppa. Globalisaatio koskee siis myös niitä tahoja, joilla ei ole kansainvälistymiseen haluja tai voimavaroja.

Ahosen mukaan jo ennestään vahvasti kansainvälistyneen osalta kysymys tarkoittaa muun muassa viennin edistämistä, osaavan työvoiman saatavuuden parantamista, verkostojen vahvistamista, yhteiskehittämistä ja kansainvälistä vaikuttamista.

– Pirkanmaan liiton roolia kaikissa näissä haluan vahvistaa edelleen yhteistyössä alueen muiden julkisten toimijoiden ja elinkeinoelämän kentän kanssa. Yhteistyö pienten ja keskisuurten yritysten kansainvälistymisen suoraviivaiseksi tukemiseksi on varmasti tarpeellista.

Tampereen kaupungilla ja Pirkanmaan liitolla on Brysselissä yhteinen EU-toimisto. Ahonen pitää tärkeänä, että kasvumaakunta on edustettuna Euroopan unionin ytimessä. Hänen mukaansa EU-toimistoa voidaan edelleen kehittää yhteistyössä.

Ahonen pitää maakunnan ehdottomana vahvuutena alueen tiedeyhteisöä sekä elinkeinoelämään ulottuvia vahvoja yhteistyörakenteita.

MATTI PULKKINEN