NELJÄ TÄHTEÄ: Komediateatterin Koko kaupungin Vinski saavuttaa Aapelin nuorisoromaanin hengen

Kirjailija Simo Puupposen (1915-1967), alias Aapelin liki 70 vuotta sitten julkaisema nuorisoromaani Koko kaupungin Vinski kestää hyvin aikaa. Tampereen Komediateatteri ja Suomen Teatteriopisto esittävät raikasta teatteria legendaarisesta teoksesta, jossa eletään kuvitteellisessa Hömpstadin kaupungissa. Ohjaaja Hanna Gibson pitää tiukasti siitä, että tarina elää näyttämöllä. Koko näyttelijäkaarti puhaltaa henkeä, jonka voimin esitys on kiitettävän eheä. Vinskin roolissa oleva Taneli Aho on toteutuksen selkäranka.

Tampereen Komediateatteri ja Suomen Teatteriopisto ovat valloittavan ilon ja voimistavan hyvän lähettiläinä. Ne ovat valinneet oivallisesti tämän kesän produktiokseen Simo Puupposen, alias Aapelin legendaariseen nuorisoromaaniin pohjautuvan näytelmän Koko kaupungin Vinski. Vuonna 1954 ilmestyneen teoksen on dramatisoinut Panu Raipia, jonka työnjälki tarjoilee makoisasti sananmestari Puupposen kynän jälkeä.

Erityinen kiitos satsauksesta ohjaukseen. Koko kaupungin Vinski on tällä kertaa Hanna Gibsonin näköinen. Ohjaaja pitää visusti huolen siitä, että esitys on napakka ja tiivis. Näyttämö on tehokkaassa käytössä. Roolihenkilöt saavat oman tilansa. Kunnioitettavaa on se, ettei Gibson ole kyllästänyt minkäänlaisella krääsällä näyttämötyöskentelyä. Pääosissa ovat tehtävänsä kiitettävästi hoitavat näyttelijälupaukset.

Tukahduttavin korona-ahdinko on väistymässä. Yleisö kaipaa laadukasta teatteria. Perhekunnat etsivät vaihtoehtoja, jotka sopivat koko perheelle. Tämän kriteerin Koko Kaupungin Vinski täyttää tullen mennen. Huomionarvoista on se, että uudenlainen toteutus nostaa monille kokemukset ja muistot vuonna 1969 valmistuneesta mustavalkoisesta televisioelokuvasta.

Aapeli sijoitti Koko kaupungin Vinskinsä kuvitteelliseen ympäristöön Hömpstadin lilliputtikaupungissa. Lavastaja Oskari Löytönen on tehnyt miniatyyrin tarkkaa työtä, kun hän on luonut miljöön lastenkomedialle. Löytönen on loihtinut kerrassaan loisteliaan värimaailman, joka jo sinällään piristää teatterivierasta. Lavastaja turvautuu vahvasti kukkien kieleen. Näyttämörakenteita silmäillessäni unohdan ulkopuolisen maailman. Lavasteet on Pågå Tampereen tuotantoa.

Koko kaupungin Vinskissä myös pukusuunnittelu on tyylikkäässä balanssissa kertomuksen, roolihenkilöiden sekä tapahtumapaikkojen kanssa. Selkeästi Kaisa Savolainen haluaa korostaa tiettyjä roolihahmoja näyttävillä asustevalinnoillaan. Arvokasta on se, että Vinskin rooliasu on mieluummin niukka ja tavallinen kuin yliampuva – Taneli Ahon lahjat pääsevät esille ilman kuorrutuksia tai koristeluja. Puvut ovat syntyneet Kaisa Savolaisen, Anni Romakkaniemen ja Essi Koivulan luomuksina.

Kiitoksensa ansaitsee myös Saara Pohjoismäki, jonka maltillinen koreografia rikastuttaa esitystä. Pohjoismäen luontevat ratkaisut voimistavat valittujen kohtausten yhteisöllisyyttä. Ne teroittavat Vinskin omalaatuisuutta.

Kaiken kaikkiaan toteutus on laadukasta työtä. Näistä kannustavista puitteista on nuorten taiteilijoiden turvallista ponnistaa eteenpäin.

Taneli Aho lunastaa odotukset

Tampereen Komediateatterin Koko kaupungin Vinskissä ei pasteeraa punahiuksinen poika. Muuten nimi- ja päärooliin valittu 13-vuotias Taneli Aho täyttää Aapelin Vinskille määrittelemän olemuksen.

Aho aloittaa näyttelijän uransa vakuuttavasti ja varsin näyttävästi. Hänen näyttämötyöskentelynsä kertoo, että taiteen perusopinnot Suomen Teatteriopistossa ovat sujuneet hyvin. Vinskin roolin luonteva läpivieminen osoittaa, että Aho on luonnonlahjakkuus. Sanon vielä senkin, että Ahossa on hänen pienestä iästään huolimatta myös karismaa.

Teatterissa puhuminen, sanankäyttö on kriittisessä keskiössä. Ahon äänivarat ovat voimakkaat. Hän replikoi uskottavasti. Ahon työskentelyä katsoessa ymmärtää sen, että hän oppii helposti vuorosanat. Kun repliikkien opetteleminen ei ole pänttäämistä, näyttelijä vapauttaa voimavaransa ja kiinnostuksensa kohteet muihin tärkeisiin seikkoihin.

Tämä kesäkausi Vinskin roolissa on käänteentekevä Ahon tulevaisuuden suhteen. Lapsinäyttelijä toteuttaa suurta unelmaansa. Kokemus kannustaa häntä eteenpäin. Tampereen Komediateatteri tarjoaa turvallisen kasvu- ja kehitysympäristön. Nöyryys tekemiseen säilyy.

Koko kaupungin Vinskissä nimiroolin ohessa ratkaisevassa keskiössä on apteekkari. Jaakko Mölsä loihtii mystisyyden, joka vielä 1950-luvulla vallitsi Apteekeissa. Silloin erilaiset apteekkipullot ja -purkit sekä työvälineet loivat paikan henkeä. Ominaistuoksusta puhumattakaan.

Kaiken kaikkiaan Koko kaupungin Vinskissä on hyvin ryhmäytynyt näyttelijäkunta. Sen vahvuus on luja palo tehdä korkeatasoista teatteria. Tiimi hengittää vahvasti Aapelin luomaa ilmapiiriä. Komediallisuus on sisäistetty. Näkymättömyyspulverin taika leijailee.

Pekka Hirvonen, Ilona Orava, Pinja Sivonen, Ella Tuomola ja Miika Vaarakallio antavat puhuttelevat olemukset Hömpstadin pikkukaupungin asukkaille.

Hupsista, Vinski meni päin seiniä

Jokainen ihminen kaipaa joskus elämäänsä sadunomaisuutta. Moni odottaa aikuisenakin aattoiltaista joulupukin vierailua, vaikka ei uskokaan valkopartaan ja punanuttuun. Samalla tavalla haluamme nähdä, miten se vinskimäinen päin seiniä -katoamistemppu onnistuu.

Tampereen Komediateatterin Koko kaupungin Vinskissä yleisö pääsee yllättymään taikatempun omaisesta Vinskin muuttumisesta näkymättömäksi. Taneli Aho polkaisee muina miehinä oikealla jalallaan vasemman jalkansa isovarvasta ja lausuu ”päin seiniä”. Vinski on tipotiessään.

Simo Puupposella on ollut viisaus, kun hän on kirjoittanut Vinski-kertomuksensa. Pienen ja rauhallisen pienen kaupungin arki rikkoontuu, kun siellä tapahtuu outoja asioita. Perusturvallisuutta kokeillaan. Vinskin kunniakkaana tehtävänä on toimia salapoliisina ja päästä perille kummallisuuksista.

Tässä ajassa on paljon asioita, joita ihmismielen on vaikea ymmärtää todeksi. Elämänpiiri vavahtelee niin paikallisista kuin ulkoapäin tulevista turbulensseista. Yhteiskunnassamme on tilaus hyvää tekevälle Vinskille.

Simo Puupponen oli näkijä ja tekijä. Tuotteliaana kynän mestarina hän työskenteli kirjailijana ja lehtimiehenä. Aapelin pakinoiden maine kantaa edelleenkin.

Tampereen Komediateatteri voisi ottaa lähitulevaisuudessa ohjelmistoonsa Aapelin Siunatun hulluuden.

MATTI PULKKINEN