Pirkanmaa

Hyvinvointialueen ensimmäistä strategiaa hiotaan kuin timanttia - välttämätön kartta koko henkilöstölle

Hyvinvointialueen ensimmäistä strategiaa hiotaan kuin timanttia - välttämätön kartta koko henkilöstölle

Pirkanmaan hyvinvointialueen aluevaltuuston puheenjohtaja Lauri Lyly (sd.) kiittelee aluevaltuutettuja heidän paneutumisestaan ensimmäisen strategian synnyttämiseen. Pääsisällöistä vallitsee varsin yhtäläinen käsitys eri puolueiden kesken. (Kuva: Matti Pulkkinen)
Pirkanmaan hyvinvointialueen aluevaltuuston puheenjohtaja Lauri Lyly (sd.) kiittelee aluevaltuutettuja heidän paneutumisestaan ensimmäisen strategian synnyttämiseen. Pääsisällöistä vallitsee varsin yhtäläinen käsitys eri puolueiden kesken. (Kuva: Matti Pulkkinen)

Uutena organisaationa Pirkanmaan hyvinvointialueen on erityisesti onnistuttava strategiansa laatimisessa. Vt. hyvinvointialuejohtaja Jukka Alasentie pitää välttämättömänä, että vasta-alkavan organisaation strategian sisältöä arvioidaan jatkuvasti, ja että tarvittaessa strategiaa muutetaan. Aluehallituksen puheenjohtaja Kari-Matti Hiltunen painottaa asiakirjan sisällön ymmärrettävyyttä; hänen mukaansa sanoman on auettava kaikille. Aluevaltuuston puheenjohtaja Lauri Lyly sanoo, että pirkanmaalaisen, asukkaan eli asiakkaan, näkökulman on kristallisoiduttava strategian sisällössä.

Strategia on organisaation suunnitelma, jolla aiotaan päästä haluttuun päämäärään. Strategia sisältää konkreettisia tekoja. Strategia on joukko valintoja, toimintaa sekä keinoja, joilla edetään asetettuihin tavoitteisiin, päämääriin.

Pirkanmaan hyvinvointialueen strategiaa valmistetaan laajalla rintamalla. Työtä on johtanut strategian vastuuvalmistelija Riku Siren. Hänen mukaansa aluevaltuusto tekee parhaillaan strategian isoa linjausta käsittäen palvelulupauksen pirkanmaalaisille. Syksyllä aluevaltuusto asettaa konkreettisia tavoitteita. Tavoitteena on, että strategia olisi aluevaltuustossa lokakuussa.

– Aluevaltuusto on aktiivinen. Sillä on jo ollut strategian tiimoilta kaksi infoa ja kaksi työpajaa. Tässä kesäkuussa tuomme julkisuuteen luonnoksen strategian ydinosista ja palvelulupauksesta, Riku Siren kertoo.

Siren korostaa, että strategian valmistaminen on täysin aluevaltuustovetoinen prosessi. Näin strategiasta tulee täysin aluevaltuuston näköinen. Sisältö korostaa asukkaan olevan kaiken toiminnan keskiössä.

Ajan kanssa kilpaa

Aluevaltuuston puheenjohtaja Lauri Lyly (sd.) on realisti. Hänen mukaansa hyvinvointialueen valmistelun kanssa tulee kiire.

– Nyt näyttää siltä, että järjestämisvastuun vastaanottaminen, oma tuotanto ja henkilökunnan siirto hoituvat suunnitelmien mukaisesti. Hyvinvointialueelle kunnista siirtyneet palvelutuotantoa koskevat sopimukset varmistavat, että nekin hoituvat. Asukkaiden kannalta olisi hyvä, jos nyt tulevassa vuodenvaihteessa muutoksia palveluissa ei juuri huomattaisi. Hyvinvointialueen toiminnan kehittyessä muutoksia varmasti tulee, Lyly sanoo.

Lylyn mukaan hyvinvointialueen rakentaminen on kaiken kaikkiaan sujunut hyvin ja määrätietoisesti.

– On keskitytty olennaiseen, ja siihen, että hallittu ja turvallinen siirto ensi vuodenvaihteessa pystytään tekemään. Muuta vaihtoehtoa ei ole. On muistettava, että valittu hallinto on työskennellyt vasta noin kolme kuukautta, Lyly teroittaa.

Lyly lupaa, että pirkanmaalaisen asukkaan ja asiakkaan näkökulma korostuu hyvinvointialueen strategian sisällössä.

– Palvelujen saatavuus ja saavutettavuus sekä henkilökunnan rooli ovat myös keskiössä. On muistettava, että nyt laaditaan nimenomaan muutosvaiheen strategiaa, ja sillä määritellään nimenomaan tahtotila suunnasta. Strategia on tärkeä johtamisen työkalu. Itse toivon, että saisimme siitä riittävän konkreettisen. Strategiaa tullaan varmasti täsmentämään erilaisilla toimenpideohjelmilla tai muilla vastaavilla, Lyly kertoo.

Pirkanmaan hyvinvointialueen valtuustossa on edustettuna yhdeksän puoluetta. Lylyn mielestä puolueiden välinen yhteistyö on rakentavaa.

– Työtä on tehty yhteisissä työ- ja pöytäryhmissä, joissa eri puolueiden valtuutetut ovat olleet sopivasti eri työryhmissä jäseninä. Työryhmien yhteisissä tuloksissa ei ole näkynyt puoluenäkökulmia. Pöytäkuntien ja työryhmien sisäisissä asioiden keskusteluissa ja nostoissa niitä on voinut olla. Yhteinen tahtotila on, että tässä tehdään hyvinvointialueen yhteistä strategiaa, Lyly kiittää.

Lylyn mielestä työpajat ovat olleet hengeltään hyviä ja erittäin keskustelevia.

– Niissä luodaan uutta, ja se lisää vielä innostuneisuutta. Ollaan työn alussa, ja koko ajan tiivistetään sisältöä. Valmistelutyö jatkuu syksyllä, ja lokakuussa on tarkoitus päättää strategiasta valtuustossa, Lyly aikatauluttaa.

Aluehallituksen puheenjohtaja Kari-Matti Hiltunen korostaa, että strategian sanoman on oltava ymmärrettävä. - Lisäksi strategian on oltava niin houkuttava, että ihmiset lukevat sen halusta läpi. (Kuva: Matti Pulkkinen)
Aluehallituksen puheenjohtaja Kari-Matti Hiltunen (kok.) korostaa, että strategian sanoman on oltava ymmärrettävä. - Lisäksi strategian on oltava niin houkuttava, että ihmiset lukevat sen halusta läpi. (Kuva: Matti Pulkkinen)

Tavoitteista hyvä yhteisymmärrys

Aluehallituksen puheenjohtaja Kari-Matti Hiltunen (kok.) sanoo, että strategian tavoitteiden suhteen vallitsee yli puoluerajojen hyvä yhteisymmärrys.

– Yhteinen näkemys on esimerkiksi siitä, että palvelut tuotetaan ihmisiä / asukkaita varten, palveluiden on oltava yhdenvertaisesti saatavissa ja saavutettavissa jokaiselle asuinpaikasta riippumatta, palveluiden on perustuttava tutkittuun tietoon ja oltava vaikuttavia, tavoitteena on tasapainoinen talous, peruspalveluja on vahvistettava ja että turvallisuus on kaikkien asia, Hiltunen tarkentaa.

– Vastaavasti eroavaisuuksia painotuksissa lienee esimerkiksi suhtautumisessa palvelutuotannon toteutukseen, eli missä määrin ja miten painotetaan hyvinvointialueen omaa palvelutuotantoa suhteessa ulkoa hankittavaan yksityiseen ja järjestöjen palvelutuotantoon, Hiltunen avaa.

Hiltusen mukaan hyvinvointialueen suunnittelu etenee hallinnon järjestäytymisen sekä johtajien ja esimiesten rekrytoinnissa.

– Kun viranhaltijat tulevat tehtäviinsä, heillä on keskeinen rooli asiantuntijuutensa pohjalta osallistua hyvinvointialueen strategian laadintaan. Näin myös ammattilaisten toiveet ja tarpeet tulevat huomioiduksi, Hiltunen korostaa.

Hiltunen sanoo, että strategian täytyy jo asiakirjana olla sisällöltään täysin ymmärrettävä.

– Ja sellainen, että jokainen haluaa lukea strategian, Hiltunen teroittaa.

– Strategia on toiminnan tavoitteiden karttana välttämätön koko henkilöstölle. Strategian on kytkeydyttävä kaikkeen hyvinvointialueen tekemiseen sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä pelastustoimen järjestämisessä ja palvelutuotannossa. Strategian on oltava sellainen, että se ohjaa palvelutuotantoa, tuottamisen tapoja, yhdenvertaista ja vaikuttavaa palvelua ja hoitoa inhimillisellä otteella. Strategia määrittää tavoitteet koko hyvinvointialueelle, ja tavoitteiden toteutumista on kyettävä mittaamaan, jotta nähdään, olemmeko oikealla polulla, Hiltunen toteaa.

Hiltusen mukaan strategian sisältöön kuuluvat painotukset ainakin neljältä osa-alueelta.

– Ne ovat hyvinvointialueen rakenne ja toiminta, henkilöstö ja johtaminen, sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut sekä tutkimus-, kehittäminen-, innovaatiot- ja opetus (TKIO) sekä pelastuspalvelut ja turvallisuus. Siis kaikille osa-alueille tulee laadittavaksi tavoitteet ja painopisteet, Hiltunen täsmentää.

Valtuusto ja valiokunnat avainasemassa

Vt. hyvinvointialuejohtaja Jukka Alasentien mukaan Pirkanmaalla on tavoitteena, ettei strategia olisi ”kerran neljässä vuodessa” -harjoitus, vaan strategian sisältöjä arvioitaisiin jatkuvasti ja tarvittaessa strategiaa muutettaisiin.

– Aluevaltuusto ja sen valiokunnat ovat strategiatyössä avainasemassa. Niin sanottu rullaava strategiatyö on erityisen tärkeää, kun hyvinvointialue uutena organisaationa vasta aloittaa toimintaansa ja monet asiat ovat vielä vasta jäsentymässä, Alasentie perustelee.

Alasentie sanoo, että strategiaan kuuluvat ilman muuta seuranta ja sen mittarit.

– Aluevaltuusto voi asettaa muun muassa vaikuttavuustavoitteita eli linjausta siitä, miten esimerkiksi väestön suunterveyden tulisi edistyä tai kansansairauksien hoidon tehostua. Ehkä strategiassa ei pidä mennä lupaamaan yksityiskohtaisia suoritetavoitteita, kuten hammaslääkärikäyntien tarkkaa määrää. Tällaiset keinoasiat jäävät sitten palvelutuotannon arvioitaviksi, Alasentie miettii.

MATTI PULKKINEN

Lue lisää aiheesta:

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Voit käyttää näitä HTML tägejä ja attribuutteja:

<a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>