PIRKANMAA EDELLÄKÄVIJÄNÄ: Päivitys tuo elonkirjon ja energian uudenlaisia kehittämisperiaatemerkintöjä maakuntakaavaan

Pirkanmaan liitto on jälleen valtakunnallinen edelläkävijä maakuntakaavan uudistajana ja kehittäjänä. Parhaillaan käynnissä oleva vaihemaakuntakaavan valmistelu tuo vuonna 2024 maakuntavaltuustossa hyväksyttävään maakuntakaavaan täysin uudenlaisia kehittämisperiaatemerkintöjä. Suunnittelujohtaja Ruut-Maaria Rissanen korostaa, että nyt maakuntakaavan päivittäjät haluavat osallistaa maakuntalaiset kantamaan vastuuta yhteisestä luonnosta ja hyvinvoinnista. Se tapahtuu muilla tavoilla kuin lätkimällä suojelumerkintöjä.

Suunnittelujohtaja Ruut-Maaria Rissanen kuvailee parhaillaan työn alla olevaa Pirkanmaan maakuntakaavan vaihemaakuntakaavaa isoksi urakaksi. Vaihemaakuntakaavan luonnos tulee nähtäville ensi vuonna. Maakuntavaltuuston on määrä nuijia vaihemaakuntakaava pöytään kahden vuoden kuluttua.

Vaihemaakuntakaavatyö keskittyy kahteen isoon ja ajankohtaiseen teemaan. Ne ovat elonkirjo ja energia. Rissanen odottaa, että molemmat aihepiirit herättävät maakuntalaisten keskuudessa vilkkaan ja perusteellisen keskustelun.

– Teemat herättävät varmasti paljon myös tunteita, Rissanen arvelee.

Rissanen vetoaakin pirkanmaalaisiin, jotta maakuntalaiset osallistuisivat aktiivisesti, oikea-aikaisesti ja laajalla joukolla vaihemaakuntakaavan tekemiseen. Hän kannustaa ihmisiä ottamaan juuri nyt kantaa osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan. Aikaa on vielä 23. kesäkuuta saakka.

– Kyselemme elokuun 27. päivään saakka pirkanmaalaisilta heidän mieluisimpia luontokohteitaan maakunnassamme. Se voi olla esimerkiksi kaunis maisema, hieno reitti tai vaikkapa luonnon tarjoama hengähdyspaikka. Kyselyllä selvitämme sitä, missä mieluisat luontokohteet sijaitsevat Pirkanmaalla. Vastauksien avulla arvioimme muun muassa luontokohteiden ja maankäytön yhteensovittamisen tarpeita, Rissanen kertoo.

– Vaihemaakuntakaavan luonnosvaiheessa järjestetään perinteisiä yleisötilaisuuksia. Niissä esitellään sisältöä. Lisäksi yksittäisistä selvityksistä voidaan pitää yleisötilaisuuksia. Esimerkiksi tuulivoimaselvityksistä tulee oma tilaisuutensa, Rissanen lisää.

Elonkirjon ja energian valikoituminen Pirkanmaan maakuntakaavan vaihemaakuntakaavan tarkastelukohteiksi juontaa valtakunnalliseen arviointiin Suomen luonnon uhanalaisuudesta luontotyyppien osalta vuonna 2018 ja lajien osalta vuonna 2019. Näiden arviointien tulokset osoittivat, että Suomen luonnon monimuotoisuus on edelleen heikkenemässä ja että tilanteen muuttamiseksi tarvitaan toimenpiteitä.

Kahden teeman puolesta puhuu myös Pirkanmaan liiton, Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY-keskus) sekä laajan sidosryhmäverkoston yhteistyönä syntynyt Pirkanmaan ympäristöohjelma. Siinä kirjattiin yhdeksi toimenpiteeksi Pirkanmaan luontotyyppien ja tilan selvittäminen.

Pirkanmaan ELY-keskus ja Pirkanmaan liitto teettivät yhteistyössä selvityksen Pirkanmaan luonnon tilasta. Suomen ympäristökeskus laati Pirkanmaan uhanalaiset lajit ja luontotyypit -raportin, ja se valmistui viime vuonna. Rissasen mukaan raportti muodostaa ansiokkaan kokonaiskuvan pirkanmaalaisen luonnon monipuolisuudesta ja erityisyydestä. Raportti tuo esiin Pirkanmaan vastuulajeja ja -luontotyyppejä sekä näiden uhkatekijöitä ja toimenpidetarpeita.

Rissanen korostaa, että Pirkanmaan liitto ja vaihemaakuntakaavan tekijät haluavat isosti lähestyä elonkirjo ja energia -teemoja täysin uudenlaisilla toimilla ja ratkaisuilla. Suunnittelujohtaja teroittaa, ettei keinovalikoimassa turvauduta vain perinteiseen suojelumerkintään. Pirkanmaan liiton vaihemaakuntakaavatyöskentely tuo uudistuvaan maakuntakaavaan täysin uudenlaisia merkintöjä.

– Uskon, että tulemme käyttämään kehittämisperiaatemerkintöjä, jotka kuvaavat paremminkin yhteistä maakunnallista tavoitetilaamme ja yhdessä valitsemaamme etenemissuuntaa, Rissanen tähdentää.

Rissanen muistuttaa, että Pirkanmaan voimassa oleva maakuntakaavakin on erityisesti luontoon liittyvissä merkinnöissä varsin edistyksellinen monien muiden maakuntien maakuntakaavoihin verrattuna.

Miten luonto voi Pirkanmaalla?

Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) raportti kuvaa selkeästi Pirkanmaan uhanalaisia lajeja ja luontotyyppejä.

– Pirkanmaa on hyvin tärkeä maakunta uhanalaisten ja silmälläpidettävien lajien kannalta. Kymmenkunnalla lajilla on nykyisin Suomessa tunnettuja esiintymiä ainoastaan tai lähes ainoastaan Pirkanmaalla. Tällaisia lajeja ovat esimerkiksi äärimmäisen uhanalaiset (CR) puroharasammal (Campylophyllum montanum) sekä idänsulkukotilo (Macrogastra borealis), erittäin uhanalaiset (EN) euroopanormio (Pilularia globulifera) ja hämeenhitukoi (Elachista saarelai) sekä silmälläpidettävät (NT) vesiperhoset koipi- ja vuollepalkonen (Tricholeiochiton fagesii ja Hydroptila dampfi), SYKE:n raportissa kerrotaan.

– Pirkanmaalla esiintyviä äärimmäisen uhanalaisia (CR) lajeja on 16, erittäin uhanalaisia (EN) 115, vaarantuneita (VU) yli 190 ja silmälläpidettäviä (NT) noin 370. Todelliset lajimäärät ovat todennäköisesti vielä jonkin verran näitä lukuja korkeammat, raportissa todetaan.

– Pirkanmaan vastuulajeja nimettiin yhteensä 113. Niistä kolme neljäsosaa on esiintymiseltään Pirkanmaalle painottuvia lajeja ja neljäsosa erityisesti suojeltavia lajeja, joilla Pirkanmaan esiintymien osuus on pienempi, mutta silti lajin säilymisen kannalta merkittävä. Vastuulajeista 43 elää erilaisissa metsissä, 33 vesistöissä ja niiden rannoilla, 24 perinne- ja kulttuuribiotoopeissa, 8 kallioilla ja 5 soilla, raportissa listataan.

Ruut-Maaria Rissasen mukaan vaihemaakuntakaavatyön ykköskysymyksiä on, miten luonto voi Pirkanmaalla. Toinen keskeinen kysymys on, miten pidämme luonnosta jatkossa huolta.

– Keskeistä on, että vastauksia haetaan käsi kädessä. Haasteisiin vastataan tarkastelemalla asioiden kaikkia puolia. Lähestymistapamme on löytää laaja keinovalikoima. Miten tuemme luontoa? Miten rakentavassa yhteisymmärryksessä tuemme parhaiten ja kestävästi luonnon monimuotoisuutta?, Rissanen herättelee.

Rissanen sanoo, että luontoasioissa on erityisen tärkeää nimenomaan varhaisessa vaiheessa muodostaa ja ymmärtää kokonaisuuden merkitys.

– Oikea-aikaisuuteen kannustaa etenkin se, että 23 kunnan muodostama Pirkanmaa on kasvava maakunta. Maakuntakaavan työstämisessä on erityisesti otettava huomioon Pirkanmaan kirkas tahtotilaa kasvaa ja kehittyä. Yhtälö kannustaa etsimään vastapainoa sille, että kasvu kuluttaa aina luonnonkin voimavaroja. Kokonaisuus on tunnistettava, Rissanen toteaa.

Tuulienergia nousee keskusteluun

Koko Suomen mittasuhteessa tuulivoima on ollut suhteellisesti vähän esillä Pirkanmaalla. Laajasti asutussa väkirikkaassa maakunnassa tilaa tuulivoimalle on rajallisesti.

Ruut-Maaria Rissanen sanoo, että vaihemaakuntakaava nostaa nyt energia-asiat näkyvästi ja herättävästi yleiseen keskusteluun ja pohdintaan.

– Tosiasia on, että nimenomaan tuulienergia herättää tunteita, Rissanen odottaa.

Rissanen muistuttaa, että nykyisen maakuntakaavan merkinnät on tehty vuosikymmen sitten. Fakta on sekin, että tuulienergian teknologia on kehittynyt hurjempaa vauhtia kuin esimerkiksi koko toimiala on osannut ennustaa ja odottaa.  Lisäksi uudenaikaiset tuulimyllyt ovat edellisien polvien myllyjä korkeampia.

– Energiapohdinnoissa on tarkasteltava maailman tilanteen esille nostamia lähestymiskulmia, kuten kotimaisen energian omavaraisuutta. Toinen asia on huoltovarmuus, Rissanen pohtii.

Rissasen mukaan energiaratkaisuissa on otettava kantaa myös turvetuotantoon.

”Innostava ja uutta luotaava tehtävä”

Pirkanmaan liitossa suunnittelujohtaja Ruut-Maaria Rissasen vastuulla on maankäyttö- ja liikennetiimin vetäminen sekä toiminnan suunnittelu ja kehittäminen yhdessä tiimin kanssa.

Rissasen mielestä parhaillaan toteutettava maakuntakaavan vaihemaakuntakaavan tekeminen on poikkeuksellisen mielenkiintoinen haaste.

– Olen innoissani tehtävästä.  Elonkirjo ja energia ovat teemoina erittäin keskeisiä Pirkanmaalle. Maakuntakaavan päivittämiseen tuo oman lisämausteensa Pirkanmaan toimeliaisuus elämän kaikilla osa-alueilla.

– Ratkaisumme tähtäävät huolen pitoon luonnosta ja kaikkinaisesta hyvinvoinnista. Elonkirjo ja energia ovat teemoja, jotka eivät yleensä ole kaavoituksen kovimmassa ytimessä, Rissanen sanoo.

MATTI PULKKINEN