Pirkanmaa

SOTE-HENKILÖSTÖN RIITTÄVYYDEN TURVAAMINEN: "Jatkuva haku ja koulutusyhteistyö auttavat työvoiman saannissa"

SOTE-HENKILÖSTÖN RIITTÄVYYDEN TURVAAMINEN: "Jatkuva haku ja koulutusyhteistyö auttavat työvoiman saannissa"

Sote-henkilöstön saatavuuden turvaaminen on otettava vakavasti. Saskyn kuntayhtymäjohtaja Antti Lahti sanoo, että Pirkanmaan hyvinvointialue on tervetullut tekemään entistä laajemmin yhteistyötä koulutuksen saralla. Kolmostien Terveys Oy:n toimitusjohtaja Marika Nevanpäällä on myönteisiä kokemuksia Sasky-yhteistyöstä. Hänen mukaansa malli saisi yleistyä. (Kuva: Matti Pulkkinen)
Sote-henkilöstön saatavuuden turvaaminen on otettava vakavasti. Saskyn kuntayhtymäjohtaja Antti Lahti sanoo, että Pirkanmaan hyvinvointialue on tervetullut tekemään entistä laajemmin yhteistyötä koulutuksen saralla. Kolmostien Terveys Oy:n toimitusjohtaja Marika Nevanpäällä on myönteisiä kokemuksia Sasky-yhteistyöstä. Hänen mukaansa malli saisi yleistyä. (Kuva: Matti Pulkkinen)

Koko ajan vaikeutuvaan sote-henkilöstön saatavuuteen on olemassa tehokkaita lääkkeitä. Kuntayhtymäjohtaja Antti Lahti pitää erittäin myönteisenä kehitystä, jossa Sasky-koulutuskuntayhtymä onnistuu merkittävästi kasvattamaan sosiaali- ja terveysalan koulutukseen hakeutuvien määrää. Saskyn sote-opiskelijamäärät ovat nousseet vuoden 2018 274:stä vuoden 2022 506:een. Lahden mukaan voimistuvaan kiinnostukseen vaikuttavat uudenlaiset opetuskäytännöt, kuten esimerkiksi opetuksen järjestäminen Kolmostien Terveys Oy:n tiloissa. Sen toimitusjohtaja Marika Nevanpää pitää puolestaan jatkuvaa hakua koulutukseen huippuhyvänä asiana.

Tarkka alueellinen (Pirkanmaa) saati valtakunnallinen sote-henkilöstön vaje ei tunnu olevan kenenkään tiedossa. Pirkanmaan hyvinvointialueen varovainen arvio sadoista puuttuvista käsipareista perustuu kunnissa tällä hetkellä avoinna oleviin työpaikkoihin.

Pääministeri Sanna Marinin (sd.) hallitus käynnisti sosiaali- ja terveysministeriön johdolla vuoden 2021 marraskuussa poikkihallinnollisen strategisen ohjelman sosiaali- ja terveydenhuollon henkilökunnan riittävyyden ja saatavuuden turvaamiseksi. Sosiaalineuvos Juha Luomala sanoo, että koko maan sote-henkilöstön tämänhetkisen vajeen kiteyttäminen yhdeksi luvuksi on liki mahdotonta. Hän viittaa Kevan vuoden 2020 tietoihin, jolloin sote-ammattilaisten vaje oli 15 000 työntekijää. Luomala ennustaa, että määrä on jo suurempi.

Pirkanmaalla on 23 kuntaa. Tällä erää sote-palveluiden järjestämisvastuu on kunnilla, mutta ensi vuoden alussa sote- ja pelastustoimi ovat parhaillaan rakennettavien hyvinvointialueiden vastuulla.

Kuntayhtymäjohtaja Antti Lahti muistuttaa, että sote-henkilöstön riittävyys on ajankohtainen ja tärkeä asia, eikä se katoa minnekään hyvinvointialueidenkaan myötä. Hän korostaa, että hyvinvointialue voi olla aktiivinen koulutusyhteistyön järjestämisessä esimerkiksi Saskyn kanssa.

Lahti korostaa, että pienet ja kestävät kehitysaskeleet ovat ratkaisevia sote-ammattilaisten riittävyyden turvaamisessa. Hänen mukaansa sote-henkilöstöä tarvitaan niin maakunnan / hyvinvointialueen keskuksessa Tampereella kuin maakunnan ulkoisemmilla kehillä, kuten esimerkiksi Parkanossa ja Mänttä-Vilppulassa.

Koulutusyhteistyö turvaa henkilöstön saannin

Pihlajalinnaan kuuluvan Kolmostien Terveys Oy:n toimitusjohtajalla Marika Nevanpäällä on selkeä käsitys siitä, miten esimerkiksi tehostetun palveluasumisen tarjoajat Ikipihlaja Anne ja Ikipihlaja Kuusama tai Parkanon kaupungin sosiaali- ja terveyspalvelut saavat tarvitsemansa sote-ammattilaiset.

Nevanpää sanoo jo vuosikausia kestäneen koulutusyhteistyön kantavan hedelmää. Kolmostien Terveys ja Sasky ovat yhdessä rakentaneet koulutusmallin, jonka edut ja saavutukset ovat kiistattomat.

– Sosiaali- ja terveysalan koulutus järjestetään meidän tiloissamme Parkanossa, Mänttä-Vilppulassa sekä Sastamalassa. Hoiva-avustaja- ja lähihoitaja-koulutukseen tuleville oppilaille voidaan tehdä oppisopimus, jolloin he jo valmiiksi ankkuroituvat palvelukseemme. Opiskelu tapahtuu autenttisessa ympäristössä, Nevanpää korostaa.

Kuntayhtymäjohtaja Antti Lahti ja Marika Nevanpää kannustavat tulevaa Pirkanmaan hyvinvointialuetta ja sote-toimen muita toimijoita harkitsemaan vakavasti koulutusyhteistyön käynnistämistä.

– Maakunnan / hyvinvointialueen laita-alueille on kovin vaikeaa palkata sote-alan ammattilaisia muualta. Kun koulutus annetaan alueella, opiskelijat voidaan löytää myös kyseiseltä alueelta, he perustelevat.

Nevanpää nostaa suureen arvoon jatkuvan haun mahdollisuuden.

– Käytäntö on osoittanut, että alasta kiinnostunut henkilö, esimerkiksi ammatinvaihtaja tarttuu heti opiskelumahdollisuuteen, kun se osuu hänen kohdalleen. Jos hakija täyttää muut pääsyvaatimukset ja läpäisee soveltuvuustestit, hän aloittaa opintonsa uniikilla itselleen räätälöidyllä opintopolilla, Nevanpää kannustaa.

Ulkomaista työvoimaa tarvitaan

Pihlajalinnan toimitusjohtaja Joni Aaltonen pitää välttämättömänä, että maahamme tuodaan sote-työvoimaa maamme rajojen ulkopuolelta.

– Ukrainan alue, Itä-Eurooppa ja Aasia ovat suuntia, joista luontevasti työvoimaa voisimme saada, Aaltonen listaa.

Aaltonen korostaa, ettei ulkomaalaisen työvoiman hankkiminen tapahdu vain sormia napsauttamalla. Nimittäin työvoiman tarve ja kysyntä kasvavat muuallakin Euroopassa ja Amerikassa.

– Kysymys kuuluukin, onko Suomi kiinnostava maa tulla tekemään työtä, onko maamme houkutteleva. Koko toimialan on panostettava työpaikkojen houkuttelevuuteen ja työssä viihtyvyyteen ei ainoastaan maahan tulevien työntekijöiden vaan myös meillä jo olemassa olevien työntekijöiden näkökulmasta. Tämän eteen on paiskittava töitä, Aaltonen perää.

Aaltosen mukaan ulkomaisen työvoiman saannin turvaamisen voisi aloittaa madaltamalla kynnystä saapua Suomeen.

Aaltosen mukaan ulkomaisen työvoiman hankinnalla alkaa olla jo kiire.

– Ikääntymis- ja eläköitymiskehitys kiihtyy. Tarvitsemme tekeviä käsiä koko ajan enemmän ja enemmän.

Aaltonen kertoo, että Pihlajalinna on aikeissa tuoda muutamia ulkomaalaisia ryhmiä Suomeen vielä tämän vuoden aikana.

Strategian täsmentymistä odotetaan

Pihlajalinnassa seurataan tarkasti hyvinvointialueiden rakentamista ja niiden toiminnan käynnistämistä.

Mänttä-Vilppulan ja Juupajoen sosiaali- ja terveyspalvelut (Mäntänvuoren Terveys) sekä Parkanon ja Kihniön sosiaali- ja terveyspalvelut (Kolmostien Terveys) ovat Pihlajalinnan vastuulla.

Pihlajalinnan toimitusjohtaja Joni Aaltonen uskoo, että tulevat hyvinvointialueet tarvitsevat laajaa yhteistyötä ja kumppanuutta yksityissektorin kanssa.

Sopimukset siirtyvät kunnilta hyvinvointialueille. Aaltosen mukaan Pihlajalinna ei ole vielä keskustellut Pirkanmaan hyvinvointialueen kanssa tulevasta yhteistyöstä, kumppanuudesta.

– Odotamme palvelustrategian täsmentymistä, Aaltonen toteaa.

Valtakunnallisesti toimiva Pihlajalinna tarjoaa julkiselle sektorille monipuolisia ja innovatiivisia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita. Se tuottaa nyt esimerkiksi kunnille, kuntayhtymille ja sairaanhoitopiireille perus- ja erikoissairaanhoidon palveluita sekä sosiaali- ja hoivapalveluita. Pihlajalinnan luomasta yhteisyritysmallista on tullut vallitseva käytäntö kuntien sote-ulkoistuksissa.

MATTI PULKKINEN

Lue lisää aiheesta:

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Voit käyttää näitä HTML tägejä ja attribuutteja:

<a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>