Historiallisista romaaneistaan tunnettu Milja Kaunisto kirjoitti artisti-isänsä elämäkerran: ”Oma tapani pystyttää isälleni näköispatsas on nyt ilmestyvä kirja”

Iskelmä-Suomen legendaaristen artistien elämäkertagalleria täydentyy, kun Gummerus julkaisee syyskuun alussa 1960- ja 1970-luvuilla kirkkaana iskelmäkomeettana loistaneen ylöjärveläisen Pasi Kauniston tarinan. Kirjoittajana on konkariartistin tytär Milja Kaunisto, joka tunnetaan räväköistä historiallisista romaaneistaan. Ranskassa asuva kirjailija on myös ahkera musiikintekijä, sanoittaja ja laulaja. Isänsä elämäkerran paketoinut taiteen moniottelija iloitsee urakastaan, jonka aikana hän oppi tuntemaan entistä perinpohjaisemmin molemmat vanhempansa.

Kirjailija Milja Kaunisto naurahtaa voitonriemuisesti. Hänen sydänverellänsä kirjoittama elämäkerta omasta isästä, kansan rakastamasta laulajasta on kansien välissä. Teos on syyskuun alussa kirjakauppojen hyllyillä ja lukijoiden käsissä.

Kaunisto asetti kriteerinsä korkealla, kun hän lopulta päätti kirjoittaa isänsä tarinan. Maamme historiallisten romaanien kirjoittajien kärkikaartiin kuuluva Kaunisto on pitänyt kunnia-asianaan, että Pasi Kaunistosta kertova teos on rehellinen ja monipuolinen katsaus miehen elämään.

Vaikka kirjoittaja on Pasi Kauniston tytär, ei hän silti tiennyt kaikkea tietämisenarvoista isästään eikä myöskään kuvataiteilijaäidistään Irmeli Kaunistosta.

– Aavistin, mutta en täysin tiennyt, kuinka — aikamme kielellä — kova jätkä isäni on, Milja Kaunisto ihastelee.

– Historiallisen romaanin kirjoittajana työtapanani on koettaa solahtaa henkilöhahmon nahkoihin ja tunteisiin. Niin tein nytkin. 1950-luvun Maalais-Suomessa oli vallalla, Jouko Turkan sanoin, ”miehekkään ahdistunut ilmapiiri”. Se, että Pasi kykeni siinä maailmanajassa ja vanhempiensa kielteisyydestä huolimatta pitämään kiinni unelmastaan tulla laulajaksi, oli suurin saavutus kaikista.

– En ollut ymmärtänyt, kuinka nuori isäni oli, kun hän alkoi tehdä raskasta ammattilaisuraansa kruunaamattoman tangokuninkaan Olavi Virran vierellä. Vain 15-vuotias pojankoltiainen teki sekä päivä- että yötöitä. Siinä iässä olin itse höpsö kikattava teini.

Milja Kaunisto sai kuulla elämäkertaa tehdessään myös äidistään asioita, joita Irmeli ei ollut aikaisemmin kertonut tyttärelleen.

– Kysyinkin, miksi sain tietää näistä karmeista tilanteista vasta nyt. Vastaus kuului: ”ethän ole aikaisemmin kysynyt”.

– Vanhempieni ajan eetokseen kuuluu vaikeista asioista vaikeneminen. Joskus jouduin oikein jankkaamaan, että rankatkin käänteet saatiin kirjojen ja kansien väliin. Kaikeksi onneksi minut ja sisarukseni on kasvatettu ymmärtämään, että ihmisellä on lupa tehdä virheitä. Niistä ei tuomita, eikä soimata meidän perheessämme.

– Niin kuin Pasin uudessa Elämäkerta-kappaleessa sanotaan: ”ihmisen elämä on maata ja merta, lihaa ja verta”.

Kaunisto toppuuttelee, että olisi melko epäuskottavaa kuvitella omien vanhempiensa eläneen neitseellisen puhdasta, virheetöntä ja täydellistä elämää.

– Siksi olisi epäuskottavaa vain kiillottaa sädekehää. Vanhempani ovat eläneet sateenkaaren spektrin kaikki värit. Haluan, että kaikki sävyt ja vivahteet loistavat kirjan rivien välistä.

”Iskelmässä on kyse isäni elannosta”

Koko artistien taiteilijarivi tietää, miten suuri merkitys iskelmämusiikilla onkaan kansan syvien rivien keskuudessa. Iskelmä ei ole ollut kuitenkaan koko ajan hovikelpoista.

Milja Kaunisto korostaa, että iskelmä oli Suomen kansan virallista musiikkia, arvostettua ja hartaasti kuunneltua vielä 1980-luvulle asti.

– Yllätyksenä minulle tuli 1990-luvulla nopeasti muuttunut suhtautuminen iskelmään. Totta kai muistan, miten noihin aikoihin itsekin naureskelin hieman nolona vanhempieni ajan musiikille ymmärtämättä, että siinä oli kyse myös isäni elannosta.

– Kun Suomen kansa koki nousukautensa ja pyrki tietoisesti eroon vanhasta, muuttui kansan tuntoja tulkitseva musiikki yhtäkkiä häpeälliseksi ja naurettavaksi muinaisjäänteeksi. Vanhat tekijät siivottiin, rationalisoitiin pois näkyvistä. Syntikka sai korvata soittajat, ja esiintymispaikka toisensa jälkeen kaatui, kun iskelmäkansa suuntasi diskoihin ja festareille.

Kaunisto tietää, että Pasi-isän luovuus ja hänen silkka sinnikkyytensä pitivät miehen kiinni leivän syrjässä aikana, jolloin iskelmän arvostus oli matalimmillaan.

– Sittemmin iskelmä on kokenut uuden arvonnousun ja kunnianpalautuksen. Valitettavasti monelle artistille glooria on tullut liian myöhään. Taivaan portit ovat leveällä, ja liian monelta 1960- ja 1970-lukujen artistilta jäi näkemättä, miten heidän elämäntyötään arvostetaankaan. Siksi minä halusin kirjoittaa isästäni, koska tahdoin hänen tietävän, miten paljon arvostan hänen työtänsä, sitoutumistansa, herkkyyttänsä ja voimaansa.

Tulkkina historiallisessa muutoksessa

Artisti Pasi Kaunisto on kertonut monta kertaa julkisuudessa, että hän on saanut kunnian olla ihmisten suurien tunteiden tulkki. Laulaja tietää, että monet avioliitot ja parisuhteet ovat saaneet alkunsa hänen kappaleidensa tahdittamina.

Milja Kaunisto taustoittaa, että Pasi Kaunisto aloitti laulajana juuri silloin, kun Suomen suurin rakennemuutos oli käynnissä, elintaso alkoi hiljalleen kohota ja maaseudulta lähdettiin sankoin joukoin kaupunkeihin ja Ruotsiin.

– On vaikea kuvitella, miltä sota-ajan eläneistä on tuntunut katsella vierestä vanhojen ideaalien katoamista. Toivo Kärki, joka otti jo varhain Pasin suojatikseen, tunsi itsekin tämän muutoksen ja tilasi aikansa suurimmilta sanoittajilta lauluja käsittelemään näitä tunteita. Suuri osa Pasin tulkitsemista lauluista kertoi kaipuusta menneeseen, vanhaan maailmaan, joka oli peruuttamattomasti poissa.

Kaunisto seuraakin kirjassaan Suomen kehitystä Pasin kehityksen rinnalla ja sen vertailukohteena.

– Kun tein Spotify-suoratoistoalustalle kirjan ohelle virallista soittolistaa, päätin koota sitä kronologisesti, jotta kuulija pääsee kunkin aikakauden tunnelmiin. 1960- ja 1970-luvuilla lauluissa soivat vielä kaiho ja haitari.  1980-luvulla disko ja rock alkoivat vaikuttaa yhä vahvemmin, kunnes 1990-luvulle tultaessa suomalaisilla listoilla ei enää ollut ainoatakaan iskelmäkappaletta, vaan Sting, Madonna ja Bruce Springsteen tykittivät ääniraitaa suomalaiseen sieluun. Näin on myös kirjassa, ja näin on myös soittolistassa.

Kaunisto korostaa, ettei Pasi-isä ole kuitenkaan milloinkaan luovuttanut.

– Olisi virheellistä sanoa, että Pasin aktiiviura olisi loppunut iskelmän hiipumiseen. Pasi on muuntautunut ajan mukana. Kun ihmiset alkoivat 1990-luvun lamakauden syöväreissä hakea sielulleen turvaa ja rauhaa, Pasi siirtyi laulamaan laulelmia tanssilavoilta konserttisaleihin. Samoista syistä Pasi alkoi lisäksi tulkita itselleen tärkeää hengellistä musiikkia.

– Pasi ei ole milloinkaan lakannut laulamasta. Median huomio on siirtynyt nuorempiin artisteihin, niin kuin sen tapana on. Se, että median valokeila suuntautuu muualle, ei tarkoita, että vanhempi polvi olisi yhtäkkiä kadonnut jonnekin.

Pasi esiintyy edelleen

Maamme iskelmäkomeetat ovat kovaa valuuttaa edelleenkin lavoilla, festivaaleilla sekä konserteissa – kaikkialla missä musiikki raikuu.

– Toivon, että isäni voi tehdä nyt juuri sitä musiikkia, jota hän itse haluaa. Pasille mielimusiikki on aina ollut laadukasta, koskettavaa, melodista ja oikeilla soittimilla soitettua. Tämä on yksi painava syy siihen, miksi tuotimme mieheni Petteri Parviaisen ja Yö-yhtyeen soittaja-säveltäjä-tuottajan Mikko Kangasjärven kanssa Pasille singlen summaamaan hänen elämäkertansa sanomaa, Milja Kaunisto kertoo.

– Samaa ajatusta tukee sekin, että single on niin sanottua indie-tuotantoa. Suuret levy-yhtiöt eivät nimittäin enää valitettavasti ole laadun synonyymi niin kuin ennen. Pasille musiikki on elämäntapa, joten hän ei lakkaa laulamasta ennen kuin suuri niittäjä niittää.

”Pasin elämässä kulminoituu suomalaisuus”

Pasi Kauniston musiikin ystävät ja artistin fanit ovat odottaneet jo vuosikaudet kattavaa teosta idolistaan. Milja Kaunisto sanoo, että elämäkerran aika on juuri nyt.

– Isäni elämässä kulminoituu hyvin moni suomalaisuuteen liittyvä piirre. Pasin lapsuudessa koettu puhumattomuuden ilmapiiri, raskas työ ja tunteiden ilmaisuun liittyvä problematiikka. Kaiken lisäksi hänen elämänsä on myötäillyt Suomen kansan kehitystä agraariyhteiskunnasta moderniksi hyvinvointivaltioksi – ne asiat, joiden vuoksi isäni sukupolvi taisteli, ovat nyt itsestäänselvyyksiä ja niiden eteen on taas taisteltava.

– Lisäksi uskon, ettei muusikon työstä tiedetä yleensäkään tarpeeksi. Taiteilijarentun myytti elää vahvana, ja se perustuu suurilta osin väärinymmärryksiin. Minusta vanhat luulot on hyvä päivittää uudella tiedolla.

Milja Kaunisto muistuttaa, että Pasi Kaunisto on levyttänyt suomalaisista kultakauden iskelmälaulajista eniten Toivo Kärjen musiikkia ja Pasi on saanut tehdä yhteistyötä aikansa suurimpien musiikintekijöiden eli säveltäjien, sanoittajien, sovittajien, soittajien ja kapellimestareiden sekä kollega-artistien kanssa.

– Ooppera- ja iskelmälaulaja, laulunopettaja ja näyttelijä Ture Ara opetti Pasia. Säveltäjä, muusikko ja sovittaja Toivo Kärki muokkasi Pasista artistin. Maarit Niiniluoto on kirjoittanut Pasista. Kapellimestari Rauno Lehtinen halusi Pasin levyttävän viimeisen sävellyksensä. Pasi on ollut suomalaisen viihdemusiikin leikkauspisteessä, ja hän on nähnyt sen kaikki puolet ja kaikki tekijät läheltä. Jo tämä on arvokasta ja arkistoitavaa.

Kaunisto sanoo, että elämäkerrassa on myös harvinaisempia tapahtumia, jotka koskettavat jopa maailmanhistoriaa.

– Kaikki eivät esimerkiksi tiedä Pasin matkasta edustamaan Suomen valtion intressejä Argentiinan väkivaltaisen ja korruptoituneen sotilasjuntan keskuudessa 1970-luvulla.

Rakkaustarina kestänyt vuosikymmenet

Pasi Kaunisto – Elävän laulajan sielu -elämäkerta ilmestyy syyskuun alussa.

Milja Kaunisto sanoo, että Pasi Kauniston elämänkaari summaa suomalaisen tunneskaalan a:sta ö:hön.

– Siinä noustaan hammasta purren niukkuuden upottavasta suosta, raadetaan mielenterveyden uhalla, paetaan alkoholiin, rikastutaan ja köyhdytään, kaadutaan ja noustaan jälleen, saadaan syviä haavoja ja selvitään. Se on myös ylistys suurelle rakkaudelle: vanhempieni rakkaustarina on kestänyt lähes 60 vuotta, joka on meidän aikanamme suoranainen ihme, kirjailijatytär huomauttaa.

Milja Kauniston mielestä Pasi sai valtavat määrät kultaa ja kunniaa silloin, kun sitä oli tarjolla.

– Pasi on ollut julkisuuden pyörremyrskyn silmässä aivan riittäviin ja haitaksi asti. Ei pidä hakea kaukaa syytä sille, että Pasi ja Irmeli Kaunisto pakenivat Ranskaan hakemaan pakopaikkaa julkisuudelta. Kuitenkin on muistettava, että Pasin nousu suosioon tapahtui täsmälleen samaan aikaan, kun juorulehtien ja lööppien arkipäiväistyminen tapahtui. Vanhempani saivat mediamyllytyksestä elinikäiset arvet ja myös kouriintuntuvia, kielteisiä seuraamuksia.

Milja Kaunisto uskoo vakaasti, että Pasille jokainen konsertti, jokainen keikka on kiitos.

– Hän on saanut esiintyä lähes koko uransa ajan täysille saleille. Hänen omien sanojensa mukaan yleisö on aina suurin kiitos ja palkinto tehdystä työstä. Se, että Suomen kulttuuri- ja opetusministeriö, on muistanut Pasia taiteilijaeläkkeellä, oli minusta ansaittu kunnianosoitus ihan valtiolliselta taholta.

Esimerkiksi Somero on muistanut muistomerkeillä molempia suuruuksiaan niin säveltäjä Unto Monosta kuin laulaja Rauli Badding Somerjokea.

– Minulle mikään ei olisi mieluisampaa kuin nähdä isäni patsas Ylöjärvellä tai nimikkotähti Tampereen kadussa. Muistomerkeistä päättävät tahot näkevät asian niin kuin näkevät, siihen minulla ei ole sanomista.

Milja Kaunisto arvelee, että harva tietää, että Pasi Kauniston mukaan on nimetty katu. Pasintie sijaitsee Siivikkalassa Pasin syntymäkodin vieressä.

– Oma tapani pystyttää isälleni näköispatsas on nyt ilmestyvä elämäkertakirja. Se on monumentti, jonka eteen saatoin itse tehdä jotakin. Nyt se on tehty.

MATTI PULKKINEN