Ruokaa läheltä, Teemasisällöt, Uutisnostot

Enimmillään alaisia oli kymmeniä miljoonia − Mesimestari palvelee niin mehiläistarhaajia kuin hunajan kuluttajia

Enimmillään alaisia oli kymmeniä miljoonia − Mesimestari palvelee niin mehiläistarhaajia kuin hunajan kuluttajia

Mesimestari Oy:n toimitusjohtaja Juha Nuutero ympäri vuoden auki olevassa hunajantuotantotarvikekaupassaan. Kuva: Erkki Koivisto

 

Karhu eli mesikämmen komistaa Katariina ja Juha Nuuteron vesilahtelaisen perheyrityksen, Mesimestari Oy:n logoa. Mesimestari-tuotteet ovat tulleet tunnetuksi paitsi hunajankuluttajille myös tuottajille. Osakeyhtiö perustettiin kymmenen vuotta sitten, mutta hunajantuotanto alkoi paljon aiemmin.

− Kaikki alkoi vuonna 1976 Lempäälässä, kun halusin saada oman mehiläispesän. Sittemmin nuoruuden harrastusmaisesta hunajantuotannosta tuli ammatti. Olemme molemmat hortonomeja. Enimmillään pesiä oli tuhat 80:ssa eri paikassa kuuden kunnan alueella − ja päälle vielä saman verran parituspesiä, yrityksen toimitusjohtaja Juha Nuutero muistelee.

Koska joka pesässä on yleensä noin 10 000−60 000 mehiläistä, ”alaisina” hääräsi enimmillään tuolloin vähintäänkin 10−60 miljoonaa ahertajaa.

 

Kesätyöntekijä Mikko Hirvonen pakkaa tavaraa lähetettäväksi tarhaajalle Seinäjoelle. Kuva: Erkki Koivisto

Yritys yhä tuottaa ja pakkaa hunajaa, mutta hoidettavana ei enää ole omia pesiä. Ne myytiin kolme vuotta sitten ja ovat uudessa omistuksessa edelleen hunajantuotannossa.

− Tätä muuta toimintaa alkoi olla jo niin paljon, etten enää kymmeneen vuoteen itse ehtinyt pesillä käydä.

Nyt Mesimestari on yksi Suomen suurimmista hunajapakkaamoista. Sopimustuottajia on ympäri maata ja osa aivan lähiseudulla.

− Tuhat pesääkään ei riitä, että pystyisi yksin palveleman keskusliikkeitä, Nuutero toteaa.

Hänen mukaansa on kestävän kehityksen ideologian mukaista, kustannustehokasta ja järkevää, että pientuottajat keskittävät pakkaamisen suurelle toimijalle ja saavat siten tuotteitaan kauppojen hyllyille.

 

Mesimestarin hunajapurkin kyljessä on Hyvää Suomesta -merkki. Kuva: Erkki Koivisto

Yrittäjäpariskunta mukaan lukien työntekijöitä yrityksessä on yhteensä seitsemän. Mahdollinen kuljettajan

Kotimainen hunajatuotanto on kilpailtu ala. Kuva: Erkki Koivisto

rekrytointi on parhaillaan harkinnassa.

2000-luvun alusta alkanut tarvikekauppa on kasvanut hiljalleen vuosien varrella. Nyt iso osa yrityksen 3,1 miljoonaan euron vuotuisesta liikevaihdosta tulee hunajantuotantoon liittyvästä tarvikekaupasta.

− Tuottajat tuovat hunajaa ja ostavat tavaraa, Juha Nuutero kiteyttää.

Viihtyisäksi hiljattain uudistetun, ympäri vuoden auki olevan kaupan hyllyillä on puolisentuhatta eri artikkelia niin aloittelevien kuin ammattimaistenkin mehiläistarhaajien tarpeisiin mehiläishoitotarvikkeista ja suojavarusteista hunajatuotteisiin.

Mehiläishoitajia yritys palvelee lisäksi toimittamalla tarhureille mehiläisten talviruokintaan tarvittavaa sokeria, pakkaamalla tuottajien tuotteita rahdattavaksi ja kierrättämällä mehiläisvahaa uusiksi mehiläispesien vahapohjukkeiksi. Tuottaja voi maksaa rahan sijasta hunajalla.

Prosessissa kuluu paljon lämmintä vettä. Energia tulee oman metsän puista.

Vientiäkin on jonkin verran, ainakin hoitotarvikkeita, linkolinjoja ja pesiä.

− Keväällä lähti merikontillinen tavaraa Australiaan.

Omaa tarvikkeiden maahantuontia on muun muassa Saksasta, Ranskasta, Tanskasta, Puolasta ja Kiinasta.

 

Täällä syntyy pehmeää hunajaa. Yhteen kiteytysastiaan mahtuu kerrallaan 3 500 kiloa hunajaa. Kuva: Erkki Koivisto
Mesimestari Oy:n tuotantotilat Vesilahdessa ovat niin laajat, että rekkakuskeille on tarpeen omat opasteensa. Kuva: Erkki Koivisto

Vuodesta 1988 aluksi Vesilahden Kirkonkylässä nykyisen Olli-Petterin puiston paikalla Nuuteron Mehiläistarhat -

Mehiläiskalenterin mukaan sesonki on hunajantuotannossa vielä kuumimmillaan. Syyskuun edetessä alkaa helpottaa. Kuva: Erkki Koivisto

nimellä toimineen yrityksen tilat kävivät pieniksi ja ovat sijainneet vuodesta 1996 kirjaimellisesti keskellä metsää, suurella tontilla Vesilahdessa Narvan ja Onkemäen välissä Järvenrannan kylässä. Sesonki on loppukesästä kuumimmillaan: kaupassa käy vilske, pakkaamossa lähetetään tavaraa rahtina eteenpäin ja tuottajat tuovat tuotantotiloihin hunajakennojaan prosessiin. Rekat vievät ja tuovat tavaraa.

Nuuteroiden pakkaamassa hunajapurkissa on ”Hyvää Suomesta” tunnus ja teksti ”Valvottu laatuhunaja”. Kaikkea tekemistä ohjaa ja määrittää yrityksen saama tuoteturvallisuussertifikaatti.  Esimerkiksi punkin torjuntaan ei käytetä synteettisiä torjunta-aineita tai antibiootteja.

− Hunaja on puhdas luonnontuote, johon ei lisätä mitään eikä siitä poisteta mitään. Hunaja sisältää yli 20 erilaista sokeria, jotka ovat kaikki kukkasista peräisin, Nuutero luettelee.

 

Tapio Pajula (vas.) on tuonut pakkaamoon hunajasatonsa ja saa Katariina Nuuterolta tyhjät astiat mukaansa. Kuva: Erkki Koivisto

 

Kymmenen vuotta sitten mehiläistenhoitoapulaiseksi yritykseen tullut vahamestari Margus Martinov (oik.) esittelee pudistettua vahakakkua ja Juha Nuutero sulatusprosessin lopputuottaana syntyvää tuotetta. Vahapohjuke toimii mehilöispesässä perustana kennon rakennukselle. Kuva: Erkki Koivisto

Vaikka ala on pieni ja kilpailu kovaa, hän sanoo nykyisin suhtautuvansa tulevaan luottavaisesti. Hunajankulutus on

Mesimestarin valikoimassa on noin 500−600 eri artikkelia. Suojavarusteista mehiläishoitajan suojahaalarit ovat ensimmäisiä myyntiartikkeleita. Kuva: Erkki Koivisto

kasvanut viime vuosina.

− Ei voi jäädä laakereilleen lepäämään, sanoo 60-vuotias Nuutero.

− Seuraavaksi olisi tarpeen laajentaa varastoa ja pyytää tarjous tuotantotilojen katoille asennettavista aurinkokennoista.

Mehiläistarhaus Suomessa

Suomen 54 000 mehiläispesää tuottavat hunajaa vuodessa keskimäärin 39 kiloa pesää kohden. Se on yhteensä noin 2,1 miljoonaa kiloa.

Mehiläistarhaajia on Suomessa 3 200, joista päätoimisia ammattitarhaajia on noin sata ja sivuelinkeinotarhaajia 350. Loput ovat alan harrastajia. Mehiläistarhaajien määrä on kasvanut viime vuosina, ja etenkin harrastustarhaus on lisääntynyt.

Hunajan suosio on kasvanut Suomessa viime vuosina voimakkaasti, ja kulutus on kasvanut muutamassa vuodessa 20 prosenttia. Tällä hetkellä suomalainen kuluttaa hunajaa keskimäärin 700 grammaa vuodessa. Matkaa on vielä eurooppalaisiin kulutuslukuihin, sillä esimerkiksi saksankielisissä maissa hunajan kulutus on noin 1,5 kiloa henkeä kohti.

Lue lisää aiheesta:

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Voit käyttää näitä HTML tägejä ja attribuutteja:

<a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>