Ulkomaan rekryistä apua Pihlajalinnan sote-ammattilaisten tarpeeseen, Antti Lahden mielestä saskylainen malli palvelisi hyvinvointialuettakin

Suomen suurimpiin terveys- ja hoivayrityksiin lukeutuva Pihlajalinna Terveys Oy eli Pihlajalinna turvaa sote-henkilöstönsä riittävyyttä palkkaamalla ulkomaalaisia alan ammattilaisia. Pihlajalinna saa lähitulevaisuudessa lähi- ja sairaanhoitajia, hoiva-avustajia sekä laitoshuoltajia yhteistoiminnalla, jossa Sasky koulutuskuntayhtymä, sen tytäryhtiö Aiko Academy sekä rekrytointipalveluyritys Edunation Oy vastaavat rekrytointi- ja koulutuskokonaisuudesta. Kuntayhtymäjohtaja Antti Lahti suosittelee vastaavanlaista yhteistyötä myös Pirkanmaan hyvinvointialueelle, joka taistelee sote-alan ammattilaispulaa vastaan.

Pihlajalinna-konserni on maamme kolmanneksi suurin terveys- ja hoivayritys. Samankokoinen on myös Pohjola Sairaala.

Toimitusjohtaja Joni Aaltonen sanoo, että Pihlajalinna haluaa varmistaa oikea-aikaisesti koko henkilökuntansa riittävyyden. Hänen mukaansa sote-ammattilaisten tarve selviää puhtaalla matematiikalla.

– Tiedämme hyvin tarkasti, milloin nykyiset työntekijät jäävät eläkkeelle. Tiedämme myös opiskelijoiden määrän, joka valmistuu alan oppilaitoksista, Aaltonen tarkentaa.

Aaltonen korostaa, että ammattilaisten hankinnassa on oltava ajoissa liikkeellä, jotta Pihlajalinna pystyy vastaamaan sitoumuksistaan ja palvelutarjonnastaan.

– Meillä ei ole näkymää, jossa esimerkiksi sote-alan työvoimahaaste ratkaistaisiin vain kansallisin keinoin. Esimerkiksi alan vaihtajia eli sote-alalle kouluttautuvia ei ole riittävästi, Aaltonen huomauttaa.

Aaltosen mukaan kaikki toimialat niin julkisella kuin yksityisellä sektorilla ovat vastaavanlaisten ongelmien ja haasteiden edessä.

– Katseeni ovat kansainvälisissä osaajissa. Jotta me saamme ulkomaalaisia ammattilaisia, maamme on näyttäydyttävä kiinnostuneiden silmissä kilpailukykyisenä. Meidän on syytä muistaa, että emme ole työvoimaongelmamme ja -haasteemme kanssa yksin. Samat potentiaaliset ammattilaiset kiinnostavat muun muassa oman maanosamme Euroopan muita maita sekä USA:ta ja Kanadaa. Se, että me saamme Suomeen ulkomaalaisia ammattilaisia, ei ole itsestäänselvyys, Aaltonen herättelee.

Aaltosen mukaan terveys- ja hoiva-alan työyhteisöllä on suuri vastuu, että ulkomailta tulevat ammattilaiset viihtyvät työssä ja juurtuvat keskuuteemme.

Aaltonen odottaa Sasky koulutuskuntayhtymän, Aiko Academyn ja Edunation Oy:n kanssa tehtävältä yhteistyöltä paljon.

Uutukainen sopimus sisältää lähi- ja sairaanhoitajien, hoiva-avustajien sekä laitoshuoltajien rekrytointi- ja koulutuskokonaisuudet. Sote-alan osaajia rekrytoidaan Filippiineiltä ja Keniasta. Tavoitteena on saada Pihlajalinnalle ensimmäisessä vaiheessa rekrytoitua 20 sairaanhoitajaa ja 60 lähihoitajaa.

Pihlajalinna-konsernin toimitusjohtaja Joni Aaltonen huomauttaa, ettei lääkäreiden rekrytointi ulkomailta ole kovin helppoa. Tähän on syynä suomalaisen lääkärikoulutuksen ainutlaatuisuus; polku lääkäriksi on vaativa ja pitkä.

– Jos katseet olisivat lääkäreissä, heitä olisi haettava aivan lähinaapurimaistamme.

Rekrytoitavilla on korkeatasoinen koulutus

Operatiivinen johtaja Susanne Suominen Edunation Oy:stä teroittaa, että maahamme rekrytoitavilla sairaanhoitajilla, lähihoitajilla ja laitoshuoltajilla on heidän kotimaassaan hankkima korkeatasoinen koulutus. Hän tarkentaa, että esimerkiksi sairaanhoitajaksi kouluttautuminen on Filippiineillä ja Keniassa yhtä vaativien opintojen takana kuin Suomessa.

Edunation Oy:n kautta tulevat ammattilaiset ovat opiskelleet suomen kieltä jo lähtömaassaan. Tulijoiden suomen kielen taito varmistetaan kielikokeella.

Suomisen mukaan rekrytointitoimet kohdistuvat maihin, joissa on päinvastainen väestörakenne kuin meillä Suomessa on.

Suomessa iäkkäiden kansalaisten määrä kasvaa. Työikäisen väestön määrä vähenee. Syntyvyys pysyy alhaisella tasolla; syntyvyys ei ole tasapainoisen ikärakenteen kannalta riittävällä tasolla.

– Esimerkiksi Filippiineillä ja Keniassa on täysin vastakkainen väestörakenne kuin Suomessa. Muun muassa näissä kahdessa maassa on koulutettua väestöä merkittävästi enemmän kuin työpaikkoja, Suominen kuvailee.

Suominen korostaa, ettei Edunation Oy rekrytoi ammattilaisia sellaisista maista, joissa omasta työvoimasta on niukkuutta.

Suominen herättelee, ettei maassamme synkkenevä työvoimapula ole yllätys, eikä se ole syntynyt hetkessä.

– Jo vuonna 2017 tunnistimme, että Suomessa moni ala kohtaa työvoimapulan.

Suominen korostaa, että maahamme on löydettävä tulijoita, jotka ovat valmiita asettumaan ja jäämään tänne. Kansainvälinen rekrytointi on nähtävä mahdollisuutena.

– Vahvuutemme on työelämän tasa-arvoisuus. Kaikki lait ja säännöt koskevat kaikkia työntekijöitä; ihmiset ovat aidosti tasa-arvoisia.

Suomisen mukaan kotoutuminen onnistuu, kun tulija otetaan heti kättelyssä osaksi työyhteisöä ja hänet otetaan huomioon vapaa-ajalla.

Myönteiset kokemukset kannustavat

Kolmostien Terveys Oy:n toimitusjohtajalla ja Kuusiolinna Terveys Oy:n palvelujohtajalla Marika Nevanpäällä on myönteisiä kokemuksia ulkomaalaisista sote-alan opiskelijoista, jotka ovat tulleet näihin kahteen Pihlajalinna-konsernin toimipaikkaan saskylaisen oppisopimuskokonaisuuden avulla.

Nevanpää painottaa, että jokaisella työpaikalla ja -yhteisöllä on korvaamattoman keskeinen rooli ulkomaalaisten ammattilaisten onnistumisessa tehtävissään ja pääsemisessä osaksi kutakin tiimiä.

– Suomen kieli on ilmaisuiltaan värikäs. Siksi työpaikalla on käytävä siellä käytettävä sanasto tarkasti läpi, jotteivat esimerkiksi murresanat tai lempinimet muodostu alkuvaiheessa kompastuskiviksi.

Nevanpää korostaa tyky-päivien tärkeyttä. Niiden ohjelma on rakennettava siten, että kantaväestöön kuuluvat ja ulkomaalaistaustaiset ammattilaiset löytävät yhteisen sävelen.

– Kaiken kaikkiaan tulijoiden hyväksi on tehtävä kaikki voitava, jotta he kokevat itsensä tervetulleiksi ja arvokkaiksi yhteisön jäseniksi.

Nevanpää sanoo, että avoimuus on valttia. Tämä tarkoittaa sitä, että olevalle henkilöstölle kerrotaan kaikki tulijoista.

Nevanpää kiittelee Parkanon kaupunkia, joka on palkannut maahanmuuttokoordinaattorin, joka työskentelee sen eteen, että ulkomaalaislähtöiset ihmiset juurtuisivat ja jäisivät tänne.

– Meidän on muistettava, että sote-ammattilaisia tarvitaan paitsi kasvukeskuksissa myös maakunnan laita- ja reuna-alueilla. Näissäkin on huolehdittava siitä, että tasa-arvoisten työolosuhteiden lisäksi muun elämän edellytykset ovat suotuisat.

– Meidän on näyttäydyttävä niin Kihniöllä kuin Parkanossa hyvänä työnantajana.

Hyvinvointialueen olisi aktivoiduttava

Sasky koulutuskuntayhtymän kuntayhtymäjohtaja Antti Lahti sanoo, että Pihlajalinna-konsernin kanssa tehtävä yhteistyö on uraauurtavaa ja esimerkillistä. Hän on vakuuttunut siitä, että Sasky, Aiko Academy ja Edunation Oy pystyvät tuottamaan niin korkeatasoisen palvelukokonaisuuden, että ulkomailta rekrytoivat ja koulutettavat tulijat ovat valmiita asettumaan Suomeen.

Lahti kiittää Pihlajalinna-konsernia siitä, että se on liikkeellä etupainotteisesti ennen kuin sillä on pullonkaulatilanteita tarvitsemansa työvoiman riittävyydessä.

Sasky on monipuolinen sote-ammattilaisten kouluttaja, jolla on modernit oppimistilat muun muassa Tampereella, Sastamalassa sekä Parkanossa. Koulutus on niissä tiiviissä yhteistyössä pihlajalinnalaisten toimipaikkojen kanssa.

Lahti lähettää terveisiä Suomen suurimmalle hyvinvointialueelle, jonka hän toivoisi aktivoituvan mahdollisimman pian omien sote-ammattilaistensa saannin turvaamiseksi koulutusyhteistyöllä. Lahti sanoo, että sama malli palvelee myös hyvinvointialueen henkilöstötarvetta.

Sasky koulutuskuntayhtymällä on pullat hyvin uunissa lähihoitaja- ja hoiva-avustajakoulutuksen suhteen. Lahti iloitsee siitä, että Sasky ui asiassa vastavirtaan eli se lisää vuosittain sote-ammattilaisten opiskelijoiden määrää.

– Koko yhteiskunnallamme on suuri haaste sote-ammattilaisten riittävyyden turvaamisessa. Jo paljon puhuttu hoitajamitoitus heittää mittavan haasteen uusista tekijöistä.

Suomessa on tällä hetkellä noin 37 000 ukrainalaista, joista noin 27 prosenttia on kertonut jäävänsä pysyvästi Suomeen, vaikka sota loppuisi. Lahden mukaan ukrainalaiset sote-ammattilaiset ovat tärkeä lisä, muttei heitäkään ole lähellekään tarpeeksi.

MATTI PULKKINEN