Pirkanmaa

Professori Arto Haveri: "Kunnallishallitusten ja -valtuustojen paikkamäärät pitäisi puolittaa – kuntaliitosaaltoa ei ole näköpiirissä"

Professori Arto Haveri: "Kunnallishallitusten ja -valtuustojen paikkamäärät pitäisi puolittaa – kuntaliitosaaltoa ei ole näköpiirissä"

Professori Arto Haveri sanoo sohaisevansa ampiaispesään, kun hän ihmettelee hiljaisuutta uudenlaisten kuntien kunnallishallitusten ja -valtuustojen paikkamääristä. Haverin mielestä niiden paikkamäärät olisi puolitettava. - Tämä edellyttää luonnollisesti myös lainsäädäntömuutosta.
Professori Arto Haveri sanoo sohaisevansa ampiaispesään, kun hän ihmettelee hiljaisuutta uudenlaisten kuntien kunnallishallitusten ja -valtuustojen paikkamääristä. Haverin mielestä niiden paikkamäärät olisi puolitettava, kun kuntien rooli muuttuu historiallisesti sote- ja pelastustoimen uudistuksen toteuduttua. - Tämä edellyttää luonnollisesti myös lainsäädäntömuutosta.

Sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen uudistuksen ja hyvinvointialueiden synnyn jälkeiset kunnat ovat uudenlaisessa arkitodellisuudessa. Kuntien budjetit ja henkilöstöt puolittuvat. Tampereen yliopiston professori Arto Haveri ihmettelee, etteivät kuntakentän historiallisesti muutokset ole vieläkään kirvoittaneet keskusteluja sen paremmin poliittisten kuin virkamiesorganisaatioiden koosta. Haverin mielestä elinvoimakunnat selviytyisivät nykyistä puolta pienemmillä kunnallishallituksilla ja -valtuustoilla.

Arto Haveri toimii professorina Tampereen yliopiston johtamisen ja talouden tiedekunnassa. Tarkempi työkenttä on hallintotieteiden tutkinto-ohjelman kunta- ja aluejohtamisen opintosuunta.

– Kunnissa on kovin vähän puhetta siitä, pitäisikö poliittisia organisaatioita, valtuustoja, hallituksia ja lautakuntia, ohentaa nykyvahvuuksistaan.

Haveri huomauttaa, että aihe on varmasti arka.

– Mielestäni juuri nyt olisi kuitenkin luonteva tilaisuus pienentää kuntien poliittisia organisaatioita.

Haveri sanoo, että kunnallishallitusten ja -valtuustojen jäsenmääriin kajoaminen edellyttää luonnollisesti myös lainsäädäntömuutosta.

Kunnat tulisivat Haverin näkemyksen mukaan varsin hyvin toimeen jäsenmäärältään nykyistä puolta pienemmillä luottamuselimillä.

– Jos kuntien hallitukset ja valtuustot olisivat reilusti nykyistä pienempiä, niiden dynamiikka voimistuisi merkittävästi.

Haveri uskoo, että kunnallisvaltuustojen paikkamäärien laskeminen lisäisi myös kuntalaisten kiinnostusta ryhtyä kuntavaaliehdokkaiksi.

Palkka, status ja vaikuttamismahdollisuudet vetivät

Ovatko elinvoimakuntien kunnan- ja kaupunginjohtajan virat kiinnostavia ja vetovoimaisia?

Arto Haveri muistuttaa, että perinteisesti kuntajohtajan palkka, status ja vaikuttamismahdollisuudet ovat olleet tehokkaita houkuttimia. Kuntajohtajien tilipussi on määräytynyt pitkälle kunnan budjetin mukaan.

– Nyt kun kuntien budjetit puolittuvat, nähdään, millaiset vaikutukset muutoksella on kuntajohtajien palkkatasoon ja viran statusarvoon.

Haveri lisää, että samalla kuntien tehtäväkuvat kirkastuvat ja yksinkertaistuvat, mikä lisää houkuttelevuutta. Saadakseen hyviä johtajia tehtävien on oltava myös palkan osalta kilpailukykyisiä.

Ennakointi ja suunnittelu vakautuvat

Arto Haveri herättelee, että sote-uudistus näkyy hyvin eri tavoilla maamme kunnissa ja maakunnissa.

– Pirkanmaalla on suhteellisen paljon kuntia, jotka ovat itse hoitaneet sote-palveluidensa tuottamisen. Lisäksi meillä on perinteisiä sote-alan kuntayhtymiä. Maakunnassa on myös kuntia, jotka ovat ulkoistaneet sote-palveluidensa järjestämisen yksityisille terveys- ja hoivayrityksille.

Esimerkiksi Kainuussa, Pohjois-Karjalassa, Etelä-Karjalassa ja Päijät-Hämeessä sote- ja pelastustoimen uudistuksen konkreettiset vaikutukset jäävät hyvin vähäisiksi, koska alueilla on ollut jo pitkään maakunnanlaajuiset sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäjät.

Haverin mukaan sote-uudistuksella on myönteinen merkitys etenkin pienille kunnille. Niiden on nykyistä helpompaa ennakoida ja suunnitella tulevaisuuttaan. Sote-kulut ovat voineet aiheuttaa kovinkin suuria, ennakoimattomia vaihteluita vähäväkisille pienen budjetin kunnille.

Kuntaliitosaaltoa ei näköpiirissä

Suomessa on 309 kuntaa. Arto Haverin mukaan sote- ja pelastustoimen uudistus ei näytä tuovan kuntakentälle myllerrystä, joka ajaisi kuntia liitoshankkeisiin tässä ja nyt.

– Jos valtio muuttaa olennaisesti kuntapolitiikkansa, niin nämä muutokset saattaisivat vauhdittaa kuntaliitoksia. Tällaisia asioita voisivat olla vaatimukset tietystä asukaspohjasta palvelujen järjestämisessä.

Haveri sanoo, että nyt kuntien toiminnan yleisluonne muuttuu. Ne ovat olleet palvelukuntia.

– Kunnat palaavat niiden peruskysymysten äärelle. Monen kunnan perustamisen pontimena oli talous. Nytkin kysytään, millä edellytyksillä kunta toimii elämän eri osa-alueilla.

Suomen kunnat eivät ole pieniä

Arto Haveri oli lokakuun alussa pirkanmaalaisten kuntajohtajien kanssa opintomatkalla Sveitsin Zürichissä ja Winterhurissa. Siellä he tutustuivat Euroopan erikoisimpaan hallintomalliin: sveitsiläiset elävät kolmen toimivallan eli kunnan, kantonin ja valaliiton lainsäädännön vaikutuksessa.

– Eurooppalaisittain Suomen kunnat eivät ole asukasmäärältään pieniä. Vastaavasti maamme kuntien tehtävämäärä on eurooppalaisen tason yläpuolella. Kun kuntien lakisääteiset tehtävät kartoitettiin kattavasti vuonna 2017, tehtäviä kertyi runsaat 700. Lisäksi kuntia koskee yli 1 000 normistoa, miten kuntien pitää tehtävänsä hoitaa.

Haveri muistuttaa, että Sveitsissä on kaksinkertaisesti Suomen asukasmäärä, mutta peräti 2 200 kuntaa.  Ranskassa, jossa asukkaita on 67 miljoonaa, on 35 000 kuntaa.

– Pohjoismaissa on eurooppalaisittain isoja kuntia. Esimerkiksi Ruotsissa ja Tanskassa on toteutettu mittavat kuntauudistukset.

Haveri arvostaa ja puolustaa moni-ilmeistä kuntarakennetta. Hän sanoo, että pienet kunnat ylläpitävät koko maan kattavaa elinvoimaa.

– Turvallisuuspoliittisesti on hyvin tärkeää, että maamme säilyy laajasti asuttuna.

Erilaiset kunnat mahdollisiksi

Arto Haveri pitää Suomen moninaisten kuntien tulevaisuuden turvaamiseksi välttämättömänä, että hyväksytään kuntien erilaisuus.

– Nyt elämme kuntatodellisuudessa, jossa kaikilla kunnilla on täysin samat vastuut ja velvoitteet. Maassamme on esimerkiksi 67 kuntaa, joissa on vain yksi peruskoulu; ja 84 kuntaa, joissa syntyy alle 20 vauvaa vuodessa.

Kuntarakenne haastaa yhteiskunnallista ajattelua.

- Olisi edettävä suuntaan, jossa hyväksytään eri tehtävät eri kunnille. Eihän 1 800 asukkaan Kihniöllä voi olla samat tehtävät kuin 245 000 asukkaan Tampereella! Ratkaisu voisi löytyä isäntäkuntamallista.

– Pienet kunnat voisivat itse tuottaa palvelut, jotka ovat niille luontevia. Ne voisivat sopia tietyistä palveluista joko kaupunkien tai tulevaisuudessa myös hyvinvointialueen kanssa.

Suomalainen kuntamalli pohjaa asukkaiden vahvaan yhdenvertaisuuteen.

– Todellisuudessa syrjäseuduilla ja maakunnan laitamilla asuvat ihmiset eivät oleta, että heillä on samanlaiset palvelut kuin tamperelaisilla.

Maamme kuntien määrä on laskenut 20 viime vuoden aikana kolmanneksella. Vuosisadan alussa kuntia oli vielä 450 kappaletta, kun niitä on nyt Manner-Suomessa ja Ahvenanmaalla yhteensä 309.

Haveri teroittaa, että Suomessa on hyvässä muistissa kokemuksia suurkunta-ajattelusta. Suurkuntia rakentui muun muassa Mikkelin, Kouvolan sekä Salon ympärille.

– Meillä on jo olemassa tutkittua tietoa siitä, etteivät suurkunnat ole olleet hyviä ratkaisuja. Keskuskaupunkiin liitetyt maaseutukunnat ovat näivettyneet entisestään. Kuntaliitosprosessit ovat olleet myös kivuliaita.

Haverin mukaan paikkakuntaidentiteetti on erittäin tärkeä voimavara. Sillä on merkitystä kunnan itsenäisyydelle.

– Jos kunnallisvaltuutetut ovat valmiita tekemään ahkerasti töitä kaupunkinsa tai kuntansa hyväksi, ne voivat säilyttää elinvoimansa. Monilla pieniltä tuntuvilla asioilla on aidosti iso merkitys.

– Minusta Suomessa on tullut todistettua, ettei suuruuden ekonomia toimi kuntapalveluiden tuottamisessa. Monen pienen kunnan vahvuutena ovatkin hyvin motivoidut ja hyvin johdetut eri alojen kunta-ammattilaiset. Näillä asioilla on vaikututtavuutta. Kyse on loppupelissä siitä, että kunkin kunnan päättäjät sisäistävät paikalliset olosuhteet ja että tilannearvioon realistinen.

Haveri kiteyttää, että kunnilla on paljon hyvää elämää sote-uudistuksen jälkeisessä yhteiskunnassa.

Säilyykö hyvinvointialue yhtenäisenä?

Parhaillaan rakenteilla oleva Pirkanmaan hyvinvointialue on Arto Haverin silmin säilynyt hyvin yhtenäisenä toimijana.

Haverin mielestä hyvinvointialueen tulevaisuus on isosti kiinni siitä, pystyykö se järjestämään sote- ja pelastustoimen palvelut 23 kunnan asukkaita tyydyttävällä tavalla. Laaja kansalaistyytyväisyys takaa pirkanmaalaisten yhtenäisyyden.

Vaaranpaikaksi voi koitua yhtenäisyyden rakoileminen. Sitä voi ruokkia Tampereen ja sen ympärillä olevan kaupunkiseudun irtiotto muusta maakunnasta.

– Jos maakuntamme eri alueiden kesken syntyy ristiriitoja, jotkin alueet voivat alkaa heittää kapuloita rattaisiin.

MATTI PULKKINEN

Lue lisää aiheesta:

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Voit käyttää näitä HTML tägejä ja attribuutteja:

<a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>