Pirkanmaa

Pirkanmaan hyvinvointialue ei hirttäydy talouteen, Erholan mukaan eurot saadaan tehokkaaseen käyttöön

Pirkanmaan hyvinvointialue ei hirttäydy talouteen, Erholan mukaan eurot saadaan tehokkaaseen käyttöön

Hyvinvointialuejohtaja Marina Erhola sekä talousjohtaja Pasi Virtanen, strategiajohtaja Arto Ranta sekä konsernipalvelujohtaja Juhani Sand esittelivät keskiviikkona historiallista talousarviota ja strategiaa. (Kuva: Matti Pulkkinen)
Hyvinvointialuejohtaja Marina Erhola sekä talousjohtaja Pasi Virtanen, strategiajohtaja Arto Ranta sekä konsernipalvelujohtaja Juhani Sand esittelivät keskiviikkona historiallista talousarviota ja strategiaa. (Kuva: Matti Pulkkinen)

Asukasmäärältään maamme suurimman eli Pirkanmaan hyvinvointialueen toiminta ei ajaudu henkihieväriin käytettävissä olevien eurojen takia. Historiallisen ja ensimmäisen talousarvion esitellyt hyvinvointialuejohtaja Marina Erhola on vakuuttunut siitä, että valtion osoittama yleiskatteellinen rahoitus mahdollistaa runsaan 531 000 asukkaan sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen palveluiden tuottamisen. Erhola peräänkuuluttaa työrauhaa mittavan uudistuksen toteuttamiselle.

Valtio rahoittaa 21 hyvinvointialuetta ja Helsinkiä noin 22,5 miljardilla eurolla ensi vuonna. Pirkanmaan hyvinvointialueen kokonaismenot ovat noin 2,6 miljardia euroa.

– Hyvinvointialueiden valtion rahoituksen koko maan taso vuonna 2023 perustuu kunnista siirtyvien sote-palveluiden ja pelastustoimen yhteenlaskettuihin kustannuksiin, hyvinvointialuejohtaja Marina Erhola pohjusti.

Erhola huokui luottamusta ja tulevaisuudenuskoa, kun hän avasi keskiviikkona Pirkanmaan hyvinvointialueen ensimmäistä talousarvio- ja strategiaesitystä. Hän korosti monta kertaa, että peräti 17 vuoden ajan valmisteltu sote- ja pelastustoimen uudistus on välttämätön.

– Tämä ei ole hallinnon reformi, vaan palveluiden uudistus, Erhola teroitti.

Pirkanmaan hyvinvointialueen punaisena lankana on: ”Tavoitteena toimintavarma palvelujärjestelmä ja kestävä talous.”

Erhola kertoi, että historiallinen talousarvio valmistuu epävarmoissa olosuhteissa. Hän painotti tämänhetkisen epävakaisuuden kumpuavan esimerkiksi siitä, ettei kellään ole varmaa tietoa kuntien sote-palveluihin tänä vuonna käytettävien eurojen määrästä.

– Menojen arviointi on haasteellista siitäkin syystä, että Pirkanmaan hyvinvointialueella on tällä hetkellä 15 järjestämisvastuussa olevaa tahoa, Erhola lisäsi.

Erhola sanoi, että hyvinvointialueen rakentaminen ja kehittäminen on pitkäjänteistä ja tavoitteellista työtä, joka on vasta alkujuoksussa. Hänen isokuvansa on, että Pirkanmaan hyvinvointialue saa taloutensa vakaaksi ja tasapainoiseksi. Tuottavuusvaade tavoitetaan, jolloin alueella on taloudellista liikkumatilaa. Se turvaa kehittämistyön.

Yhdenmukaistaminen edennyt

Pirkanmaan hyvinvointialueella on jo tämän syksyn aikana yhdenmukaistettu ensi vuoden asiakasmaksut ja sosiaali- ja terveyspalvelujen palvelukriteerit. Lisäksi on päätetty ensihoidon palvelutasosta.

Hyvinvointialueella on jatkettu palveluiden verkon nykytilan analyysia sekä tulevaisuuden suunnittelua.

Investointiohjelmasta on tehty esitys valtiolle. Ensi vuoden merkittävimmät rakennushankkeet ovat Nokian hyvinvointikeskus ja Taysin psykiatrinen sairaala.

Valtion rahoitus muodostuu viiden kriteerin perusteella. Tämän vuoden siirtyvät kustannukset ovat vajaat 2 miljardia euroa. Vuoden 2023 hintaindeksi tuo vajaat 70 miljoonaa euroa. Palvelutarpeen muutos (2023) antaa liki 34 miljoonaa euroa. Uudet tehtävät saavat runsaat 25 miljoonaa euroa. Määräaikainen korotus kilauttaa pottiin vajaat 4 miljoonaa euroa. Asukaslukuun suhteutettuna tämä merkitsee 3663 euroa per pirkanmaalainen.

Pirkanmaan hyvinvointialue on noin 19 000 työntekijän organisaatio. Henkilöstökulut ovat ensi vuonna palkkio- ja sivukuluineen noin 1081,5 miljoonaa euroa.

Uusia lakisääteisiä laajentuvia tehtäviä

Marina Erhola muistuttaa, että hyvinvointialue hoitaa uusia lakisääteisesti laajentuvia tehtäviä.

Näitä ovat hoitotakuun toteutus (Pirkanmaalle noin 6,5 miljoonaa euroa), hoivahenkilöstön vähimmäismitoituksen (0,7) rahoittaminen (runsaat 9 miljoonaa euroa), kansallinen mielenterveysstrategia (liki 1,7 miljoonaa euroa), kotihoidon resurssien riittävyys ja omaishoidon kehittäminen ( runsaat 3,4 miljoonaa euroa), lapsi- ja perhepalvelut ja muutosohjelman jatko (368 000 euroa), lastensuojelun vähimmäishenkilöstömitoitus (runsaat 1,1 miljoonaa euroa), lastensuojelun jälkihuollon laajennus (386 400 euroa), oppilas- ja opiskelijahuollon vahvistaminen (791 200 euroa), vammaispalvelujen kokonaisuudistus (runsaat 2 miljoonaa euroa), lastensuojelun ja sosiaalipäivystyksen virka-avun maksuttomuus ja sosiaalinen luototus (55200 euroa). Nämä ovat yhteensä runsaat 25 miljoonaa euroa.

Erhola sanoo, että hyvinvointialueen talousarvion alijäämä näyttää jäätävältä, mutta todellisuudessa alijäämä ei tule olemaan 63,5 miljoonaa euroa. Kyseessä on alkuvaiheen tekninen kuvio. Rahoituksessa arvioidaan olevan rakenteellista, lähtötasoon liittyvää alijäämää noin 50 miljoonaa euroa, joka korvataan hyvinvointialueelle vuonna 2024.

Pirkanmaan hyvinvointialue ostaa palveluja noin 1,1 miljardilla eurolla. Asiakaspalvelujen ostot muodostavat suurimman kokonaisuuden, jonka arvo on 676 miljoonaa euroa. Esimerkiksi palvelusetelien osuus on 34 miljoonaa euroa, laboratoriopalvelujen osuus 55 miljoonaa euroa, ICT-palveluiden osuus 98 miljoonaa euroa sekä ravitsemuspalveluiden osuus 42 miljoonaa euroa.

Marina Erholan mukaan Pirkanmaan hyvinvointialue tekee rauhallisesti ja maltillisesti tuottavuusohjelman. Hänen mukaansa asia on perushengeltään myönteinen, koska Pirkanmaa on haasteen suhteen neitseellinen.

– Muutosohjelma tehdään tiiviissä yhteistyössä koko henkilöstön kanssa, hän vakuuttaa.

Tuottavuustavoitteet konkretisoidaan muutosohjelmassa ensi talven aikana.

Tavoitteet ovat kannustavat

Talousarviolla on yhdeksän yleistä tavoitetta.

Ne ovat: toimeenpannaan lainsäädännön edellyttämä hyvinvointialueuudistus, varmistetaan poliittisen päätöksentekojärjestelmän toimivuus sekä valmistellaan järjestelmän kehittämistä, varmistetaan riittävän laaja ja osaava päätösvalmistelu poliittisen päätöksenteon tueksi, luodaan edellytykset kestävälle taloudenhoidolle valtuustokaudelle, luodaan toimiva ja uudistumiskykyinen organisaatio vaiheittain valtuustokauden loppuun mennessä, toteutetaan hyvinvointialueen ensimmäinen strategia ja sitä tukevat toimintaohjelmat yhdessä henkilöstön kanssa valtakunnallisten tavoitteiden suuntaisesti, luodaan alueen väestön tarpeita ja hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä tukevat yhteistyörakenteet kuntien ja muiden alueen yhteistyökumppaneiden kanssa, osallistutaan ohjaavien ministeriöiden kanssa toimivan, selkeän ja alueen omia tarpeita tukevan ohjausmallin rakentamiseen sekä luodaan vahva pohja luottamuksen rakentamiselle sekä Pirkanmaan elinvoiman edelleen kehittymiselle.

Marina Erhola korostaa, että kaiken tekemisen keskiössä on asukas, pirkanmaalainen.

Hyvinvointialueen missio on: Sinun hyvinvointisi on yhteinen tehtävämme, olemme sinua varten."

Visiossa sanotaan, että pirkanmaalaiset ovat ylpeitä hyvinvointialueensa palveluista ja suosittelevat niitä.

Erhola korostaa suosituksen merkitystä.

MATTI PULKKINEN

Lue lisää aiheesta:

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Voit käyttää näitä HTML tägejä ja attribuutteja:

<a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>