Politiikka on voimakkaasti läsnä hyvinvointialueen synnyttämisessä

Hyvinvointialuejohtaja Marina Erhola ja muutosjohtaja Jukka Alasentie sanovat, että sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen uudistuksen lainkirjain demokratian toteutumisesta täyttyy vahvasti Pirkanmaalla. Heidän mukaansa toiminnan valmistelun ja käynnistämisen poliittinen ilmapiiri on kannustava ja tulevaisuusorientoitunut. Kaksikko kuvaa poliittista päätöksentekoa intensiiviseksi ja poliittisia päätöksiä hyvinvointialueen tärkeäksi pääomaksi.

– Pirkanmaan hyvinvointialueella vallitsee poliittinen omistajuus, Marina Erhola ja Jukka Alasentie korostavat.

Kaksikko tarkentaa, että Pirkanmaalla demokratian voimakas ääni kuuluu.

– Politiikan ahkeruus ja toimivuus todentavat sen, että pirkanmaalaiset antoivat ensimmäisissä aluevaaleissa 79 aluevaltuutetulle vahvat valtakirjat. Todennäköistä on, että toisissa aluevaaleissa vuonna 2025 hyvinvointialueen ylintä päätösvaltaa käyttävien aluevaltuutettujen paikat ovat hyvin haluttuja.

Erhola ja Alasentie korostavat, että keskusteleva ja perehtyvä politiikka on koko Pirkanmaan voimavara. Ehjä päätöksentekotaito mahdollistaa kehittämis- ja uudistamistoimet. Niin maakunnan kuin hyvinvointialueen toimintakyky kumpuaa tukevasta poliittisesta selkärangasta.

Strategia antaa selkeän tiekartan

Pirkanmaan hyvinvointialueen strategia hyväksytään joulukuussa pidettävässä aluevaltuuston istunnossa. Marina Erholan mukaan strategian valmisteleminen on tarvinnut aikataulutettua enemmän aikaa, mutta lisäaika takaa korkeatasoisen lopputuloksen hioutumisen.

– Strategian toimeenpano-ohjelma on parhaillaan valmistelussa, ja se kertoo, mitä aiotaan tehdä, jotta strategisiin tavoitteisiin päästään, Erhola tarkentaa.

Erhola sanoo, että parhaillaan viimeisteltävässä strategiassa on niin virkamiesten kuin poliitikkojen vahvat tahdonilmaukset.

– Strategia sisältää selkeän tiekartan hyvinvointialueen ensimmäisille vuosille. Strategiaa syvennetään ja päivitetään seuraavien aluevaalien jälkeen.

Erhola pitää merkittävänä, että strategiassa on neljä konkreettista kärkiteemaa.

Ensimmäisenä kärkiteemana on ”Tärkeintä ihminen”. Hyvinvointialueen on ansaittava alueensa runsaan 530 000 asukkaan ja eri yhteisöjen luottamus. Tavoitteena on erinomainen asiakaskokemus ja saavutettavat palvelut. Asukkaat ja henkilöstö osallistuvat palvelujen suunnitteluun ja niiden kehittämiseen. Turvallisuus on jokaisen pirkanmaalaisen asia.

Toinen kärkiteema lupaa yhdenvertaiset, ennaltaehkäisevät ja vaikuttavat palvelut pirkanmaalaisille. Pirkanmaan hyvinvointialueen palvelutoiminta perustuu tarpeeseen, näyttöön ja tutkittuun tietoon. Hyvinvointialue rakentaa sujuvia ja oikea-aikaisia hoito- ja palveluketjuja. Hyvinvointialue hyödyntää monituottajuutta ja monikanavaisia palvelumalleja. Hyvinvointialue satsaa ennaltaehkäisyyn sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen tiiviissä yhteistyössä kuntien ja järjestöjen kanssa.

Kolmas kärkiteema nostaa esiin hyvinvoivat työntekijät. Hyvinvointialue haluaa olla vahva ja vetovoimainen työyhteisö ja arvostettu hyvinvointialue työntekijöidensä keskuudessa. Hyvinvointialue luo luottamuksen ilmapiirin valmentavan johtamisen kulttuurin. Hyvinvointialue tukee ja kannustaa henkilöstöään kehittymään osaajina. Hyvinvointialue pitää huolta henkilökunnan työssä jaksamisesta ja työhyvinvoinnista.

Neljäntenä kärkiteemana on tavoite yhdessä yhteentoimivasta hyvinvointialueesta. Tavoite saavutetaan rakentamalla toiminnallisesti ja taloudellisesti kestävä hyvinvointialue. Hyvinvointialuelaiset luovat yhdessä hyvinvointialueen toimintakulttuurin ja uuden johtamismallin. Koko toiminnan on vakuutettava niin, että hyvinvointialue on arvostettu yhteistyökumppani, omistaja ja aktiivinen verkostoituja. Hyvinvointialue haluaa olla edelläkävijä toiminnan kehittämisessä yhdessä oppilaitosten ja korkeakouluyhteisön kanssa kansallisella ja kansainvälisellä tasolla.

”Hyvinvointialueelle annettava mahdollisuus”

Sote- ja pelastustoimen palvelut tuottavat hyvinvointialueet aloittavat toimintansa ensi tammikuun alussa. Marina Erhola sanoo, ettei alkutaipaleellaan olevia hyvinvointialueita pitäisi tuomita ennakolta tuhoon, vaan niille on annettava oikea mahdollisuus. Sote-uudistusta on tehty kahdeksan eri hallituksen toimesta 17 vuoden ajan. Uudistuksen tarve on kiistaton.

– Meillä Suomessa on ollut maailman hajaantunein sosiaali- ja terveydenhuollon järjestelmä. Henkilöstöpula näyttäytyy monella tapaa, mutta meidän on yhdessä löydettävä erilaisia keinoja työvoiman saannin turvaamiseksi. Ratkottavanamme ovat myös rahoituksen realiteetit; tarvittavien eurojen suhteen olen luottavainen.

– Pirkanmaa on vasta alkumetreillä. Toimeenpano vie useampia vuosia. Nyt me tarvitsemme työrauhan.

Erholan mukaan vuoden 2021 kesällä alkanut hyvinvointialueiden valmistelu on ehtinyt kehikkovaiheeseen.

– Tarvitsemme varmasti joitakin korjausliikkeitä, mutta niille koittaa oma aikansa.

– Olennaista on nyt se, että meillä on nyt yksi rahoitus-, johtamis- ja tuottamiskanava.

”Mikään ei lopu vuoden vaihteeseen”

Kaikki uusi jännittää ja pelottaa. Marina Erhola rauhoittelee lähestyvästä vuodenvaihteesta, jossa kuntien ja kuntayhtymien tuottamat sote-palvelut siirtyvät hyvinvointialueiden harteille.

– Mikään ei lopu, hän teroittaa.

Erholan mukaan Pirkanmaalla ollaan vielä kuukausien ajan tilanteessa, jossa palvelut tarjotaan ja tuotetaan niissä paikoissa ja niiden ammattilaisten voimin, joilta asiakkaat saavat palvelunsa nytkin.

Jukka Alasentie kertoo, että koko ajan varmistellaan olennaisinta eli esimerkiksi sitä, että kaikki työntekijät saavat palkkansa oikein ja ajallaan, ja että laskut maksetaan sovitusti. Pirkanmaalla toteutetaan useiden tietojärjestelmien yhdistämistä.

Pirkanmaan hyvinvointialue ei halua palkanmaksuunsa samanlaista sotkua, josta Helsinki on ollut julkisuudessa. Alasentien mukaan hyvinvointialue reagoi ongelmiin tunneissa. Kriittinen ajankohta on ensimmäinen palkanmaksupäivä eli 13. tammikuuta 2023.

– Varmistamme koko ajan asioita. Työskentelemme turvallisen siirtymän puolesta. Toimet ovat erityisesti tietojärjestelmissä.

Erhola ja Alasentie sanovat, että aikataulut heittävät haasteensa, mutta tilanne on hallinnassa.

Ratkaisevaa on esimerkiksi se, että jokainen työntekijä tietää varmasti, kuka on hänen lähiesihenkilönsä.

– Organisaatio on valtavan suuri, sillä pelkästään siinä työskentelee 19 000 ihmistä – konserniyhtiöt mukaan luettuna 21 400 henkilöä. Jo sisäinen tiedottaminen on iso sarka. Henkilöstöinfoja järjestetään viikoittain. Ulkoista tiedottamista tehdään muun muassa mainoskampanjoin ja joka kotiin jaettavin viranomaistiedottein.

Erhola kertoo, että kuntien johtajat ovat peränneet tietoa kuntien roolista tiedottamisen suhteen. Hyvinvointialueen mukaan kuntien tehtävänä on välittää valmiita viestejä.

Hyvinvointialue avaa palvelevan puhelimen, josta maakuntalaiset saavat tietoa ongelmatilanteissa.

MATTI PULKKINEN