Pirkanmaa

Pelastusjohtaja Mika Kontio: ”Uudistus mahdollistaa myös kriisivarautumista pirkanmaalaisille”

Pelastusjohtaja Mika Kontio: ”Uudistus mahdollistaa myös kriisivarautumista pirkanmaalaisille”

Pirkanmaan pelastusjohtaja Mika Kontio on ollut virassaan runsaat kaksi kuukautta. Hän on vakuuttunut siitä, että pirkanmaalaiset saavat korkeatasoiset palvelut hyvinvointialueen myötäkin. – Olen vahvasti sitä mieltä, että sosiaali- ja terveydenhuolto ja pelastustoimi ovat yhdessä enemmän kuin sosiaalihuolto, terveydenhuolto tai pelastustoimi erikseen.
Pirkanmaan pelastusjohtaja Mika Kontio on ollut virassaan runsaat kaksi kuukautta. Hän on vakuuttunut siitä, että pirkanmaalaiset saavat korkeatasoiset palvelut hyvinvointialueen myötäkin. – Olen vahvasti sitä mieltä, että sosiaali- ja terveydenhuolto ja pelastustoimi ovat yhdessä enemmän kuin sosiaalihuolto, terveydenhuolto tai pelastustoimi erikseen.

Runsaat kaksi kuukautta Pirkanmaan pelastusjohtajana työskennellyt Mika Kontio kokee, että maakunta ja hyvinvointivointialue on turvallinen, elinvoimainen, vetovoimainen ja ystävällinen. Hän korostaa, että sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen uudistus luo mahdollisuuden tuottaa yhdessä myös uudenlaista kriisivarautumista runsaan 531 000 pirkanmaalaisen hyödyksi.

Pelastusjohtaja Mika Kontio teroittaa, että Pirkanmaan hyvinvointialueen on valmiussuunnitelmin ja normaaliolojen häiriötilanteissa tai poikkeusoloissa tapahtuvan toiminnan etukäteisvalmisteluin sekä muilla toimenpiteillä huolehdittava siitä, että sen toiminta jatkuu mahdollisimman häiriöttömästi normaaliolojen häiriötilanteissa sekä poikkeusoloissa.

– Yhteisellä valmiussuunnittelulla voidaan luoda sellaiset johtamisjärjestelmät ja toimintaperiaatteet, joilla Pirkanmaan hyvinvointialueen häiriötilanteiden aikainen johtoryhmä ja hyvinvointialueen eri tehtäväalueet voivat toimia siten, että hyvinvointialueen elintärkeiden toimintojen ylläpito erilaisissa häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa on turvattu.

Kontio tervehtii ilolla uutukaista sote-valmiuskeskusta.

– Hyvänä esimerkkinä on aloittava sote-valmiuskeskus. Se on lisänä jo nyt toimiviin pelastustoimen tilanne- ja johtokeskukseen ja ensihoitokeskukseen mahdollistaen entistä laajemman yhteisen tilannekuvan ja yhteisen suunnitelma-arkkitehtuurin ylläpitämisen. Uskon, että tällä kokonaisuudella pystymme Pirkanmaalla varautumaan entistä paremmin mahdollisiin häiriö- ja poikkeustilanteisiin.

– Haluan kuitenkin korostaa, että kokonaisvarautuminen on meidän kaikkien asia – viranomaisten, elinkeinoelämän, järjestöjen ja muiden yhteisöjen sekä kansalaisten.

Tuloksellista uudistusta pari vuosikymmentä

Pirkanmaa toteutti maassamme ensimmäisenä pelastustoimen uudistuksen 2000-luvun alkuvuosina.

Mika Kontio sanoo, että pelastustoimi on toteuttanut uudistusta vuodesta 2003 lähtien toteuttanut ensisijaisesti toiminnan näkökulmasta.

– Samalla pelastustoimi on myös sopeuttanut organisaatiotaan ajanmukaiseksi.

– Toiminnallisena muutoksena kehittyminen selkeästi maakunnallisena toimijana on muun muassa mahdollistanut erikoisosaamisen hyödyntämisen yksittäistä kuntaa laajemmalla alueella. Vastaavasti suurissa ja pitkäkestoisissa tehtävissä kykenemme hyödyntämään koko maakunnan pelastustoimen voimavaroja päivittäistoiminnan häiriintymättä. Tässä kehityksessä on ollut erittäin tärkeänä osa-alueena hyvän yhteistyön kehittyminen alueen sopimuspalokuntien kanssa.

Kontion mukaan kaksi viime vuosikymmentä ovat mahdollistaneet organisaation rakenteelliset uudistukset.

– Olemme kyenneet madaltamaan organisaatiorakenteita. Toimintaympäristössä tapahtuneet muutokset ovat edellyttäneet uudenlaista asiantuntijuutta tai aiemman osaamisen vahventamista. Esimerkiksi varautumisen osaamiselle on ollut viimeisten kriisien aikaan paljon kysyntää. Tälle sektorille olemme laajentaneet koko henkilöstömme osaamista hyödynnettäväksi.

– Erityisesti digitalisaation kehittyminen ja sosiaalisen median hyödyntämismahdollisuudet ovat edesauttaneet esimerkiksi turvallisuusviestinnän edistämistä ja vaikuttavuutta. Vuositasolla eri sosiaalisen median kanavien kautta toimintaamme ja viestintäämme reagoidaan Pirkanmaalla yli miljoona kertaa. Tällä on merkittävää vaikutusta niin paloturvallisuuden kehittymiseen kuin tapaturmien ehkäisyyn.

– Vuosien aikana olemme hioneet toimintaa eri yhteistyötahojen kanssa, jotta pystymme yhdessä vastaamaan erilaisten toimintaympäristöjen nopeaan muuttumiseen. Tällaisen yhteistyön kehittyminen mahdollistaa kriisitilanteissa entistäkin nopeamman yhteisen reagointikyvyn.

Ensihoitokeskus osaksi pelastuslaitosta

Pirkanmaan hyvinvointialue on tehnyt muusta maasta poikkeavan ratkaisun, jonka seurauksena ensihoito tulee osaksi pelastustoimea.

– Toiminta laajenee nykyisestä siten, että myös ensihoitokeskus on jatkossa osa pelastuslaitosta. Hallinnollisesti koko ensihoitopalvelu on yksi toimialue hyvinvointialueen pelastuspalveluiden palvelulinjassa, johon (ensihoitopalveluun) lääketieteellinen professio-ohjaus tulee johtavalta ylilääkäriltä, Mika Kontio avaa.

– Ensihoitokeskus tuo aiempaan pelastuslaitoksen palvelutuotantoon verrattuna mukanaan laadullista kasvua esimerkiksi kehittämis- ja tutkimustoimintaan. Uudenlainen toimintamalli laajentaa palvelutuotannon kehittämisen mahdollisuuksia tulevaisuuden tarpeita ajatellen. Yhdessä tekeminen mahdollistaa myös paremman varautumisen poikkeaviin tilanteisiin, joissa on hyödynnettävissä koko pelastuslaitoksen osaava henkilöstö.

Tiedon tarve varautumisesta on suuri

– Ukrainan sodan alettua tämän vuoden helmikuussa olimme vielä keskellä koronapandemian aiheuttamaa poikkeus- ja häiriötilannetta. Pandemian kokemusten ja oppien avulla pystyimme nopeasti siirtymään erityyppiseen tilanteeseen ja siihen liittyvään varautumiseen. Mekanismien toimivuutta meillä pelastuslaitoksella oli muun muassa tilannetietoisuuden ja toimintamallien osalta jo testattu, Mika Kontio sanoo.

Kontion mukaan pelastuslaitoksella uudenlaisessa tilanteessa havaittiin heti alkuun, että tiedon tarve esimerkiksi varautumisesta, väestönsuojelusta ja suojautumisesta ydinlaskeumaan oli suurta.

– Tiedottaminen ja turvallisuusviestintä ovat edelleen tärkeässä roolissa oikean tiedon jakamisessa. Tähän olemme resursoineet pelastustoimessa valtakunnallisestikin.

Kontion mukaan Pirkanmaalla tilannekuvan ylläpitäminen yhteistyössä muiden organisaatioiden kanssa on noussut uudelle tasolle.

– Tässä on huomioitu jo tuleva hyvinvointialuekin kokonaisvarautumisen näkökulmasta. Yhteistyötä on tehty jo tiiviisti, vaikka hyvinvointialue aloittaa 1. tammikuuta 2023.

Kontio huomauttaa, ettei pelastuslaitos osallistu varsinaisesti väestönsuojien suunnitteluun, mutta se toteuttaa väestönsuojien tarkastuksia esimerkiksi palotarkastusten yhteydessä.

Paloasemia nousee keskuskaupunkiin

Pirkanmaalla on alueellisen pelastuslaitoksen aikana rakennettu paloasemaverkostoa eritoten Tampereen ulkopuolella.

Mika Kontion mukaan maakuntaan rakentamisella on haluttu varmistaa toimintaedellytykset koko Pirkanmaan näkökulmasta, joten työ on aloitettu ympäristökunnista.

– Kehittämien ympäristökunnissa jatkuu myös tulevaisuudessa. Muun muassa Urjalaan on tulossa uusi paloasema, johon on tarkoitus sijoittaa sekä sopimuspalokuntalaiset että päätoiminen henkilöstö saman katon alle.

Kontio huomauttaa, että Urjalassa toimii Pirkanmaan toistaiseksi ainoa hybridiyksikkö, joka tarjoaa sekä ensihoidoin että pelastustoiminnan palveluja.

Kontio sanoo, että jo lähitulevaisuudessa on tarve rakentaa paloasemia myös Tampereen kaupunkialueelle, jotta pelastuslaitos turvaa nopean ja tehokkaan avun laajenevan keskuskaupungin eri alueille.

– Pirkanmaan hyvinvointialueen investointisuunnitelmaan on hyväksytty asemat Tampereen alueella Tesoman ja Nekalan kaupunginosiin. Nämä kaupunginosat ovat myös toimintavalmiuden toteutumisen näkökulmasta sellaiset alueet, joissa tarvitaan reagointia. Tesoman paloaseman valmistumisaikatauluksi on arvioitu tällä hetkellä vuosi 2024. Nekalan paloaseman hankesuunnittelu on parhaillaan meneillään, ja paloaseman arvioitu valmistumisaikataulu on tällä hetkellä vuosissa 2025 - 2026.

– Jatkoa ajatellen suunnittelun painopistealueena on myös Tampereen itäinen alue eli Kaleva, Janka, Takahuhti ja Kissanmaa sekä uusi Hiedanrannan alue, jossa rakentamisen ja kaupungin laajeneminen on nopeaa.

Kontion mukaan maakunnassa tärkeät investoinnit ovat vanhojen paloasemien saneeraukset sekä muun muassa Virroilla kokonaan uuden paloasemahankkeen käynnistäminen.

– Kuntien keskustoissa vanhat paloasemat ovat hyvissä paikoissa, koska niiden vaikuttavuus on otettu huomioon aikoinaan jo rakentamisvaiheessa. Asemien kunto ratkaisee, minkälaisia saneeraus- tai uudisrakentamistarpeita jatkossa on. Tätä selvitystä on tehty, ja sitä jatketaan myös hyvinvointialueella, Kontio lupaa.

Kontio painottaa, että pelastuslaitokselle on tärkeintä, että pirkanmaalaiset saavat avun yhtä nopeasti kuin tähänkin asti.

– Tässä en näe muutostilanteessa riskiä.

– Henkilöstön osalta kannan huolta pelastustoimen aiemman uudistuksen kokeneena ja kokemuksella, että työntekijämme saavat varmasti työstä palkkansa ajoissa. Tämänkin riskin poistamiseksi tehdään hyvinvointialueella vahvaa työtä.

Kontio muistuttaa, että sosiaali- ja terveydenhuolto sekä pelastustoimi saavat nyt aikaisempaa leveämmät hartiat.

– Olen vahvasti sitä mieltä, että sosiaali- ja terveydenhuolto ja pelastustoimi ovat yhdessä enemmän kuin sosiaalihuolto, terveydenhuolto tai pelastustoimi erikseen. Yksi hyvinvointialueen keskeinen yhteinen ensi vuoden strateginen tavoite onkin tunnistaa nykyistä tarkemmin synergiamahdollisuudet.

MATTI PULKKINEN

Lue lisää aiheesta:

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Voit käyttää näitä HTML tägejä ja attribuutteja:

<a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>