Ukrainan sota ja energiakriisi saivat lukuisat suomalaiset tekemään jotakin varautumisensa hyväksi viime vuonna. Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön teettämässä kyselyssä liki puolet vastaajista ilmoitti tehneensä jonkin varautumisteon, kuten hankkineensa enemmän kotivaraa, taskulampun, patteriradion tai ämpärin. Lisäksi 72 tuntia -koulutuksiin osallistui yli 8500 henkilöä.

Loppuvuodesta tehtyyn kyselyyn vastasi tuhat henkilöä. Reilu neljännes kyselyyn vastaajista kertoi, että heillä oli jo entuudestaan varautuminen hyvällä tasolla. Toinen runsas neljäsosa vastaajista ei ole tehnyt varautumisensa eteen mitään, koska ei ole ehtinyt ajatella asiaa tai ei pidä varautumista tärkeänä.

Tilanne on selvästi kohentunut huhtikuusta 2022, jolloin tehtiin vastaavanlainen kysely. Silloin noin kolmannes vastaajista oli tehnyt jonkin varautumisteon.

– Varautuminen ei ole suomalaisille uusi asia, mutta mukavasti soljuvassa arjessa sitä ei aina tule ajatelleeksi. Nyt moni on tehnyt konkreettisia tekoja varautumisensa parantamiseksi, SPEKin varautumisen asiantuntija Essi Kulju sanoo tiedotteessa.

72 tuntia -varautumiskoulutusten osallistujamäärät nelinkertaistuivat vuoteen 2021 verrattuna, ja koulutuksiin osallistui yli 8500 henkilöä. 72 tuntia -koulutuksissa käsitellään sitä, miten eri häiriötilanteisiin tulee käytännössä varautua. Yleisimpiä häiriötilanteita ovat sähkön- ja vedenjakelun häiriöt.

Varautumispäivänä ei vaadita ihmeitä
Tänään 7.2. on ensimmäinen valtakunnallinen Varautumispäivä Suomessa. Varautumispäivän teemana on ”Varaudu edes vähän”. Varautuminen ei vaadi ihmeitä: Pullovesi, syömävalmis ruoka, valonlähde, patteriradio, varavirtalähde ja vähän käteistä riittää jo pitkälle. Asiaa kannattaa pohtia oman talouden väen kanssa, koska tarpeet voivat vaihdella.

Varautumispäivää vietetään sosiaalisessa mediassa ja osassa kirjastoista eri puolilla maata. Ensimmäistä kertaa vietettävä valtakunnallinen Varautumispäivä on saanut ideansa Joensuusta, jossa Varautumispäivää vietettiin jo vuosi sitten.