Pirkanmaan kunnat järjestävät työvoimapalvelut yhdessä – Kuntaliitolta kiitoksia esimerkillisestä mallista

Pirkanmaan 23 kunnan edustajat ovat löytäneet yhteisen sävelen TE-palvelujen eli työvoimapalvelujen järjestämisessä. Maakuntaan syntyy malli, jossa dynamokaupunki Tampere on vastuukuntana, joka tuottaa palvelut jokaiselle kunnalle.

Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Reina sanoo, että jos pirkanmaalaisten malli toteutuu, he ovat edelläkävijöitä ja ratkaisu on esimerkki maamme muille alueille.

Nykymuotoiset TE-toimistot tarjoavat asiakkaille kattavan valikoiman erilaisia työnhakua ja työllistymistä sekä yritystoimintaa tukevia palveluja.

TE-palvelut siirtyvät valtiolta kunnille. Pääministeri Sanna Marinin, sd, hallitus linjasi vuoden 2021 kevään puoliväliriihessä TE-palveluiden siirrosta paikallistasolle. Linjaus liittyy hallitusohjelman työllisyystavoitteeseen ja kuntien vastuun vahvistamiseen työllisyyspalveluissa.

Uudistuksen tavoitteena on palvelurakenne, joka edistää parhaalla mahdollisella tavalla työntekijöiden nopeaa työllistymistä ja lisää työ- ja elinkeinopalvelujen tuottavuutta, saatavuutta, vaikuttavuutta ja monipuolisuutta.

TE-palvelujen siirto kunnille tuo palvelut lähemmäksi asiakkaita. Kun työllisyyspalvelut, kunnan koulutuspalvelut sekä elinkeinopalvelut ovat saman järjestäjän vastuulla tukevat palvelut nopeamman työllistymisen tavoitetta. Kunnilla on hyvät lähtökohdat tarjota asiakkaille kohdennettuja ja paikallisten työmarkkinoiden tarpeisiin sopivia palveluja.

Siirron yhteydessä kunnille luodaan rahoitusmalli, joka kannustaa niitä kehittämään toimintaansa työllisyyttä edistäväksi siten, että uudistuksella saavutetaan 7 000–10 000 lisätyöllistä.

”Luonteva jatko kuntakokeilulle”

Tampereen kaupungin pormestari Anna-Kaisa Ikonen, kok, iloitsee maakunnassa vallitsevasta yhteishengestä TE-palvelujen uudenlaista toteuttamistapaa kohtaan.

– On hienoa, että Pirkanmaalla on neuvotteluvaiheessa päädytty valmistelemaan yhteistä Pirkanmaan mallia. Se on luontevaa jatkoa Pirkanmaan kuntakokeilulle, jossa vastaavaa mallia on käytetty jo vuosia erittäin hyvin tuloksin. Yhteisen tekemisen malli on poikkeuksellinen koko Suomen mittakaavassa. Olemme rakentaneet yhteistyötä ja yhteistä luottamusta kuntien kesken eri tavoin, Ikonen hehkuttaa.

Ikonen korostaa, että vaikka mallissa Tampere toimisi vastuukuntana, niin kokonaisuutta viedään yhteisesti eteenpäin.

– Se vaatii yhteisiä ponnisteluja sekä sopimista niin hallinnon kuin käytännön tasoilla kaikkien Pirkanmaan kuntien kesken, Ikonen tarkentaa. Ikonen kuvailee, että Pirkanmaan ajatus on ekosysteeminen malli.

– Tämä tarkoittaa sitä, että erilaiset toimijat osallistuvat työllisyyden edistämiseen ja hoitoon. Merkittävässä roolissa ovat toisen asteen oppilaitokset, yksityiset yritykset ja järjestöt. Näin voimme varmistaa myös Pirkanmaan eri alueiden paikallisen osaamisen sisällyttäminen työllisyydenhoitoon kokonaisuudessaan ja mahdollisimman tehokkaat palvelut, Ikonen teroittaa.

Kuntajohtajilta kannustavat kommentit

Kangasalan kaupunkia johtava Oskari Auvinen toivottaa sydämellisesti ainutlaatuisen TE-mallin tervetulleeksi.

– Te-palvelut on perusteltua järjestää työssäkäyntialueet huomioiden, tiiviissä yhteistyössä kaikkien Pirkanmaan kuntien yhteistyönä, Auvinen linjaa.

– Tavoitteemme on, että palvelujen järjestämisessä hyödynnetään laajalla väestöpohjalla mittakaavaedut ja asiakaspalvelussa paikallisuus lähipalvelujen avulla, Auvinen kertoo.

Auvisen mielestä Pirkanmaan Te palvelujen sloganiksi sopii hyvin ”alueellisesti paikallinen”.

– Pirkanmaa voi toimia edelläkävijänä asiassa, jatkaen kuntakokeilussa saatuja hyviä toimintatapoja, hän hehkuttaa.

Kangasalan kaupungin naapurikunnassa Pälkäneellä vallitsee myönteinen ilmapiiri Tampere-vetoista ja maakunnan kattavaa TE-palvelujen toteutustapaa kohtaan.

Kunnanjohtaja Pauliina Pikka sanoo ykskantaan, että Pälkäneen kunta suhtautuu myönteisesti Tampere-vetoiseen malliin.

– Tampereen suunta on Pälkäneelle luontainen. Yhteinen malli tarjoaa selkeitä hyötyjä etenkin monissa erityispalveluissa, Pikka uskoo.

Pikka korostaa, että Pälkäne ajaa vahvasti hyvien lähipalveluiden jatkuvuutta ja saavutettavuutta Pälkäneellä.

”Yhteiselle mallille on luja perusta”

Lempäälän kunnanjohtaja Heidi Rämö nostaa keskiöön Pirkanmaan 23 kunnan taidon tehdä aitoa yhteistyötä.

– On hienoa, että Pirkanmaan kunnat pystyvät suunnittelemaan ja sopimaan yhteisestä järjestäytymisestä työllisyysasioissa, Rämö antaa tunnustusta.

– Me olemme jo harjoitelleet kokeilun aikana toimintaa ja saaneet hyvän pohjan työlle, Rämö muistuttaa.

Rämön mukaan asiakkaille on tärkeätä saada toimivat ja joustavat palvelut.

– Sillä kuka toimii järjestämisvastuullisena ei sinällään ole asiakasnäkökulmasta painoarvoa, kunhan palvelu toimii. Tampereella on erityinen ja luonnollinen rooli muun muassa kansainvälistymiseen liittyvissä palveluissa, Rämö toteaa.

Rämön johtama Lempäälä toivoo ketteriä lähipalveluja, jotka palvelevat myös meidän kuntamme asukkaita ja kunnassa olevaa elinkeinoelämää.

Kunnanjohtaja Tuomas Hirvonen huomauttaa, että Vesilahti on parhaillaankin Lempäälän kunnan tuottamien palvelujen käyttäjä.

– Meille Vesilahdelle TE-palvelut tuottaa tällä hetkellä Lempäälän kunta, joten olemme jo askeleen tuohon suuntaan menossa, mikäli tämä ratkaisu tulee voimaan, Hirvonen kertoo.

Hirvosen mukaan prosessin aikana on tärkeintä kyetä määrittämään ne kullekin kunnalle tärkeät palvelut ja taata niiden toimivuus myös tulevaisuudessa.

– Laajemmat hartiat tuovat elinvoimaa ja kilpailukykyä koko seudulle, mutta paikalliset tarpeet on myös otettava huomioon muutoksessa, Hirvonen painottaa.

Pirkkalan pormestari Marko Jarva sanoo, että TE-palveluiden uudenlaisen järjestämisen ydinkysymys on, minkälainen kuntakohtainen ja keskitettyjen palveluiden rakenne saadaan aikaiseksi.

– On tärkeää, että palveluita tuotetaan koko Pirkanmaalle, Jarva linjaa.

– Kuntakohtaisella TE-ratkaisulla vastataan parhaiten oman kunnan tarpeisiin sekä integroidaan TE-palvelut osaksi kunnan elinvoimaidentiteettiä ja -strategiaa. Osaajia tulee hyödyntää laajasti. Keskeistä on satsata työvoiman saatavuutta tukeviin palveluihin. Elinkeinoelämän ja oppilaitosten synergioista on lisäksi varmistuttava, Jarva pohtii.

Jarva näkee tärkeimpänä yksittäisenä kysymyksenä, miten onnistutaan ratkaisemaan yritysten osaavan työvoiman saatavuus niin lyhyellä kuin pitkällä aikavälillä.

”Toimivaltakysymykset ratkaistava hyvissä ajoin”

Akaan kaupunginjohtaja Antti Peltola näyttää pirkanmaalaiselle TE-palvelujen mallille vihreää valoa.

– On järkevää jatkaa valmistelua koko Pirkanmaan laajuisen työllisyysalueen pohjalta niin, että isäntäkuntana on Tampere. Tämä muodostaa muun muassa työssäkäyntialueiden sekä tärkeän yhteistyökumppanin eli hyvinvointialueen kanssa luontevan kokonaisuuden, Peltola näkee.

– Jatkovalmistelussa tarkennetaan esimerkiksi toimivaltakysymykset Tampereen kaupungin sekä muiden kuntien välillä eri palveluissa. Varmasti löytyy kokonaisuuksia, jotka on järkevää keskittää tuotannon osalta Tampereelle, mutta varmasti on myös palveluita, joiden tuotannosta vastaavat kunnat sopimuspohjaisesti yhteisesti sovittavin pelisäännöin. Tämä tarkastelu on vielä kesken, Peltola sanoo.

Peltolan mukaan Akaan kaupungin näkökulmasta on tärkeää, että keskeisissä työntekijä- ja työnantajapalveluissa saadaan toimivat lähipalvelut turvattua niin, että yhteistyö kaupungin elinkeinopalveluiden ja Pirkanmaan hyvinvointialueen sote-palveluiden välillä toimii saumattomasti ja joustavasti.

– Tärkeää on löytää myös uuden toimintamallin poliittisen päätöksenteon osalta selkeät toimivat rakenteet. Tämänkin osalta valmistelu on menossa, Peltola lisää.

Kunnat maksavat viulut aiheuttamisperiaatteella

Ylöjärven kaupunginjohtaja Pauli Piiparinen kertoo, että tässä vaiheessa on linjattu TE-palveluiden mahdollisesta valmistelusta Pirkanmaan laajuisesti. Hän korostaa, että tarkemmissa neuvotteluissa sovitaan paikallisten palveluiden huomioimisesta ja muista kunta- ja aluekohtaisista tarpeista.

– Pirkanmaalla ja Tampereen kaupunkiseudulla on vahva yhteistyön ja yhdessä tekemisen kulttuuri ja perinne, mihin tämä toimintamalli on luontevaa jatkoa, Piiparinen näkee.

Piiparinen uskoo, että Pirkanmaan laajuinen työllisyysalue Tampere vastuukuntanaan takaa jatkossakin riittävät voimavarat toiminnan järjestämiseen ja edelleen kehittämiseen huomioiden esimerkiksi paikalliset palvelutarpeet, kansainvälisyyden, kotouttamisen, valtakunnallisen edunvalvonnan ja palveluiden yhdenvertaisuuden.

– Pirkanmaa kokonaisuudessaan on luonteva työssäkäyntialue, ja maakunnan laajuisella yhteistyöllä vältytään monimutkaisilta työllisyysalueiden välisiltä sopimuksilta. Myös toimielintyössä Pirkanmaan kunnat tulevat olemaan edustettuna erikseen sovittavalla tavalla. Kustannusten kohdentaminen on tarkoitus tehdä niin sanotulla aiheuttamisperiaatteella ja tarvittaessa laskennallisesti. Pirkanmaa näyttää tässä mallia koko Suomelle, Piiparinen kiittelee.

Oriveden kaupunginjohtaja Juha Kuusisto ei halunnut ottaa kantaa asiaan.

Kuntaliitto seuraa kiinnostuneena

Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Reina pitää Pirkanmaan esille nostamaa TE-palveluiden uutta toteutustapaa erittäin myönteisenä hankkeena.

– Pirkanmaa on edelläkävijänä, mikäli sinne syntyy malli, jossa keskuskaupunki toimii järjestäjänä koko maakunnan alueella, ja tästä päästän kuntien kesken sopimukseen, Reina kiittelee.

Reina muistuttaa, että uudistuksessa rahoitusvastuu on kaikilla kunnilla, ja että kaikki kunnat ovat myös sopimassa järjestämisvastuun toteuttamisesta vastuukunnissa.

– Vaikka tällainen ratkaisu on työllisyyskokeilutkin huomioiden varmasti luonteva Pirkanmaalla, on siinä myös paljon yhteensovitettavaa, koska palvelutarpeet ja -resurssit vaihtelevat keskuskaupungin ja alueen eri osien kesken. On arvokasta, että Pirkanmaalla ollaan mallin kehittelyssä jo pitkällä, siitä muutkin alueet voivat ottaa sieltä oppia, Reina sanoo.

MATTI PULKKINEN