Toimitusjohtaja Juha Vierros: ”Raitioliikenteessä on kysymys arvoista, ei kustannuksista”

Ratikka sataa Tampereen laariin. Suomen Yrittäjien järjestämässä Kunnallisjohdon seminaarissa Lahdessa tänään keskiviikkona puhunut Skoda Transtechin toimitusjohtaja Juha Vierros kiitteli Tamperetta ja sen kehyskuntia niiden esimerkillisyydestä raitioliikenteen hyödyntäjänä.

Juha Vierros puhui raitioliikenteen uudesta tulemisesta Vihreä siirtymä on välttämättömyys -teeman yhteydessä runsaalle 1 100 kunta-alan päättäjälle ja vaikuttajalle.

– Raitioliikenne ei ole vain liikennejärjestelmä. Raitioliikenne on ennen kaikkea kaupunkikehitystä.

Vierros korostaa, että raitioliikenne on pysyvä järjestelmä. Se nostaa monella sektorilla sijaintipaikkakuntansa arvoa.

– Esimerkiksi satsaus bussilinjaan ei luo samanlaista arvonnousua kuin raitioliikenne.

Tampereen ratikan syntyhetkellä hankkeen vastustajat moittivat raitioliikennettä vanhanaikaiseksi. Vierroksen mielestä raitioliikenteen leimaaminen vanhanaikaiseksi kelpaa vastustamisen syyksi, jos ei ole faktapohjaisia ja kunnollisia perusteluja.

Vierros sanoo, että raitioliikenteen kehittämisen tulevaisuus on oivalluksessa.

– Kahden viime vuosikymmenen aikana on tapahtunut ratkaiseva muutos raitioliikenneajattelussa. Raitioliikennehankkeissa ei ole kysymys kustannuksista vaan arvoista. Raitioliikenteestä on tehty paljon tutkimusta.

Raitioliikennebuumi laajenee kansainvälisesti

Vierros muistuttaa, että raitioliikennebuumi on kansainvälinen buumi.

– Tampereen ratikan kaltaisia menestystarinoita tehdään parhaillaan monissa Euroopan maiden kaupungeissa. Tällaisia ovat muun muassa Berliinin läheisyydessä sijaitseva Schöneichen kaupunki Saksassa ja Lundin kaupunki Ruotsissa. Näissä esimerkeissä ei puhuta miljoonakaupungeista.

Tampereen ratikka laajenee sen naapurikuntiin.

– Siellä kunnat suorastaan kilpailevat ratikan ulottumisesta niiden maaperälle.

Vantaa on edennyt raitioliikennehankkeessaan. Se toteutuu, jos valtio toteuttaa MALL-sopimuksen kirjaimen. Asia on tulevan maan hallituksen käsissä.

Espoossakin mietitään uutta ratikkalinjaa. Helsingissä kaavaillaan ratikkaliikenteen laajentamista,

Vierros odottaa myös Turun kääntyvän raitioliikenteen kannattajaksi.

– Turun seudulla ratikkaverkko voisi yltää esimerkiksi Raisioon saakka.

Vierros pitää mahdollisena, että myös 212 000 asukkaan Oulusta tulee raitioliikenteen kaupunki.

Vierros teroittaa, että raitioliikenne sopii kaikille paikkakunnille, joissa ratikalle on rakennettavissa sopiva reitti.

– Raitioliikenteen ympärillä olevat alueet ovat todellisia kehityksen kehtoja.

Tamperelaiset ratikan käyttäjät kiittävät vuolaasti omaa ratikkaansa.

Vierros korostaa, että raitiovaunut ovat aina uniikkeja.

– Meidän valmistamiemme vaunujen arvo on niiden luotettavuus. Rakentamamme vaunut toimivat pohjoismaisissa olosuhteissa.

– Toinen tärkeä arvo on matkustajien matkustusmukavuus. Tässä on kyse teknisistä ratkaisuista.

”Vahvimmin kasvavat kaupungit ovat raitiovaunukaupunkeja”

– Raitiovaunut siis kiinnostavat, mutta miksi? Juha Vierros kysyy.

Vierroksen mukaan vastaus on monisäikeinen, mutta silti helppo.

– Aloitetaan tarkastelu asukkaan, raitiovaunun käyttäjän näkökulmasta. Lukuisten tutkimusten ja selvitysten mukaan raitiovaunua pidetään busseja miellyttävämpänä kulkumuotona, Vierros toteaa.

– Raitiovaunut kulkevat raiteillaan suunnitelmallisesti aikataulujen mukaisesti. Niihin on helppo nousta, niissä on paikat niin liikuntaesteisille kuin polkupyörille sekä vaunuille. Niiden käyttäminen on helppoa ja vaivatonta. Niistä pidetään. Ne eivät myöskään heikennä kaupungin ilmanlaatua, Vierros listaa.

Vierros muistuttaa, että joukkoliikenteen osuuden kasvattaminen on asetettu tavoitteeksi monissa kaupungeissa ympäristön maankäytön ja kaupunkikehityksen vuoksi.

– Raitiovaunuista pidetään myös siksi, että kun raiteet kerran tulevat, siellä ne myös pysyvät. Raiteet lisäävät alueen arvoa ja arvostusta, Vierros lisää.

– Kaupunkikehittäjälle raitiovaunut tarjoavat tehokkaan tavan liikuttaa ihmisiä. Busseihin verrattuna raitiovaunuilla kuljetetaan kahdesta neljään kertaa enemmän ihmisiä. Raitiovaunut ovat myös suhteellisen nopea tapa liikkua. Kun bussit kulkevat kaupungeissa keskimäärin 10-15 km / tunnissa, raitiovaunuilla päästään tuplanopeutta, 15-30 km / tunnissa, Vierros vertailee.

Vierros muistuttaa, että Suomessakin väki pakkautuu kasvukeskuksiin, joten joukkoliikenteen ratkaisuilla on vaikutuksensa.

– Neljä vahvimmin kasvavaa kaupunkia ovat myös Suomen raitiovaunukaupungit. Niissä joko jo on tai on käynnistymässä raitiovaunuliikenne. Raitiovaunujen ohella näissä kaupungeissa on myös paikallisjunaliikennettä, Vierros sanoo.

MATTI PULKKINEN