Työvoimapalvelujen järjestäminen nousi kuumaksi puheenaiheeksi Pirkanmaalla

Työvoimapalvelujen järjestämisvastuu siirtyy kunnille vuoden 2025 alussa. Pirkanmaalla on ollut käynnissä koko maakunnan kattava yhteinen 23 kunnan työllisyysalueen valmistelu, josta läntisen Pirkanmaan kuusi kuntaa: Sastamala, Punkalaidun, Hämeenkyrö, Ikaalinen, Parkano ja Kihniö ovat kuitenkin viimeviikkoisen tiedon valossa irtautumassa. Kuusikko on perustamassa oman työllisyysalueen, koska kunnat haluavat turvata laadukkaat lähipalvelut. Näissä kunnissa nähdään, että työvoimapalveluilla vahvistetaan niiden elinvoimaisuutta. Tampereen kaupungin työllisyysjohtaja Regina Saari puolestaan vakuuttaa, että palvelustrategia ja koko Pirkanmaan malli lähtevät siitä, että kuntiin turvataan TE_lähipalvelut.

Sastamalan, Punkalaitumen, Hämeenkyrön, Ikaalisten ja Parkanon hallitukset näyttivät tämän viikon maanantai-iltana vihreää valoa omalle työllisyysalueelle.

Sastamalan kaupungin työllisyyspalvelupäällikkö ja Läntisen-Pirkanmaan TYP-johtaja Tiina Leppäniemi näkee kirkkaasti, että julkisten työvoima- ja yrityspalvelujen on oltava palvelua käyttäville saavutettavia ja tarjolla myös lähipalveluina.

– Työnantajien ja työnhakijoiden on voitava hoitaa asioitaan vuorovaikutteisesti, ilman pitkiä odotusaikoja. Asiakaspalvelussa toimivilla on oltava paikallistuntemusta, ja asiakkaan on voitava asioida jo tutuksi tulleen asiantuntijan kanssa. Vuorovaikutteisuus auttaa sekä palvelun tarvitsijaa että palveluntuottajaa löytämään kunkin palvelutarvetta vastaavan palvelun, Leppäniemi sanoo.

Leppäniemi huomauttaa, ettei asiakas läheskään aina ole tietoinen siitä, mitä palveluja on ylipäätään tarjolla ja miten niihin voi hakeutua.

– Julkisia työvoima- ja yrityspalveluja on tarjolla useiden palveluntuottajien toimesta, vaikka palvelujen järjestämisvastuu onkin valtiolla ja tulevaisuudessa siis kunnilla, Leppäniemi kertoo.

– Pääsääntöisesti työnhakija-asiakkaat itse ilmoittautuvat työnhakijoiksi, mutta asiakasohjausta tulee jonkin verran myös muilta viranomaisilta eri laeissa olevaan ohjausvelvoitteeseen perustuen (sosiaalipalvelut ja Kela), Leppäniemi toteaa.

Leppäniemen mukaan työnhakijoille suunnataan myös erilaisia tilaisuuksia, joissa palvelutarjontaa esitellään ja sitä kautta tietoisuus tarjolla olevista palveluista saavuttaa kohderyhmää. Tästä on hyvänä esimerkkinä Ukrainan sodan vuoksi Suomeen tulleet tilapäistä suojelua saavat työikäiset.

TE-palvelujen siirtyminen valtiolta kunnille on suuri ja historiallinen muutos.

Leppäniemen mielestä asiakaspalvelun rajapinnan haasteet ovat asiakaspalveluun suunnatut resurssit ja liian yksityiskohtainen lainsäädäntö, joka määrittää, miten asiakaspalveluprosessi on hoidettava, vaikka lakisääteinen prosessi ei vastaisi asiakkaan palvelutarvetta.

– Satsaukset olisi ohjattava perustyöhön eli työllistymisen edellytyksien parantamiseen ja työnvälitykseen eikä pelkkään dokumentointiin eri tietojärjestelmiin, Leppäniemi kritisoi.

Leppäniemen mukaan lainsäädäntöä olisi yksinkertaistettava, jotta asiantuntijalla jäisi aikaa paneutua asiakkaan työllistymistä tukeviin asioihin.

– Työttömien työnhakijoiden palvelutarpeet eivät kohdistu aina ensisijaisesti julkisiin työvoimapalveluihin. He tarvitsisivat ensisijaisesti muun muassa sosiaali- ja terveyspalveluja. Kun toiminta- ja työkyky on kohdallaan, niin koulutus- ja työvoimapalveluja on kyllä tarjolla asiakkaiden tarpeita vastaavasti. Tulisi siis myös varmistaa, että sosiaali- ja terveyspalveluja sekä tarvittavia kuntoutuspalveluja olisi asiakkaille tarjolla, Leppäniemi teroittaa.

Leppäniemen mukaan työnantajapalveluissa korostuu kumppanien ja yritysten kanssa tehtävä yhteistyö ja vuoropuhelun lisääminen.

– Myös työnantajat tarvitsevat tietoa tarjolla olevista palveluista, Leppäniemi huomauttaa.

– Lainsäädäntö- ja tietojärjestelmämuutoksia on tullut useita vuosittain, ja molemmilla asiakasryhmillä sekä asiantuntijoilla riittää haasteita niiden haltuun ottamisessa, Leppäniemi kertoo.

Laesterä ei olisi ottanut uutta tehtävää

Pälkäneläinen kuntatalouden asiantuntija Eero Laesterä ei olisi kuntina ottanut TE-työtä hoitaaksensa, vaikka sote veikin niiltä menoja ja tuloja. Laesterä vastasi Pirmedioiden esittämiin kysymyksiin nimenomaan talouden näkökulmasta.

– Oletus, että kunnat pystyvät järjestämään työttömyyden torjunnan ja vähentämisen omin voimin, lähellä avun tarvitsijaa, on luonnollisesti positiivinen. Kokonaisuuteen kuuluu kasvavissa isoissa kaupungeissa myös maahanmuutto. Pälkäneellä sillä on vähäisempi merkitys, Laesterä arvioi.

Kunta saa siis valtiolta rahat ja onnistuessaan työllisyyden hoidossa kunnan maksama sakkomaksu vähenee ja mikä parasta, alueen elinvoima ja kantokyky kehittyvät, kun ihmiset työllistyvät, Laesterä miettii.

– Itse olisin kuitenkin jättänyt tämän palvelun ottamatta kunnille. Kunnat toisaalta itkevät, että valtio käskee niitä vastaanottamaan lisää tehtäviä ja että pakkoa vastaan annetaan rahaa, mutta että se on liian vähäinen. Harvemmin on käynyt niin, että uuden tehtävän vastaanotettuaan kunnan saama valtionosuus kasvaa riittävästi, kun menot kuitenkin kasvavat, Laesterä pohtii.

Laesterä nostaa tikunnokkaan uuden palvelun organisoinnin.

– Esimerkiksi Pälkäneen kokoinen kunta ei saa hoitaa tehtävää itse, vaan tehtävä on hoidettava vähintään 20 000 työllisen alueella. Tämä tarkoittaa vastakohtaa idealla – palvelua ei välttämättä hoidetakaan niin lähellä kuin mitä alun perin ajateltiin. Pirkanmaalla työ hoidetaan ilmeisesti yhteistyössä Tampereen kanssa, ja tässä on tietenkin sisäänrakennetun riidan siemen, Laesterä herättelee.

– Jos uudet yritykset ja virinnyt työllisyys hakeutuu kuitenkin Tampereelle, ehkä vähän kehyskuntiinkin, niin hyvästä työstä ja hyvästä uskosta huolimatta voidaan alkaa epäillä, että Tampere tekee työtä omaksi hyväkseen reuna-alueet unohtaen, vaikka näin ei olisikaan, Laesterä sanoo.

Laesterä huomauttaa, että reuna-alueet siirtävät valtionosuuden vastuukunnalle, mutta sakkomaksut jäävät pahimmillaan rasittamaan reuna-alueen kunnan taloutta.

– Muualla Suomessa on jopa tilanteita, että keskuskaupunki ei ole kiinnostunut toteuttamaan alueen muiden kuntien palveluja. Esimerkiksi Jyväskylä ei halua järjestää muiden kuin oman palvelunsa. Keski-Suomessakin olen kuullut, että Muurame tulisi olemaan muiden kuntien vastuukunta, Laesterä kertoo.

– Siis hyvä jos toimii, mutta itse en olisi kuntina ottanut työtä hoitaakseni, vaikka sote veikin menoja ja tuloja, Laesterä kiteyttää.

Toimintaympäristö muuttuu nopeasti

Tampereen kaupungin työllisyysjohtaja Regina Saari on valmistellut mallia, jossa Pirkanmaan 23 kuntaa muodostaisivat yhden työllisyysalueen ja Tampere olisi vastuukuntana.

– Työllisyysalueen valmistelussa on tärkeää, että valittavalla mallilla turvataan parhaalla mahdollisella tavalla työllisyyden edistäminen ja elinkeinoelämän sekä muiden työnantajien työvoiman saatavuus nopeasti muuttuvassa toimintaympäristössä, Saari kiteyttää.

Saaren mukaan työikäisen väestön väheneminen Pirkanmaalla asettaa varsin vakavia haasteita työvoiman saatavuudelle erityisesti maakunnan reuna-alueilla.

– TE-palvelu-uudistuksen lähtökohtana tulee olla, että työnhakijat saavat nopeasti työtä, laadukasta palvelua ja työnantajat osaavaa työvoimaa ilman, että organisaatio- tai kuntarajat muodostavat estettä työvoiman liikkumiselle tai saatavuudelle. Tämä on tärkeä pitää lähtökohtana, vaikka Pirkanmaalle muodostuisi useampikin työllisyysalue. Yhteistyötä maakunnan sisällä ja yli alueen tarvitaan joka tapauksessa, Saari korostaa.

Saari kertoo, että Pirkanmaan kunnat tekivät viime maaliskuussa yhdessä ratkaisun yhteisen Pirkanmaan työllisyysalueen valmistelusta, jossa Tampere toimisi vastuukuntana. Hänen mukaansa ratkaisu on pohjautunut vuonna 2022 hankittuun järjestämisvastuun aluevaihtoehtoselvitykseen sekä Pirkanmaan kuntien yhteisesti viime syksynä hankkimaan Pirkanmaan TE-palvelustrategiaan, joka on valmisteltu laajassa kunta-, valtio-, kumppanuus- ja sidosryhmäyhteistyössä.

– Mukana palvelustrategiatyössä ovat olleet kuntien ja valtion toimijoiden lisäksi esimerkiksi Pirkanmaan koulutuksenjärjestäjät, Pirkanmaan liitto, hyvinvointialue, yrittäjiä edustavat eri tahot sekä työntekijäjärjestöt, Saari listaa.

Saari korostaa, että Pirkanmaan laajuista uudistusta on valmisteltu yhteisen TE-palvelustrategian linjauksiin ja periaatteisiin perustuen. TE-palvelustrategiatyön lopuksi selvitettiin kuntien kesken tavoitteiden ja lähtökohtien kannalta tarkoituksenmukaisin järjestämisratkaisu ja -alue. Strategiatyön toteutti Mikko Kesä Oy, Owal Group Oy je Deloitte Oy.

– Valmistelua on edellisen lisäksi linjannut uudistuksen lainsäädäntö reunaehtoineen, Pirkanmaan kuntajohtajat sekä Pirkanmaan kuntien hallitusten kesällä hyväksymät uudistusta linjaavat järjestämisen ja tuottamisen lähtökohdat ja periaatteet, Saari lisää.

Yhdenkin kunnan ratkaisu voi vaikuttaa

Regina Saari sanoo, että uudistuksen edellyttämä 20 000 työvoimapohja työllisyysalueella mahdollistaa luonnollisesti muitakin vaihtoehtoja kuin Pirkanmaan yhteisen työllisyysalueen. Ratkaisussa on kuitenkin huomioitava lain edellyttämä kuntien muodostama yhtenäinen maantieteellinen alue.

– Yksittäisen Pirkanmaan kunnan ratkaisulla voi siis olla vaikutusta syntyvien alueiden muodostumiseen, joten Pirkanmaan kokonaisratkaisuista on tarpeen keskustella kuntien kesken yhteisesti. Pirkanmaan yhteisen työllisyysalueen mallia on rakennettu laajassa yhteistyössä kuntien kesken ja ulkopuolista asiantuntemustakin on prosessin aikana hankittu. Useammasta työllisyysaluevaihtoehdosta huolimatta Tampereen omaan valmisteluaikatauluun ei näyttäisi olevan tulossa isompia muutoksia, Saari kertoo.

Saari korostaa, että TE-palvelujen uudistus on merkittävä asia. Siinä on siirtymässä kunnille peräti 124 uutta tehtävää.

– Eri tehtävissä ja palveluissa toimiva osaava henkilöstö on keskeinen osa uudistuksen onnistumista. TE-palvelujen järjestämisvastuun siirtyessä valtiolta kunnille kuntien toimintamenot ja valtionosuudet kasvavat. Lähtökohta on, että palvelujen siirtyminen ei kuitenkaan aiheuttaisi vuosikatteen tasolla tarvetta merkittäville muutoksille nykyiseen alueen työllisyyspalvelujen (valtio ja kunnat) kokonaisrahoitukseen nähden, Saari sanoo.

Pirkanmaalla oli tämän vuoden kesäkuussa kaikkiaan 46 239 työnhakijaa, joista 80 prosenttia oli Tampereen kaupunkiseudulla. Pirkanmaalla avoimista työpaikoista 86 prosenttia sijaitsee kaupunkiseudulla. Työ- ja elinkeinoministeriöstä saatujen laskennallisten htv-arvioiden (henkilötyövuosi) mukaan Tampereen seudulle on valtiolta siirtymässä noin 300 henkilötyövuotta. Saaren mukaan lopulliset työllisyysalueen käyttöön tulevat kokonaisresurssit selviävät vasta valmistelun edetessä.

Tämän viikon torstaina Tampere isännöi Pirkanmaan kuntien johdon tapaamista.

MATTI PULKKINEN