Luomahaarat keskittyivät lähiruokaan jo ennen kuin se nousi trendiksi

Ikaalilais-jämijärveläisessä Korsuretket Oy:ssä on vannottu jo vuosia lähiruoan nimeen. Luomahaaran yrittäjäperheelle lähellä kasvatetut, tuotetut ja jalostetut raaka-aineet ovat aina olleet itsestäänselvyys. Toisen polven yrittäjä Sanni Luomahaara iloitsee, että paikallisessa ruokakulttuurissa on vivahteita eteläpohjanmaalaisesta, pohjanmaalaisesta, satakuntalaisesta ja pirkanmaalaisesta keittiöstä.

Monen toimen nainen Sanni Luomahaara kattaa pöytiä Metsäpirtissä. Vuosien saatossa tuhannet ruokailijat ovat nauttineet pääasiassa perheen voimin kokattua lähiruokaa luonnonhelmassa.

Sanni Luomahaara on varttunut hyvää ruokaa arvostavassa perheessä. Hän kiittelee mummoaan, jolle maittava ja korkeatasoinen ruoka oli kunnia-asia. Kehut menevät myös äidille ja isälle, jotka eivät ole kurkottaneet ruoka-asioissa aidan toiselle puolelle, vaan ovat pidättäytyneet uskollisesti oma maa mansikka, muu maa mustikka -ajatuksessa.

Luomahaarat asuvat perinteikkäässä Kilvakkalan kylässä Ikaalisten maaperällä Pirkanmaalla. Korsuretket Oy toimii puolestaan Satakunnan puolella Jämijärvellä.

– Meidän laajassa ruokamaailmassamme onkin sävyjä neljän maakunnan keittiöistä. Täällä on vaikutteita Koti-Pirkanmaan lisäksi Satakunnasta, Etelä-Pohjanmaalta sekä Pohjanmaalta. Ennen nykymuotoista Pirkanmaata elettiin Hämeessä, ja sen jos minkä traditiot ovat kiveen hakatut. Meillä on vivahteita myös evakkojen tänne juurruttamista karjalaisista perinteistä.

Luomahaara kiteyttää ruokakulttuurin lähtökohtien olevan loputtomat. Vain mielikuvitus on rajana.

Lähiraaka-aineet itsestäänselvyys jo ennen boomia

Maassamme ei puhuttu lähiruoasta vielä pari vuosikymmentä sitten, jolloin Luomahaarat aloittivat matkailu-, ohjelma- ja ruokapalvelujen tarjoamisen.

Sanni Luomahaara sanoo, että perheyrityksessä on aina osattu katsoa lähiympäristöön ja tunnistaa sen tarjoamat vaihtoehdot. Jo ihka ensimmäisten menujen kokoamisessa yrittäjäperheen kiinnostus kohdistui tiukasti lähiympäristön tarjoamiin raaka-aineisiin ja tuotteisiin.

– Paikallisuus onkin ollut mottomme ja pääohjenuoramme alusta pitäen.

Luomahaara päättelee, että kun suvun juuret ovat syvällä maaseudun mullassa, ymmärrys lähiruoasta on sisäsyntyistä. Vaisto ja polvelta polvelle periytyvät taidot johdattavat esimerkiksi villiyrttien kiehtovaan maailmaan. Muun muassa nokkosta, kuusenkerkkää, siankärsämöä ja poimulehteä on hyödynnetty aktiivisesti miesmuistin ajan.

– Ruiskaunokki on syötävä mutta etenkin silmän ruokaa tarjoava kasvi. Luen ihmisten luonnonkasvitietoisuutta siitä, että he osaavat popsia myös ruiskaunokin kukkaset makoisina suupaloina. Ne jäävät nykyään todella harvoin lautasen reunalle.

Luomahaara kehuu, että ruokapuolta on ollut antoisaa ja turvallista kehittää, koska seutu on yksinkertaisesti erittäin otollinen toimialalle.

– Ikaalisten ja Jämijärven seudut muodostavat todellisen ruoka-aitan. Alueella on perinteisesti ollut vahvana elintarvikeosaaminen ja -valmistus. Jämijärvi on juossut itsensä maailmankartalle pitkäikäisellä palvaamoperinteellään. Jämin Rahtipalvi Oy on meidän keskeinen yhteistyökumppanimme.

Alueen runsaat metsät ovat todellisia aarreaittoja. Luomahaara suosii riistanlihaa, jota hän hankkii metsästysseuroilta.

– Hirven- ja peuranlihaa on hyvin saatavilla, ja niiden arvostus suuren yleisön keskuudessa on korkealla.

– Lukuisat marjastajat ja sienestäjät huolehtivat, että varastoissamme on runsaasti ja monipuolisesti lähimetsien satoa. Pysymme turvallisesti mustikassa, puolukassa, hillassa sekä kanttarelleissa, suppilovahveroissa ja herkkutateissa. Olemmehan kuuluisalla Hämeenkankaan tattiseudulla, jossa myös Dalla Valle Oy:n kuulut ostoautot kiertelevät.

Luomahaara hyödyntää myös alueen järvien Ahdin antimia.

– Monet kalastajat, metsästäjät ja poimijat soittavat minulle, kun heillä on käsissään jotakin ainutlaatuista, kuten rapuja, kyyhkysiä ja sorsia.

– Kananmunat tulevat lähikanalasta. Sian-, naudan-, lampaanliha ostetaan paikallisilta tuottajilta. Saatavilla on jopa lähikanin lihaa. Verkostomme on hyvin laaja.

Luomahaara nostaa esille myös Ikaalisten Luomun tomaatteineen, kurkkuineen, salaatteineen ja yrtteineen. Yhteistyötä on lisäksi paikallisten maidon- ja viljantuottajien sekä leipomoiden kanssa.

– Yhteistyökumppaneillemme on ominaista, että he kuuntelevat tarkalla korvalla, mitä me tarvitsemme. Homma toimii todella mallikkaasti. Joustavuutta löytyy.

Luomahaarat pyörittävät euroa esimerkillisesti ja vastuullisesti omalla paikkakunnalla. Oman kirkonkylän K-Market toimittaa tukkutilauksen tuotteet Korsuretket Oy:lle.

– Kaikilla on persoonallinen oma tarina kerrottavanaan. Niissä lähituottajat ja heidän tuotteensa saavat kasvot.

– Tällainen kattaus on meistä 50 kilometrin säteellä.

”Tätä me täällä metsässä tehdään”

Luomahaaran perhe on tunnistanut suomalaisen maaseudun mahdollisuudet kiitettävän pitkän aikaa. Heille maaseutu on jo itsessään iso arvo ja loputon innoittaja. Pitkäniemen kylään kohonnut hirsirakenteinen kylä on kunnianosoitus puulle, metsälle, niitylle, kirkkaalle vedelle, joelle, äänettömyydelle, luonnonpuhtaudelle ja kauneudelle. Paikalla on omintakeiset kasvot jokaisena neljänä vuodenaikana: keväällä, kesällä, syksyllä ja talvella.

Sanni Luomahaara tietää, etteivät kävijät ole väärässä. Kerta toisensa jälkeen vierailijat kertovat mitä syvällisempiä kertomuksia erilaisista jäljistä, joita ainutkertainen paikka on heihin jättänyt.

– Tulkitsen palautteista, että varsin moni kaipaa perusasioiden äärelle.

Silloisessa Pirkanmaan ammattikorkeakoulussa restonomiksi opiskellut anni Luomahaara halusi kertoa opinnäytetyöllään, mitä kaikkea jämijärveläisessä metsässä tehdään. Näin syntyi Korsun keittokirja, josta otettu tuhannen kappaleen painos on myyty ajat sitten loppuun. Teoriapohjana oli riistan ja luonnon yrttien käyttäminen neljänä eri vuodenaikana.

– Silloin ei puhuttu sen enempää tuotteistamisesta kuin yritystarinoistakaan.

Luomahaara sanoo, että monet luontoon, kasvistoon ja eläinkuntaan kuuluvat jutut ovat maaseudulla kasvaneelle sisäsyntyisiä ja itsestäänselvyyksiä. Sannikin on katsellut pikkulapsena maailmaa vasikan karsinasta vanhempien paiskiessa navettatöitä.

Luomahaara vannoo aistillisuuden nimiin.

– Kerta toisensa jälkeen todistamme rakovalkean vaikutusta ihmisiin. Tuprutteleva, lempeä savu ja pihkaisen puun tuoksu tekevät vaikutuksen ihmisiin. Ne ovat mainioita ruokahalun herättäjiä. Myöhemmin loimulaudoilla on sitten lohifileet paistumassa tarjoten silmänruokaa ja kypsyvän kalan herkullista tuoksua.

– Samanlainen vaikutus on sillä, kun ruokailijoiden keskuuteen tuodaan savustettu possu ja leikataan heidän nähtensä syöntikuntoon.

Luomahaara sanoo, että ihmiset kuuntelevat aina korvat tarkkoina, mitä kustakin menusta kerrotaan.

– Raaka-aineiden ja valmistusmenetelmien avaaminen vahvistavat tarjottavien arvostusta ja merkitystä. Meille ruoanlaittajille taas on palkitsevaa, kun ruokailijat oivaltavat, miten kaikki on suunnitelmallisesti ja tavoitteellisesti mietittyä.

Keittiö on kokkaamisen sielu ja sydän

Korsuretket Oy:n kokkaamisen sielu ja sydän on Jämijärven keskustassa oleva keittiö. Sanni Luomahaara kiittelee, että Jämin Rahtipalvi Oy:n seinänaapuruus antaa paljon synergiaetuja.

Keittiössä eletään hektisesti, sillä siellä valmistetaan ruokaa sekä Korsukylässä pidettäviin tilaisuuksiin että catering-palveluna erilaisiin tapahtumiin.

– Rakkaudesta ruokaan.

Luomahaaran mukaan reseptit ja valmistusniksit ovat arjen työssä koeteltuja. Käytössä on edelleen mummun suosimia valmistusohjeita. Ritva-äiti tunnetaan varsinkin maustamistaidoistaan.

– Kaikki tehdään alusta alkaen itse.

Luomahaaran mukaan ruokapöydän antimilla on keskeinen rooli pidoissa ja tapahtumissa. Niillä osoitetaan arvostusta kutsutuille.

Talo tunnetaan myös hyvästä kotikaljasta. Sen suosio vakio eli menekki on hyvä tilaisuudessa kuin tilaisuudessa.

Luomahaara rakastaa uuden luomista, se on kuin polttoainetta.

– Kuuntelen tarkalla korvalla kaikki palautteet. Ne ovat ensisijaisen tärkeitä kaiken tekemisemme laadun säilyttämisessä ja uusien juttujen käyttöönotossa.

MATTI PULKKINEN