Hyvässä maassa kasvaa huonompikin kasvi, huonossa maassa ei kasva hyväkään taimi

Yksi asia on kasvien maailmassa kiveen hakattu Suomessa. Syksy on otollisinta istutusaikaa. Hämeenkyröläisen Pinsiön Taimiston toimitusjohtaja Sami Pihkoluoma sanoo, että syysistutuksien kaihtaminen johtuu ihmisten vieraantumisesta luonnosta. Hänen mukaansa istutuslapion ja -kuokan voi iskeä maahan niin kauan kuin se on sula.

Moni pihan ja puutarhan laittaja ahkeroituu istutushommiin kevään koettaessa, kun päivän valoisa aika alkaa pidentyä. Aurinko paistaa lämpimästi. Maa vapautuu lumivaipasta. Tuulessa on lempeä vire. Roudasta vapautuva maa tuoksuu.

– Kun pimeä ja kylmä jää taakse, puutarhakärpänen puraisee. Pihan- ja puutarhanlaittajat assosioituvat kasvukauteen, Pihkoluoma toteaa.

Vuosikymmenien uran puutarha-alalla tehnyt Pihkoluoma muistuttaa pääsäännöstä, jonka mukaan istuttaminen onnistuu aina, kun maa on sula.

– Luonnonjärjestyksen mukaan luontevin ja paras istutusaika on vuoden syyspuolella. Tällöin saavutetaan parhaat lopputulokset. Sääolosuhteet ovat otolliset. Ilmankosteus on runsas. Sateet kastelevat tiheästi maankamaran. Lämpötila liikkuu kohtuullisissa lukemissa.

– Kasvien perimässä on sisäänkirjoitettuna, että ne keskittävät energiansa juuristoon ja sen kasvuun nimenomaan syyskaudella. Tämä tarkoittaa sitä, että syksyllä istutettu kasvi ennättää juurtua kasvumaahansa hyvin.

Tavanomaisesti maa jäätyy Pirkanmaalla joulu-tammikuussa. Poikkeuksiakin on.

– Luonnollisesti arimpia kasveja, kuten jaloruusuja, ei kannata istuttaa juuri ennen pakkaskautta.

Pihkoluoma kääntää katseet kevääseen ja alkukesään. Nykyään kyseinen ajankohta voi olla rutikuiva. Tämä tarkoittaa sitä, että uudenlaisissa olosuhteissa sellaisia kasveja, joita ei ole aiemmin tarvinnut kastella, on nyt kasteltava.

Pirkanmaasta suurin osa III vyöhykettä

Suuresta pinta-alastaan tunnettu Suomi jakaantuu kahdeksaan menestymisvyöhykkeeseen.

Sami Pihkoluoma kertoo, että suurin osa Pirkanmaasta kuuluu kolmanteen menestymisvyöhykkeeseen.

– Pinsiön Taimisto on mielenkiintoinen saareke, jossa vallitsee IV:n menestymisvyöhykkeen olosuhteet. Kun esimerkiksi Tampereella maa on vapautunut lumen peitosta, meillä lumi on maassa. Myös maakunnan laidalla Parkanossa ollaan IV menestymisvyöhykkeellä. Pirkanmaan eteläisimmissä osissa ollaan II menestymisvyöhykkeellä.

Pihkoluoma toimii aktiivisesti Suomen Taimistoviljelijät ry:n toteuttamassa kasvien menestymisseurantatyössä. Sitä yhdistys tekee tiiviissä yhteistyössä kaupunkien ja kuntien kanssa.

Seurantatyössä täysin maassamme hyödynnettyjä ja jalostettuja kasveja istutetaan Suomen eri puolille, Hangosta Utsjoelle. Kasvien pärjäämistä seurataan tarkasti vuosien ajan. Tulokset kertovat, missä mitkäkin lajit menestyvät, minne niitä kannattaa istuttaa. Seurantaryhmä kokoontuu puolenkymmenen vuoden välein.

– Pääosin selvityksen alla on uusia kasveja, mutta ilmastonmuutoksen myötä teemme myös joidenkin kasvien uudelleenarviointeja. Ilmastonmuutos vaikuttaa kasvien pärjäämismahdollisuuksiin.

Suomessa on tätä nykyä 75 järjestäytynyttä taimistoviljelijää. Niistä puolet ovat aktiivisia esimerkiksi kasvien menestymisvyöhykeselvityksissä. Pihkoluoma kiittelee kotimaisten taimistoviljelijöiden rakentavaa yhteishenkeä.

– Toimialan kannalta olisi välttämätöntä, että kaikki nykyiset taimistoviljelijät jatkaisivat toimintaansa. Koko toimialan kannalta olisi parasta, jos taimistoviljelijöitä olisi vaikka puolta enemmän.

Tunnus kertoo suomalaisuudesta

Kotimaisuus on valttia taimienkin maailmassa.

Sami Pihkoluoma kertoo, että Finnish Elite (FinE) -tunnuksella varustetut kasvit on lisätty ilmastonkestävyydeltään ja käyttöominaisuuksiltaan tutkituista ja tautitestatuista kotimaisista emokasveista. Tällaiset kasvit ovat pitkän tutkimus- ja valintatyön sekä osaavan taimituotannon tulosta. Ne ovat kestäviä.

– FinE-taimet käyvät lävitse erityisen tarkan seulan.

Suunnitelmallisuus palkitsee

Miten sitten pihanlaittajan ja kotipuutarhurin olisi viisainta edetä hankkeensa kanssa? Sami Pihkoluoma korostaa, että tässäkin asiassa hyvä suunnitelma on tuiki tärkeä.

– Vanha totuus pitää kutinsa. Harkiten suunniteltu on pitkälle tehty. Kattava suunnitelma palkitsee, vaikkei koko pihamaata tai puutarhaa tehtäisikään yhdellä kertaa valmiiksi.

Pihkoluoma muistuttaa lisäksi perustyön tärkeydestä, sillä oikein rakennettu kasvualusta takaa kasvien hyvinvoinnin.

– Hyvässä maassa huonokin taimi kasvaa ja voimistuu, mutta huonossa maassa hyväkään taimi ei kukoista. Kasvualustojen on oltava oikeanlaiset.

Pihkoluoman pihan- ja puutarhanlaittajat jakaantuvat kahteen pääryhmään. Ensimmäisessä ryhmässä on ne, jotka laativat suunnitelman ja rysäyttävät kohteen kerralla valmiiksi. Toisessa ryhmässä ovat ne, jotka tekevät perustan valmiiksi ja etenevät alue kerrallaan kohti valmista kokonaisuutta.

Kasvitkin tarvitsevat suojaa

Tuulet ovat yleistyneet maassamme. Ilmiö on johtanut siihen, että pihojen ja puutarhojen laittajien on otettava myös tuuliolosuhteet huomioon.

Sami Pihkoluoma muistuttaa tuulisuojien välttämättömyydestä.

Tuulisuojina toimivat paitsi rakennukset myös erilliset rakenteet. Myös kasveilla voi toteuttaa tuulisuojan. Tarkoitukseen käyvät hyvin esimerkiksi pylväsmäiset puut.

– On muistettava, että suojaa tarvitsevat niin ihmiset kuin kasvitkin.

MATTI PULKKINEN