Autot ja liikenne

Liikkuvat palvelut vilisevät sote-puheissa, mutta millä mallilla ne ovat?

today2.10.2023

Background
share close
Pirkanmaan hyvinvointialueella puhutaan paljon liikkuvista palveluista. Mitä ne todellisuudessa ovat, on suurelle yleisölle vielä verhon peitossa. Pirhan suunnitelmissa on tällainen havainnekuva, joka avaa liikkuvien palveluiden tulevaisuutta Pirkanmaalla. (Kuva: Pirkanmaan hyvinvointialue)
Pirkanmaan hyvinvointialueella puhutaan paljon liikkuvista palveluista. Mitä ne todellisuudessa ovat, on suurelle yleisölle vielä verhon peitossa. Pirhan suunnitelmissa on tällainen havainnekuva, joka avaa liikkuvien palveluiden tulevaisuutta Pirkanmaalla. (Kuva: Pirkanmaan hyvinvointialue)

Pirkanmaalaiset kuulevat nyt tuon tuosta liikkuvista palveluista ja kumipyörillä tarjottavista palveluista, kun Pirkanmaan hyvinvointialueen väki kiertää tapaamassa kansalaisia erilaisissa kuulemistilaisuuksissa. Moni kysyykin, millaisia kyseiset palvelut ovat tai olisivat. Tässä vaiheessa Suomi on vielä isosti lähtöviivoilla pyörien päällä olevissa sote-palveluissa. Pirhan toimialuejohtaja Sari Mäkinen toppuuttelee kumien päällä kulkevien palveluiden yleistymistä Pirkanmaalla.

Sosiaali- ja terveysministeriön lääkintöneuvos Tapani Hämäläinen sanoo, ettei STM:ssä ole kattavaa kuvaa maassamme olevista liikkuvista palveluista, puhumattakaan autoilla tarjottavista palveluista.

Hämäläisen mieleen tulevat mahdolliset kotihoidon ja kotisairaanhoidon liikkuvat palvelut sekä ensihoito.

– Minulle ei nouse muistista yhtäkään esimerkkiä vaikkapa lääkäripalvelusta, jota tarjottaisiin vastaanotoksi kalustetussa autossa.

Hämäläinen kuitenkin ounastelee, että liikkuvat palvelut kohoavat yhdeksi vaihtoehdoksi, kun uutukaiset hyvinvointialueet suunnittelevat palveluverkkojaan.

”Käsite on monisisältöinen”

Pirkanmaan hyvinvointialueen johtaja Marina Erhola huomauttaa, että liikkuvat palvelut ovat laaja valikoima erityyppisiä palveluita ja palvelutuotantotapoja.

– Liikkuvat yksiköt, kuten autoissa liikkuvat palvelut, ovat yksi näistä.

Erhola lisää, että muita liikkuvia vaihtoehtoja on muun muassa se, että palvelu viedään asiakkaan kotiin, esimerkkinä kotisairaalatoiminta ja ensihoidon hybridi-yksiköt; tai palvelu voi jalkautua tukikohtiin, esimerkiksi kouluterveydenhoitajien tilat, lähitorit tai muut soveltuvat tilat koulussa, työpaikassa tai ostoskeskuksessa. Ostoskeskukset toimivat mallikkaasti jo koronarokotuspaikkoina.

– Liikkuvan palvelun lähtöpisteinä käytetään alueen toimipisteitä.

– Jos tarkastelun rajaa autolla liikkuviin palveluihin, on niitä otettu käyttöön eri palveluissa ympäri Suomen, muun muassa Etelä-Karjalassa ja Kymenlaaksossa. Tyypillisesti liikkuva yksikkö toimii palvelupaikkana, joka saavuttaa asiakkaat, jotka eivät voi hyödyntää digipalveluita tai asuvat erityisesti harvaan asutuilla seuduilla, joista toimipisteeseen on matkaa, ja julkiset liikenneyhteydet ovat heikot.

– Esimerkiksi suunterveydenhuollossa liikkuvia palveluita on jo käytössä tai suunnitteilla useammalla hyvinvointialueella. Lisäksi käytössä on esimerkiksi erilaisia näytteenotto-, rokote- ja silmätutkimusyksiköitä.

Erholan mukaan liikkuvien palveluiden keskeinen yksi hyöty on palveluiden saavutettavuuden turvaaminen.

– Säästöjen sijaan niillä tavoitellaan ensisijaisesti kustannusten nousupaineen hillintää. Liikkuvien palveluiden kehittämisessä on otettava huomioon etäyhteyksien toimivuus, henkilöstön motivointi, työergonomia ja ammattilaisten vaativampi työnkuva.

Onnistuneen liikkuvan palvelun edellytys Erholan mukaan on, että se suunnitellaan ja toteutetaan osana palveluiden verkostoa.

– Tällöin on huomioitava liikkuvat palvelut että digi- ja etäpalvelut sekä palvelupisteissä, kuten sote-asemilla, tuotettavat palvelut.

”Palveluverkosto ja tuottamistavat muuttuvat”

Marina Erhola tietää, että suurimmalla osalla hyvinvointialueista on suunnitteilla tai käytössä liikkuvat palvelut osana palveluiden verkoston uudistamista.

– Palveluiden verkosto ja tuottamistavat muuttuvat Suomessa lähitulevaisuudessa. Tähän ovat syynä muun muassa tuotantotapojen uudistuminen, palvelukanavien monipuolistuminen, henkilöstön saatavuuden vaikeutuminen kaikissa palveluissa ja merkittävä korjausvelka käytössä olevissa sote-kiinteistöissä. Esimerkiksi Päijät-Hämeessä fyysisiä käyntejä korvaavat jo laajasti digipalvelut, joiden asiakastyytyväisyys on korkea.

Erhola kertoo, että Etelä-Karjalan liikkuva päivystysyksikkö on vähentänyt päivystyskäyntejä ja päivystysosastojen käyttöä.

– Sisäisen arvioinnin mukaan liikkuva päivystysyksikkö on vähentänyt päivystyskäynteihin liittyviä kustannuksia jopa 30 prosenttia verrattuna aiempaan toimintamalliin. Ikääntyneiden palveluasumisen yksiköihin vietävillä liikkuvilla palveluilla on vähennetty kustannuksia ja parannettu asiakasryhmän palveluiden saatavuutta. Tästä esimerkkeinä ovat liikkuvat suunterveydenhuollon yksiköt.

Erhola nostaa esille usein liikkuvien palveluiden vähemmälle huomioille jäävän muodon eli asukkaiden keskuuteen jalkautuvat palvelut.

– Esimerkiksi nuorison pariin jalkautuvien palveluiden sekä etsivän päihdetyön osalta on vaikea määritellä suoraa kustannusvaikutusta, mutta jalkautuvien palveluiden avulla voidaan saavuttaa sellaisia asiakasryhmiä, jotka eivät muuten hakeutuisi sosiaali- ja terveydenhuollon palveluihin.

Erhola teroittaa, että palveluiden verkoston uudistamisessa kuluu useita vuosia.

– Muiden hyvinvointialueiden kokemuksesta voidaan nähdä, että liikkuvien palveluiden hyödyntäminen osana palveluiden verkostoa vaikuttaa ennen kaikkea kustannusten nousupaineeseen.

Erholan mukaan on hyvin todennäköistä, että liikkuvat palvelut kaikissa muodoissaan sekä digipalvelut yleistyvät merkittävästi Suomen jokaisella hyvinvointialueella.

– Syynä on muun muassa tuotantotapojen- ja teknologian kehittyminen.

”Kuva liikkuvista palveluista vielä epätarkka”

Pirkanmaan hyvinvointialueen avopalvelujen vastaanottotoiminnan toimialajohtaja Sari Mäkinen kertoo, että Pirhassa liikkuvien palveluiden kokonaiskuva on vasta hahmottumassa. Hän toteaa, että palveluiden verkoston yleiset ja palvelukohtaiset periaatteet hyväksyttiin aluevaltuustossa vasta elokuussa.

– Tämän syksyn aikana muodostetaan yksityiskohtainen selvitys Pirhan eri palveluiden verkostosta. Kun nämä saadaan valmiiksi, hahmottuu, mitä fyysisiä tiloja meillä on tulevaisuudessa eri puolilla Pirkanmaata. Tämän ja kaiken muun kehitystyön myötä rakentuu kokonaiskuva myös liikkuvista palveluista.

Mäkisen mukaan periaatteena on, että niin sanotut lähiasemat sekä liikkuvat palvelut mahdollistavat palvelujen tarjoamisen tarvittaessa lähipalveluna erityisesti haja-asutusalueilla, joissa julkinen liikenne ei tue palvelujen saavutettavuutta.

– Liikkuvassa palvelussa hyödynnetään ensisijaisesti omia ja alueen muiden toimijoiden tiloja. Samalla kartoitetaan, onko tarvetta siirtää palvelu vaikkapa bussiin, tai viedäänkö palvelu ja ammattilaiset omiin tai muiden toimijoiden tiloihin. Suunnitelmat tarkentuvat tämän syksyn aikana. Olemme myös luvanneet pilotoida liikkuvia palveluita.

Pirhan alueella on jo toiminnassa kotisairaala eli pyörillä kotiin vietävä sairaalatasoinen hoito.

Mäkisen mukaan kotisairaalan toiminta laajenee kattamaan koko Pirkanmaan ensi vuoden alussa.

Toinen liikkuva palvelu on Virtojen ja Ruoveden alueella kahden vuoden ajan pilotoitu ensihoitoyksikön tekemä laajennettu hoidon tarpeen arviointi. Tässä mallissa ensihoitoyksikkö vie hoitoa ja tekee tilanteen arviointia suoraan asiakkaan kodissa.

– Näin vältytään potilaan tarpeettomalta kuljetukselta päivystykseen. Pilotin kokemukset ovat hyviä. Niiden pohjalta harkitaan mallin laajentamista.

– Tuleeko meille Etelä-Karjalan kaltaista terveysbussiratkaisua, en osaa vielä vastata. Jos meillä on käytettävissä tiloja eri puolilla hyvinvointialuetta, uskoisin, että on helpompaa kuljettaa ammattilaiset valmiisiin tiloihin kuin varustaa bussia tähän tarkoitukseen.

MATTI PULKKINEN

Kirjoittaja: Matti Pulkkinen

Rate it

RADIO SUN TAAJUUDET

Etelä-Pirkanmaa 96,7

Ikaalinen ja Hämeenkyrö 96,3

Kankaanpään seutu 106,7

Parkanon seutu 91,7

Tampere 107,8

Ylä-Pirkanmaa 91,5

Radio SUN on osa Pirmedioita.

 
Juontajat:

studio@radiosun.fi

Mainosmyynti:

myynti@radiosun.fi

Mainostrafiikki:

radio@radiosun.fi

Uutis-, juttu- ja menovinkit: toimitus@radiosun.fi

Radio SUN

Suvantokatu 13

33100 Tampere

Studio 010 5844 655

WhatsApp 043 2170 273

Verkkopalvelussamme käytetään evästeitä käyttökokemuksen parantamiseksi. Tutustu tietosuojakäytäntöihimme täällä.

0%