Harry Harkimo: ”Suomi ei nouse talouden suosta vanhoilla keinoilla – tarvitaan uusia ideoita”

Puoluejohtaja ja kansanedustaja sekä yrittäjä Harry Harkimo, 70, kisailee presidentin paikasta ensimmäistä kertaa. Hän edustaa Liike Nyt:ä, joka on perustettu vuonna 2018. Harkimo on kolmannen kauden kansanedustaja. Harkimo on koulutukseltaan diplomiekonomi.  

Tasavallan presidentti johtaa Suomen ulkopolitiikkaa yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa. Mitkä ovat tulevan presidenttikauden nyt näkyvissä olevat kolme keskeisintä haastetta tai mahdollisuutta Suomen ulkosuhteiden hoidossa?

– Natoon liittyminen on selkeästi suurin. Suomen on löydettävä oma paikkansa puolustusliitossa. Puolustusyhteistyössä on muistettava myös Pohjoismaat. Rotsin ja Norjan kanssa Suomella on paljon yhteistä.

– Suomen kokonaisvaltainen puolustaminen on tärkeä asiakokonaisuus. Tähän kuten kaikkiin muihinkin yhteiskuntamme toimintoihin vaikuttaa isosti valtiomme talouden kunto. Jos taloutemme ei ole terveellä pohjalla, emme pysty ostamaan puolustusvoimiemme tarvitsemia aseita. Uhkakuvana on köyhyyden lisääntyminen; sitä on torjuttava kaikin keinoin. Suomen valtion taloutta on hoidettu 15 viime vuotta huonosti. Presidenttinä vaikuttaisin ideoillani ja mielipiteilläni talouden myönteiseen suuntaan.

– Ulkosuhteiden hoitaminen on presidentin keskeistä työsarkaa. Suhteet liittolaisiin on pidettävä kunnossa. Hyvillä suhteilla edistetään myös kauppaa, eli vahvistetaan vientiä. Kysymyshän on moniselitteisesti siitä, että Suomea osataan myydä oikealla tavalla. Pidän presidentin keskeisenä tehtävänä viennin edistämistä. Presidentillä on mahdollisuudet työskennellä sijoittajien kutsumiseksi maahamme.

Millaista kehitystä Venäjällä odotatte virkakautenne aikana? 

– Tähän ei ole selkeää vastausta. Suomenkin on toimittava sen eteen, että Venäjä maksaa aikanaan sotakorvaukset Ukrainalle. Venäjällä on tapahduttava vallan vaihdoksen. Mutta kaikki tämä on pitkässä puussa. Spekulointi on turhaa.

– Tärkeämpää on puhua ja toimia sen eteen, miten Ukrainaan saataisiin rauha. Rauhan tavoittelemisessa olisi saatava jotakin konkreettisesti aikaan, valmiiksi. Venäjän valtaamien alueiden takaisin valtaaminen voi kestää liian kauan. Lähden siitä, että rauha on mahdollinen täysin uudella ratkaisulla. Mielestäni ratkaisun avaimet ovat Kiinalla ja USA:lla. Kiina on tärkeä kumppani Venäjälle, ja USA on puolestaan tärkeä kumppani Ukrainalle.

Oikeusvaltion ydinperiaatteita haastetaan monissa maissa. Suomen nykyinen perustuslaki täyttää tulevan presidenttikauden lopussa 30 vuotta. Millaisia muutostarpeita perustuslakiimme näette perusoikeuksia tai korkeimpien valtioelinten välisiä suhteita ja työnjakoa ajatellen?

– Olemme nähneet viime aikoina monissa päätöksissä, että perustuslakivaliokunta on politisoitunut. Järjestelmämme tarvitsee uudenlaisen perustuslakituomioistuimen. Nyt meillä isot valtapuolueet vaikuttavat perustuslakivaliokunnan toimintaan. Kiistatilanteissa kutsutaan tietyt professorit lausumaan ikään kuin heillä olisi kaikki viisaus.

Tasavallan presidentin valtaoikeuksiin kuuluu yhä ennenaikaisten eduskuntavaalien määrääminen ilman valtioneuvoston ratkaisuehdotusta. Pääministeri Sipilä väläytteli tämä mahdollisuutta virkakautensa lopussa, mutta edellinen manööveri on presidentti Kekkosen toteuttama vuonna 1975. Kuvatkaa tilanne, jossa te tasavallan presidenttinä käyttäisitte oikeuttanne hajottaa eduskunta?

– Tällainen tilanne voisi syntyä silloin, jos maahan ei pystytä muodostamaan yrityksistä huolimatta hallitusta. Kimmokkeena voisi olla myös hallitusneuvottelujen venähtäminen liian pitkäkestoisiksi.

– Eduskunnan voisi hajottaa myös sellaisessa kriisissä, jossa valtion talous on vaarassa. Jos ei saada aikaisiksi konkreettisia asioita. Kaiken ensimmäisenä on oltava Suomen edun. Mielestäni kaikkien puolueiden olisi löydettävä yhteisymmärrys maamme talouden perusasioista.

Presidentti on keskeisesti arvojohtaja ja kansan mielissä jonkin sortin unilukkari suomalaisen yhteiskunnan kehityksen ylivalvojana. Nimetkää kussakin seuraavista yksi konkreettinen asia, jonka haluatte virkakaudellanne edistyvän?

Suomen nuorison tulevaisuuden uskon ja toivon turvaaminen?

– Koulutusjärjestelmämme on laitettava kokonaan uudeksi. Oppimistulokset kertovat omaa kieltään. Luokissa on liian isot tasoerot. Koululaiset on jaettava ryhmiin heidän tasonsa mukaan.

– Koulukiusaaminen on iso ongelma. Se on kitkettävä täysin pois. Nykyisin meillä ei kukaan vastaa koulussa siitä, että koulukiusaamiseen puututaan heti, ja sen poiskitkemiseksi tehtäisiin heti kaikki mahdollinen.

Ikääntyvän väestömme hyvän elämän mahdollistaminen?

– Asiat ovat täysin retuperällä. Työryhmä esittää sairaaloiden sulkemisia ja osastojen sulkemisia. Kansakunnallisesti ratkaiseva kysymys on, kuka selvittää koko sote-sotkun seuraukset. Meillä on käsissämme toimiva ratkaisu. Meidän on mentävä perusterveydenhoidossa omalääkärijärjestelmään. Norjassa ja Tanskassa omalääkärisysteemit toimivat tuloksellisesti.

– Meillä on aivan liian paljon hyvinvointialueita. Niiden määrää on pienennettävä. Pääministeri Petteri Orpo ja Kokoomus lupasivat eduskuntavaalien alla korjaussarjaa, muttei sellaista ole esitelty tai alettu laittaa täytäntöön. Meillä on vahva yksityissektori, joka olisi valjastettava tehokkaasti käyttöön.

Oma teemanne?

– Talouden nostaminen syvästä suosta, jossa talous on ollut jo 15 vuoden ajan. Nykyinen hallituskin puhuu vain leikkauksista ja säästöistä. Meidän on tavoiteltava kasvua ja menestymistä. Katseet ja konkreettiset teot on suunnattava kasvun edellytyksien luomiseen. Esimerkiksi vihreä siirtyminen olisi suuri mahdollisuus.

Arvojohtajuuteen liittyy myös yhteys kansakunnan kulttuuriin ja sen henkiseen ja hengelliseen perintöön. Minkä yhden näkökulman itseenne haluatte avata tässä valossa?

– Kulttuuri on tärkeä asia. Se auttaa monia ihmisiä eteenpäin. Kulttuuria ei saa supistaa, siitä ei saa säästää.

Onko Suomeen syntyminen ja Suomessa asuminen yhä lottovoitto? Perustelkaa näkemyksenne?

– Nykyään ei mene hyvin. Jos asiat saadaan takaisin kuntoon, Suomeen syntyminen ja täällä asuminen olisivat lottovoittoja. Ensiksi on korjattava koulutuksen pielessä olevat asiat. Sote on kurjassa jamassa. Sen palvelut on saatava kuntoon. Talous on kurallaan. Terve talous on kaiken a ja o. Ylivelkaantuminen on pahaista. Jos velaksi eläminen jatkuu, suomalaisuus ei ole todellakaan lottovoitto.

– En ole huomannut, että muut kahdeksan presidenttiehdokasta olisivat huolissaan Suomen talouden tilasta. Siitä ei ilmeisesti uskalleta puhua.

Ketkä kaksi kahdestatoista Suomen tasavallan presidentistä nostatte lähimmiksi esikuviksenne? Entä kenet tasavallan presidentin puolisoista? Perustelkaa lyhyesti?

– Sauli Niinistö. Hän on tehnyt asiat hyvin.

– Maamme ensimmäinen presidentti Kaarlo Juho Ståhlberg. Hän taisteli koko presidentti-instituution puolesta vaikeissa yhteiskunnallisissa olosuhteissa maamme itsenäisyyden alkutaipaleella.

– Mielestäni valtion olisi maksettava palkkaa myös presidentin puolisolle. Hän voisi edistää tärkeiksi kokemiaan asioita ja tehdä ehdotuksia.

Jos juuri nyt pitäisitte uudenvuoden puheen kansakunnalle, mitä haluaisitte meille suomalaisille erityisesti sanoa?

– Jokaisen suomalaisen on syytä pysähtyä. Emme voi enää ohittaa yhteiskuntamme suuria ongelmia. Esimerkiksi vastakkainasettelu voimistuu rajulla vauhdilla. Meidän on pysäytettävä kurjistuminen. Suomella on mahdollisuus menestyä, kun meillä on uusia tekijöitä ja uusi malli.

MATTI PULKKINEN