Olli Rehn: ”Sisäisesti yhtenäinen ja erilaisuutta sekä erilaisia näkemyksiä sietävä kansakunta on vahva”

Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn, 61, on ehdolla ensimmäistä kertaa presidentiksi. Hän on koulutukseltaan filosofian tohtori. Rehn on Tasavallan Parhaaksi ry:n ehdokas, jonka takana on myös Suomen Keskusta. Hän on ollut pitkäaikainen kansanedustaja, Euroopan parlamentin jäsen ja komissaari.

Tasavallan presidentti johtaa Suomen ulkopolitiikkaa yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa. Mitkä ovat tulevan presidenttikauden nyt näkyvissä olevat kolme keskeisintä haastetta tai mahdollisuutta Suomen ulkosuhteiden hoidossa?

– Venäjän sotaisa voimapolitiikka ja siihen vastaaminen on tärkein ulkopoliittinen haasteemme. Tähän vastataan sekä omaa puolustustamme vahvistamalla että Nato-jäsenyydellä, samoin kuin päättäväisesti Ukrainaa tukemalla.

– Läntinen yhteistyö on avain puolustuksemme ja kansainvälisen asemamme vahvistamiseksi. Suomen ajaminen sisään Naton toimintaan ja päätöksentekoon on vietävä määrätietoisesti ja menestyksellä maaliin, ja kahdenvälisiä suhteita Yhdysvaltoihin on tiivistettävä.

– Olen suuri pohjoismaisen yhteistyön ystävä, ja näen suurena mahdollisuutena kaikkien pohjoismaiden jäsenyyden Natossa. Presidenttinä edistäisin pohjoismaisen voimaryhmittymän rakentamista, joka merkitsisi hedelmällistä yhteistyötä paitsi puolustusasioissa ja ulko- ja turvallisuuspolitiikassa myös muilla aloilla, tutkimuksesta koulutukseen ja yritystoimintaan.

Millaista kehitystä Venäjällä odotatte virkakautenne aikana? 

– Venäjän suunnalta kaikkeen on varauduttava ja optimismiin ei ole perusteita. Kaikki toivomme rauhanomaisempaa Venäjää, jossa demokratian, kansainvälisen oikeuden ja ihmisoikeuksien kunnioitus etenevät, mutta maan suunta on nyt päinvastainen eikä käännettä parempaan ole näköpiirissä. Venäjän toimintaa voi tulevinakin vuosina leimata piittaamattomuus kansainvälisestä oikeudesta, sotaisuus, arvaamattomuus ja häikäilemätön riesanteko.

– Kaikki sodat päättyvät aikanaan rauhaan – tai ainakin aselepoon. Niin vaikeaa kuin se onkin, Suomen näkökulmasta Venäjä-suhteen kehitystä on tarkasteltava pitkällä, useiden vuosikymmenten aikajänteellä. Jo pelkästään 1344 kilometriä pitkä yhteinen raja on siihen riittävä syy.

– Emme pysty näkemään yli horisontin, mutta voimme pohtia, millä reunaehdoilla poliittisia suhteita on jonain päivänä mahdollista uudelleen rakentaa.

– Tunnistan ainakin kolme sellaista ehtoa: 1) Ukrainaan on saatava aikaiseksi oikeudenmukainen ja kestävä rauha. Tämä edellyttää, että länsi jatkaa päättäväisesti ja pitkäjänteisesti Ukrainan tukemista. 2) Venäjän on palattava noudattamaan Euroopan rauhan ja turvallisuuden periaatteita ja luovuttava voimapolitiikasta ja etupiiripyrkimyksistään. 3) Suomi ei voi sooloilla, vaan meidän on toimittava yhdessä kumppaniemme kanssa. Ei ole helppoa nähdä, että nämä reunaehdot toteutuisivat lähivuosien aikana.

Oikeusvaltion ydinperiaatteita haastetaan monissa maissa. Suomen nykyinen perustuslaki täyttää tulevan presidenttikauden lopussa 30 vuotta. Millaisia muutostarpeita perustuslakiimme näette perusoikeuksia tai korkeimpien valtioelinten välisiä suhteita ja työnjakoa ajatellen?

– Nykyinen perustuslaki on tulossa keski-ikään, ja sen mahdollisia päivitystarpeita on syytä arvioida laajemmin tällä vuosikymmenellä. Pidän nykyistä valtaoikeuksien perusjakoa hyvänä mutta tarkennusta kaipaavana.

– Lähivuosina voi tulla eteen kriisitilanteita, jotka edellyttävät valtiojohdolta varmaotteista ja sujuvaa kriisijohtamista. Tällöin ei saisi olla epäselvää, miten toimitaan ja kenen johdolla. Siksi tasavallan presidentin ja valtioneuvoston kesken on syytä sopia valtiojohtamisen yhteistoiminnan pelisäännöistä, perustuslain pykälien pohjalta. Tällaisen valtiojohtamisen yhteistyöasiakirjan tulisi kattaa ulko- ja turvallisuuspolitiikan lisäksi myös laajemmin kokonaisturvallisuutta koskevan päätöksenteon pelisäännöt.

– Itse en näe tasavallan presidentin ja valtioneuvoston yhteistyötä riippakivenä, vaan voimavarana. Valtiojohtaminen on täysin mahdollista järjestää niin, että kaikki toimivat parhaan kykynsä ja asemansa mukaisesti Suomen parhaaksi, ilman turhia reviirikiistoja.

Tasavallan presidentin valtaoikeuksiin kuuluu yhä ennenaikaisten eduskuntavaalien määrääminen ilman valtioneuvoston ratkaisuehdotusta. Pääministeri Sipilä väläytteli tämä mahdollisuutta virkakautensa lopussa, mutta edellinen manööveri on presidentti Kekkosen toteuttama vuonna 1975. Kuvatkaa tilanne, jossa te tasavallan presidenttinä käyttäisitte oikeuttanne hajottaa eduskunta?

 – Eduskunnan hajottaminen ja uudet vaalit ovat syystäkin erittäin korkean kynnyksen takana. Ennen tätä olisi eduskuntapuolueiden kesken tutkittava juurta jaksaen kaikki vaihtoehdot uuden hallituksen muodostamiseksi voimassa olevan vaalituloksen pohjalta. Mikäli syntyisi täysin ratkaisematon pattitilanne, ja maan asioiden hoito uhkaisi ajautua vaaralliseen ja pitkäaikaiseen jumiin, voisi uusien vaalien järjestäminen olla Suomelle pienempi paha.

– Muistutan kuitenkin siitä, että ei ole mitään takeita uusien vaalien ihmeitä tekevästä vaikutuksesta sisäpoliittisiin jumitilanteisiin. Tärkein keino asioiden eteenpäin saamiseksi on halu tehdä kompromisseja ja sopia, tehdä jopa niitä paljon parjattuja ”lehmänkauppoja”, ei suinkaan hanskojen heittäminen naulaan ja yhteistyöstä kieltäytyminen.

Presidentti on keskeisesti arvojohtaja ja kansan mielissä jonkinsortin unilukkari suomalaisen yhteiskunnan kehityksen ylivalvojana. Nimetkää kussakin seuraavista yksi konkreettinen asia, jonka haluatte virkakaudellanne edistyvän?

Suomen nuorison tulevaisuuden uskon ja toivon turvaaminen?

– Nuoria piinaavat monet kysymykset, kuten toki myös aiempia nuoria sukupolvia. Ehkäpä suurin nuorten tulevaisuudenuskoa nakertava kysymys tällä hetkellä on ilmastonmuutos. Presidentin valtaoikeuksiin puitteissa edistäisin kansainvälistä ilmastodiplomatiaa, jonka tavoitteena on saada yhä suurempi osa maailman maista tekemään osuutensa ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Ilmastonmuutos on ihmiskunnan kohtalonkysymys.

Ikääntyvän väestömme hyvän elämän mahdollistaminen?

– Suomalaisten turvallisuuden ja maamme vakaiden olojen edistäminen on presidentin ykkösasia. Tämä on tärkeä asia myös ikääntyvälle väestölle. Osana tätä tehtävää tavoitteeni on olla yhdistävä presidentti, joka torjuu kaikenlaista vastakkainasettelua, myös sukupolvien välistä. Toimisin arvojohtajana, joka puolustaa ihmisarvoa, sivistystä ja kansanvaltaa, myös varttuneempien kansalaistemme oikeutta ihmisarvoiseen huomiseen sekä tasapuolisia mahdollisuuksia osallistua yhteiskuntamme toimintaan ja rakentamiseen.

Oma teemanne?

– Suomen turvallisuuden perusta on maanpuolustustahto, jota rakennetaan joka päivä, jokaisen suomalaisen korvien välissä – sillä, miten toisiamme kohtelemme. Lisääntynyt vastakkainasettelu nakertaa suomalaisen yhteiskunnan vakautta ja luottamusta. Presidenttinä toimisin sillanrakentajana ja toisin ihmisiä yhteen, puhuisin yhtenäisyyden puolesta ja torjuisin jyrkän vastakkainasettelun rakentamisen. Sisäisesti yhtenäinen ja erilaisuutta sekä erilaisia näkemyksiä sietävä kansakunta on vahva kansakunta, joka kykenee rakentamaan vahvaa tulevaisuutta ja omaa vahvan maanpuolustustahdon.

Arvojohtajuuteen liittyy myös yhteys kansakunnan kulttuuriin ja sen henkiseen ja hengelliseen perintöön. Minkä yhden näkökulman itseenne haluatte avata tässä valossa?

– Pidän tärkeänä, että presidentti puolustaa tasavaltalaisia arvojamme – ihmisarvoa, yhdenvertaisuutta, tasa-arvoa, demokratiaa ja oikeusvaltiota. Ne nojaavat kristilliseen ja humanistiseen ajatusperintöön. Niiden pohjalta voimme rakentaa aiempaa monimuotoisempaa Suomea, jonka yhteiskunta uudistuu ja kulttuurielämä on vahvaa. Monimuotoinen yhteiskunta ei kuitenkaan voi olla monilakinen. Tasavallan henkeen kuuluu sen arvojen puolustaminen ja lakien kunnioitus.

Onko Suomeen syntyminen ja Suomessa asuminen yhä lottovoitto? Perustelkaa näkemyksenne?

– En lottoa mutta onhan Suomi valittu monesti maailman onnellisimmaksi maaksi. Minä olen kirjoittanut siitä kirjankin, Onnellisten tasavalta (2. painos, 2023). Kirjan nimi ei ole vailla ironiaa: olemmeko onnellisia, kun ei paremmasta väliä? Eriarvoisuutta löytyy maastamme edelleen. Perusasiat ovat silti yhteiset ja kunnossa: Suomi on verrattain tasa-arvoinen ja turvallinen maa, jossa saa edelleen laadukkaan koulutuksen maksutta ja joka auttaa vaikeuksiin joutuneita ihmisiä.

– Hienoa Suomesta eivät kuitenkaan tee järjestelmät tai virastot, vaan suomalaiset itse. Me haluamme tehdä työtä, kunnioittaa itseämme ja muita, oppia ja edistyä, rakentaa mieluummin kuin repiä. Tässä maassa ja osana tätä kansaa on ihmisen hyvä kasvaa ja elää.

Ketkä kaksi kahdestatoista Suomen tasavallan presidentistä nostatte lähimmiksi esikuviksenne? Entä kenet tasavallan presidentin puolisoista? Perustelkaa lyhyesti?

– Ensimmäinen presidenttimme K.J.Ståhlberg. Hän oli Suomen tasavallan perustajia, perustuslain kirjoittaja ja kansakunnan yhdistäjä, jonka ansiosta olimme yhtenäisiä, kun talvisota syttyi ja selvisimme itsenäisinä.

 – Arvostan monia muitakin presidenttejä korkealle, samoin presidenttien puolisoita.

Jos juuri nyt pitäisitte uudenvuoden puheenkansakunnalle, mitä haluaisitte meille suomalaisille erityisesti sanoa? 

– Vaikka maailmalla myrskyää, meillä suomalaisilla on paljon vahvuuksia, joiden varaan rakentaa Suomen pärjäämistä ja menestystä. Minun silmissäni tulevaisuuden Suomi on osaamisen ja sivistyksen, yrittämisen ja aidon välittämisen yhteiskunta. Niin myös joukkuepelin.

– Epävarmuuden kovassa maailmassakin Suomi kyllä pärjää, kunhan ulko- ja turvallisuuspolitiikkaamme johdetaan viisaasti, ennakoivasti ja vakaalla kädellä – ja kunhan meillä on kykyä uudistua ja pitää keskenämme yhtä. Rakennetaan vahvuuksillemme, pelataan joukkueena.

MATTI PULKKINEN