Kotona annettavasta fysioterapiasta ja toimintaterapiasta odotetaan kotitalousvähennyksen hittiä

Tämä vuosi toi mukanaan uudistuksen, jossa kotona annettavat fysioterapia ja toimintaterapia tulivat kotitalousvähennyksen piiriin. Fysios Mehiläisen vastaava fysioterapeutti Heli Waulu ja fysio-, lymfa- ja psykofyysinen fysioterapeutti Annemari Ylitalo uskovat, että ihmiset alkavat isosti hyödyntää mahdollisuutta, kun tietoisuus siitä leviää suuren yleisön keskuuteen. Palveluparannus tuli heidän mielestään parhaaseen mahdolliseen saumaan. – Tarvetta on, he perustelevat.

Vuonna 2024 kotitalousvähennyksen saa myös kotona annetusta fysioterapiasta ja toimintaterapiasta. Edellytyksinä on, että hoitoa antaa laillistettu fysio- tai toimintaterapeutti, yrityksellä on oikeus tuottaa palveluita ja se kuuluu ennakkoperintärekisteriin. Näiden palveluiden käyttäjät ilmoittavat fysioterapian ja toimintaterapian kulut verohallinnon sivuilla kohdassa hoiva- ja hoitotyö.

Esimerkiksi Ideaparkissa Lempäälässä toimivassa Fysios Mehiläisessä odotettiin innokkaasti eduskunnan viimemarraskuista päätöstä kotitalousvähennyskokeiluun liittyvästä laista, jonka myötä kotitalousvähennystä alkoi saada 1. tammikuuta 2024 alkaen myös kotona tuotetusta ja itsemaksetusta fysio- ja toimintaterapiasta.

Kotitalousvähennyksen enimmäismäärä on 3 500 euroa. Työn osuudesta voidaan vähentää 60 prosenttia. Omavastuu on 100 euroa vuodessa. Kotitalousvähennykseen oikeuttaa myös esimerkiksi ikääntyneiden vanhempien kotona tehty työ, eli lapset voivat ostaa fysio- ja toimintaterapiaa omille vanhemmilleen.

Kotitalousvähennyksen edellytyksenä on, että henkilö maksaa veroja sen verran, että niistä voidaan tehdä vähennyksiä. Kotitalousvähennykseen oikeuttaa myös työ, joka on tehty verovelvollisen, hänen puolisonsa tai edesmenneen puolisonsa vanhempien tai muiden suoraan ylenevässä polvessa olevien sukulaisten tai edellä mainittujen puolisoiden kotona tai vapaa-ajan asunnossa.

Fysioterapia on toteutettava henkilön yksityisesti hallitsemissa tiloissa ja muiden tuen saamiseen edellytysten on täytyttävä.

Huomionarvoista on, ettei kotitalousvähennystä myönnetä fysioterapian vastaanotto- tai etäkäynneistä eikä julkisen terveydenhuollon asiakasmaksuista tai palveluasumiseen liittyvistä palvelumaksuista. Vähennyksen estävät myös palveluseteli sekä omaishoidon tai lastenhoidon tuki.

Kotitalousvähennyksen voi tehdä vain työn osuudesta. Siihen eivät sisälly esimerkiksi tarvikkeet eivätkä matkakulut.

Esimerkki kotitalousvähennyksestä: Kun listahinta on 67 euroa ja edestakainen matka on 30 kilometriä (50 euroa), asiakas maksaa käynnistä 117 euroa. Siitä hänellä on oikeus hakea kotitalousvähennystä 40,20 euroa työnosuudesta. Maksettavaksi jää 26,80 euroa ja 50 euroa (matka) eli yhteensä 76,80 euroa.

Tarvetta on, tiedotus lisää kysyntää

Jo 20 vuotta fysioterapeuttina työskennellyt Annemari Ylitalo on jo kokenut kotikäyntien tekijä. Hän on täysin vakuuttunut siitä, että fysioterapian ja toimintaterapian saaminen kotona annettuina hoitoina lisää sitä myöten suosiotaan, kun ihmisten tietoisuus kotitalousvähennyksen uusista mahdollisuuksista paranee.

Ylitalo valmistui fysioterapeutiksi vuonna 2004. Sen jälkeen hän on ollut alalla ja laajentanut osaamistaan lymfaterapeutiksi ja psykofyysiseksi fysioterapeutiksi.

Työssään Ylitalo on nähnyt korona-ajan kielteiset vaikutukset ihmisten mielen haasteisiin. Hänen mukaansa jatkuva työtahdin kiristyminen uuvuttaa ihmisiä.

– Toimenpiteiden ja leikkausten, kuten tekonivelleikkauksen, jälkeen potilas kotiutetaan entistäkin nopeammin omaan kotiinsa. Pikainen kotiutuminen leikkauksen jälkeen lisää arjen haasteita kotona pärjäämisessä, fysioterapian kotikäynnillä pyritään tukemaan asiakkaan kotona pärjäämistä ja kuntoa arjessa selviämisessä sekä luoda turvallisuuden tunnetta.

– Vallitsevan ajattelun mukaan ihmisten paikka on aikaisempaa iäkkäämmiksi omassa kodissa. Tämäkin on asia, joka tekee kotikäynneistä aikaisempaa yleisempiä. Erilaisilla terapioilla on asiakkaan kuntoa ja toimintakykyä ylläpitävä vaikutus.

Ylitalo kertoo, että hänen työtään on myös  ja kartoittaa mahdollinen apuvälinetarve päivittäisistä toimista selviämiseksi. Edellä mainittujen kartoitusten tarkoituksena on mahdollistaa asiakkaan arki kotona toimivammaksi ja turvallisemmaksi, esimerkiksi pukemisen tai liikkumisen suhteen.

Ylitalon mukaan myös muistin haasteet ovat asioita, joiden takia kotiin vietävät palvelut tulevat ajankohtaisiksi ja käytännöllisiksi.

Kartoituksesta ja haastattelusta kaikki alkaa

Annemari Ylitalo kertoo, että yhteistyö asiakkaan kotona alkaa kartoituskäynnistä. Siihen kuuluu asiakkaan haastattelu ja hänen toimintaympäristönsä kartoittaminen. Lääkärin lausunto ja muut vastaavat asiapaperit otetaan huomioon.

Suunnitelman pääpointti on tavoitteiden asettaminen, eli miksi fysioterapeutti käy asiakkaan luona, miten asiakkaan halutaan edistyvän. Asiakas saa kirjalliset ohjeet.

Kun Ylitalo lähtee asiakkaan luokse, hän pakkaa työpaikaltaan pienterapiavälineet mukaansa.

– Tapaamiset asiakkaan kodissa ovat odotettuja tuokioita. Niistä muodostuu merkityksellisiä sosiaalisia kohtaamisia. Monesti, vaikka ei tarvitse, asiakas odottaa kahvin kanssa. Hoidon ohessa vaihdetaan kuulumiset.

Ylitalo muistuttaa, ettei kaikilla ihmisillä ole oikeasti mahdollisuuksia tulla palveluihin. Kaikilla ei ole omaa autoa, saati toimivaa julkisen liikenteen yhteyttä. Liikkuminen voi olla vaikeaa, ja liikkeelle lähtemisen kynnys nousee vaikeiden keli- ja sääolosuhteiden johdosta.

– Nykyään monet omaiset ovat aktiivisia iäkkäiden vanhempiensa elämänlaadun turvaamisessa. Lapset hankkivat palveluja äidille ja isälle. He ovat myös kiinnostuneita siitä, miten kotiin viedyt palvelut edistävät vanhempien arjen sujumista. Minulla on käytäntönä, että infoan palvelun tilaajaa siitä, mitä milläkin kerralla tehdään, ja millainen asiakkaan vointi oli. Kerron myös siitä, jos asiakkaalla näyttäisi olevan tarvetta päästä vaikkapa lääkärin puheille.

– Asiakaskäynneillä tulevat monenlaiset asiat ja kysymykset esille. Niissä voi vinkata vaikkapa -sote-taksipalveluista, jos asiakas ei tunne palvelua, ja hänellä olisi siihen oikeus.

Ylitalon mukaan kotikäyntien trendi on nouseva. Hänen havaintojensa mukaan kotikäynnit ovat olleet toimiva vaihtoehto jo vuosikymmenen ajan.

– Väestö ikääntyy. Asumme kotonamme entistä pidempään. Kaikki vaikuttaa kaikkeen.

MATTI PULKKINEN