Pirkanmaa

Pirhan kuntayhteistyölle voimakasta kritiikkiä – ”Joka kerta hämmästyttää se, kuinka huonosti Pirha tuntee paikalliset tilanteet”

today21.5.2024 1

Background
share close
Pirkanmaan hyvinvointialue saa vähäisestä kuntayhteistyöstä ja niukasta avoimuudesta kielteistä palautetta. Esimerkiksi Juupajoella ja Pälkäneellä on toiveita kumppanuuden ja kanssakäymisen kehittämiseksi. Kuva: Pirha
– NO ei ole, Riku Siren vastaa lyhyesti kysymykseen Pirhan ja Juupajoen yhteistyön tilasta.

Siren taustoittaa, että jo valmistelussa mentaliteetti oli sellainen, että pirstaleinen lähtötilanne on kuntavetoisen vanhan järjestelmän – siis kuntien – syy.

– Teknisesti niin onkin, ja hyvinvointialue (ensimmäisellä kierroksella maakunta) korjaa tämän. Asia on kuitenkin paljon monimutkaisempi, Siren korostaa.

Sirenin mielestä keskustelutasoinen yhteistyö on toteutunut.

– Ylin johto keskustelee kuntajohdon kanssa säännöllisesti, mutta keskustelu tuntuu jäävän juurikin sinne keskusteluasteelle, Siren tarkentaa.

Sirenin mukaan tärkeää olisi palata puitesopimukseen, jonka kunnat tekivät alkuvuodesta 2023 Pirhan kanssa.

– Siinä on kovasti yleviä sanoja yhdenvertaisuudesta ja kumppanuudesta sekä yhteisten toimintamallien luomisesta. Sanatarkasti puitesopimuksessa lukee: ”Strateginen kumppanuus rakentuu vahvaan luottamukseen ja sitoutumiseen yhdessä tekemiseen. Yhteistyötä tehdään avoimin ja vuorovaikutuksellisin suhtein.” 

Siren kokee, että käytännössä sopimus on jäänyt Pirhan puolelta melko lailla ilmaan.

– Suorituskyky toimeenpanossa ratkaisee jälleen kerran. Julkisorganisaatiot ovat hyviä kirjoittamaan tämmöisiä julistuksenomaisia lippulappuja, jotta voidaan sanoa että ”on tehty”. Asioiden tekeminen onkin sitten usein toinen juttu. Jos ei ole tarkoituskaan noudattaa, ei kannata aikaa hukata myöskään näiden papereiden kirjoittamiseen, Siren suosittelee.

Juupajokea johtava Riku Siren kertoo konkreettisia esimerkkejä toimimattomasta käytännön yhteistyön puutteesta Pirhan kanssa. Siren toimi aikaisemmin maakuntamallin ja sitä seuranneen hyvinvointialueratkaisun valmistelijana Pirkanmaalla. Kuva: Matti Pulkkinen
RIKU Siren luettelee kättelyssä neljä konkreettista esimerkkiä yhteistyöstä.

– Vuoden 2023 heinäkuussa Juupajoen kuntaan tuli ilmoitus, että laboratoriotoiminta suljetaan toistaiseksi. Syynä olivat ympäripyöreät henkilöstöresurssikysymykset. Oletamme, että tavoitteena oli lakkauttaa Juupajoen labrapalvelut ilmoitusluonteisesti. Syyskuussa kuitenkin tiukan keskustelun jälkeen saimme tilanteen oikaistua, eli henkilöresurssit eivät tainneet olla alkuperäinen syy, Siren miettii.

– Väestö vanhenee, ja ikäihmisten ja vammaisten palveluihin ohjautuminen on keskitetty lähitoritoimintaan, jota Pirha pitää meillä kaksi kertaa kuukaudessa parin tunnin ajan. Millä perusteella Juupajoki on Pirkanmaan ainoa kunta, jossa ei ole viikoittaista toimintaa? Selkeää vastausta emme ole saaneet, Siren toteaa.

– Palveluverkkouudistus viime syksystä lähtien on jo tuttu juttu: kunnat lukivat siitä lehdestä. Nyt kuntajohto saa tiedon sentään kaksi tuntia ennen kuin se tulee julkiseksi ja mediaan, Siren kertoo.

– Uusin tilanne juuri nyt. Pirhan aluehallitus on 6. toukokuuta päättänyt supistaa Juupajoen terveysaseman aukioloaikoja jo tänä vuonna. Luimme tämän sattumalta kaksi päivää kokouksen jälkeen kyseisen pykälän hintaliitteestä. Nyt jälkikäteen asiasta mainittuani meille järjestetään tilannekatsaus, Siren päivittelee. 

Siren sanoo, että Pirhan kenttätyöntekijöiden kanssa homma toimii, ja varsinainen asiakastyö on hyvää ja kuntaankin siitä tulee kiitosta.

– Erityistapausten ja yksittäisten ongelmien hoitaminen on kuitenkin vaikeaa, koska Pirha pallottelee asioita edes takaisin, eikä vastuuta oteta selkeästi. Ymmärrämme toki organisaatioiden kokoeron, mutta kyse on nyt suorituskyvystä ja ratkaisuhalukkuudesta, Siren näkee.

– Kunnan ja Pirhan yhdyspintatyö ja -organisaatio on olemassa, mutta sen kautta emme saa oleellista tietoa, kuten esimerkit osoittavat. Työ jää melko lailla turhaksi, Siren arvioi.  

JUUPAJOEN kunnanjohtaja lähettää Pirhaan rakentavia terveisiä, ja hän listaa kolme asiaa, jotka eivät varsinaisesti maksa mitään ja jotka olisivat voineet olla mukana jo startissa.

– Toimintaympäristön monimutkaisuuden tunnustaminen. Pirhan toimintaa ja ajattelumallia hallitsee edelleen sairaanhoitopiirimäisyys ja erikoissairaanhoito eli potilas kuntoon ja lasku kuntaan. Nyt homma on eri, sillä on äänekkäitä sidosryhmiä, paikallisia risteäviä rajapintoja ja kovin erilaisia toimialoja ja professioita oman organisaation sisällä. Lisäksi ensimmäistä kertaa on myös koko soten tasoista demokraattista päätöksentekoa, joka vielä tosin hakee rooliaan, Siren sanoo.

Sirenin mukaan tarvitaan asennemuutosta.

– Otettaisiin tosissaan se, että kunta edelleen tuntee kuntalaistensa eli yhteisten asukkaidemme tarpeet. Oletimme puitesopimuksen pohjalta, että yhteistyötä tehtäisiin. Siihen pitäisi palata tai oikeastaan aloittaa. Joka kerta hämmästyttää se, kuinka huonosti Pirha tuntee paikalliset tilanteet, tarpeet ja omankin toimintansa paikalliset puitteet. Kyllä, olemme pieni kunta, mutta oma toiminta on tunnettava pienimpien osa-alueiden kohdalla, Siren edellyttää.

Sirenin mielestä Pirhan kannattaisi rakentaa luottamusta toimimalla oikein.

– Vaikkapa sen sopimuksen pohjalta, hän vinkkaa.

Pälkäneen kunnanhallituksen puheenjohtaja Rainer Zeitlin toivoo, että Pirha keskustelisi asioista avoimesti ja oikea-aikaisesti kuntien kanssa. Hän muistuttaa, että kunnilla on paljon hiljaista tietoa, joka ei siirtynyt hyvinvointialueelle silloin, kun kunnat luopuivat sote-palveluiden järjestämisvastuustaan. Kuva: Matti Pulkkinen
KUNNANHALLITUKSEN puheenjohtaja ja erikoislääkäri Rainer Zeitlin kertoo, että Pälkäneen ja Pirhan yhteistyö näyttäytyy varsin muodollisena. Vuoropuhelua ja yhdessä pohtimista toivoisi nykyistä enemmän.

Zeitlin sanoo, että esimerkiksi elinvoima-asiat ovat Pälkäneelle muiden pienten kuntien tapaan hyvin tärkeitä.

– Todellisuus osoittaa niiden näyttäytyvän meille ja Pirhalle erilaiselta.

Zeitlinin mukaan kuntalaisille merkitsevät asuinpaikkakunnan palvelut ja niiden valikoima paljon.

– Kun ihminen suunnittelee asumaan asettumistaan, hän yleensä on kiinnostunut tulevan kotikuntansa sivistys- ja sote-palveluista.

Hän kaipaakin lisää tietoa uudenlaisista palvelumuodoista, kuten digi- ja liikkuvista palveluista.

– Emme kuitenkaan tiedä, mitä nuo kyseiset palvelut olisivat, ja miten niitä ihmisten lähellä tuodaan. Konkretiaa kaivataan tuntuvasti lisää.  

Zeitlinin hyvässä muistissa ovat muutosjohtajien Jaakko Herralan ja Jukka Alasentien valmistelutyö, jossa käytiin aktiivista vuoropuhelua kuntien kanssa.

– Muistan erityisen hyvin viime vuoden elokuun 16. päivän, jonka sanomalehdessä oli uutinen Pirhan suunnittelemasta palveluverkosta. Siitä ei ollut ennakkoon informoitu kuntia laisinkaan. Tiedot tulivat puskista. Tilanne oli esimerkiksi minulle kunnanhallituksen puheenjohtajana tylsä. Kuntalaiset olettavat, että oman kunnan johto tietäisi jotakin.

– Onneksi uusia vastaavia ulostuloja ei ole nähty.

Zeitlin toivoo Pirhalta aitoa kuntien kohtaamista sekä avointa ja toinen toistaan kunnioittavaa vuoropuhelua. Hän tietää, että vuosisadan uudistukseksi nimetty sote- ja pelastustoimen uudistus on iso ja vaikea rasti. Hän myös vakuuttaa, että jokainen kunta tietää varmasti oman erilaisuutensa.

– Esimerkiksi lausuntopyyntöjä kuntiin ei ole tullut.

Zeitlin nostaa esiin tiedon kohdannon ongelmat. Hän kuulee muiden muassa aluevaltuutetuilta, etteivät he saa päätettävistä asioista kattavasti tietoa.

– Valiokuntamallissa niiden kokouksista ei synny pöytäkirjoja, joten ei kerry myöskään julkisia dokumentteja käsitellyistä asioista.

Puheenjohtaja toivoo, että vuoden kuluttua pidettävissä aluevaaleissa Pirhan päättäjiksi valikoituisi henkilöitä, jotka näkevät tärkeäksi vuoropuhelun myös kuntien kanssa.

– Minusta hyvinvointialueella olisi oivallettava, että se ja jokainen kunta on yhteisellä ja samalla asialla. Se tarkoittaa muun muassa sitä, että palvelurakenne on hyvä ja väestö saa tarvitsemansa palvelut. Samalla myös kunnan elinvoimaisuus vahvistuu.

Kangasalan kaupunginjohtaja Oskari Auvinen pitää Pirhan ja kuntien yhteistyötä hyvänä. Kuva: Kangasalan kaupunki
KANGASALAN kaupunginjohtaja Oskari Auvisen mukaan Pirhan ja kuntien yhteistyörakenteet  ovat toimivat. Hän kiittää erityisesti kuntatapaamisia, jotka ovat hänen mielestään sujuvia tietojenvaihdon näkökulmasta.

– Työmuodot ovat muotoutumassa parhaillaan. Sekä kuntien että Pirhan taloudelliset haasteet vaikuttavat molempien toimintaan.

Auvinen sanoo, että työllistymisen edistämisessä on haasteita ajantasaisten suunnitelmien laatimisessa.

– Yhteistyö TE-palveluiden siirtyessä kunnille ensi vuoden alusta korostuu. On tärkeää, että työnhakijoille voidaan järjestää heidän tarvitsemansa työllistymistä tukevat palvelut, jotta kuntien niin sanottujen sakkomaksujen määrä ei tästä syystä nouse. Oma keskustelun aiheensa yhdessä Pirhan kanssa on sekin, minkä verran työnhakijoiden joukossa on sellaisia, joiden osalta eläkeratkaisu olisi tarkoituksenmukaisin.

– Myös palveluverkon osalta on tarpeen jatkaa hyvää vuoropuhelua, jotta Pirhan ratkaisut perustuvat myös parhaaseen mahdolliseen paikallistuntemukseen. Siinä on vielä tekemistä, Auvinen toteaa.

Kirjoittaja: Matti Pulkkinen

Rate it

RADIO SUN TAAJUUDET

Etelä-Pirkanmaa 96,7

Ikaalinen ja Hämeenkyrö 96,3

Kankaanpään seutu 106,7

Parkanon seutu 91,7

Tampere 107,8

Ylä-Pirkanmaa 91,5

Radio SUN on osa Pirmedioita.

 
Juontajat:

studio@radiosun.fi

Mainosmyynti:

myynti@radiosun.fi

Mainostrafiikki:

radio@radiosun.fi

Uutis-, juttu- ja menovinkit: toimitus@radiosun.fi

Radio SUN

Suvantokatu 13

33100 Tampere

Studio 010 5844 655

WhatsApp 043 2170 273

Verkkopalvelussamme käytetään evästeitä käyttökokemuksen parantamiseksi. Tutustu tietosuojakäytäntöihimme täällä.

0%