Kaikkien Eurooppa, ilmasto ja turvallisuus Aaltosen EU:n kivijalkoina

Vasemmistoliitto on EU-vaaleissa täydellä 20 ehdokkaan listalla. Sillä on kolme pirkanmaalaista kandidaattia, jotka ovat Mikko Aaltosen lisäksi tamperelainen opiskelija Lauri Lindén ja sosiaalityöntekijä, Vasemmistoliiton kolmas varapuheenjohtaja Minna Minkkinen, myös Tampereelta.

Aaltosen mielestä Eurooppa on rakennettava ihmisten ehdoilla. Hänen mielestään turhan usein pontimina ovat ainoastaan talouden lainalaisuudet.

Ilmasto- ja ympäristöhaasteet eivät odota. Aaltonen kiteyttää, että tekemättömyydellä ja vastuuttomuudella ne menetetään.

– Jos ne kadotetaan, niitä ei saada uudelleen.

Aaltonen korostaa, ettei vihreän siirtymän ripeätä aikataulua voida jarruttaa eikä myöhästyttää. Hänen mielestään vastuullisten ihmisten on toimittava tässä ja nyt.

– Ajankohtainen ja ratkaiseva kysymys on, annammeko Kiinan ja Yhdysvaltojen tehdä vihreän siirtymän teknologian.

Aaltosen ajatusmaailmassa turvallisuuteen liittyy monia asioita. Se on myös osa vihreää siirtymää.

– Euroopan on kannettava nykyistä suurempi vastuu oman maanosamme turvallisuudesta. Euroopan on jatkettava Ukrainan tukemista Venäjän hyökkäyssodassa. EU:n jäsenvaltioiden on vahvistettava omaa ja yhteistä puolustusta niin, että riippuvuus Yhdysvalloista vähenee merkittävästi tai jopa loppuu kokonaan. Maanosan omaa puolustusteollisuutta on kehitettävä.  

Aaltosen mukaan turvallisuutta on monipuolinen omavaraisuus, joka koskee muun muassa ruokaa, lääkkeitä, energiaa ja teollisuuden käyttämiä komponentteja sekä raaka-aineita.

– Koronapandemia paljasti vakavan todellisuuden EU:n liiasta riippuvuudesta sen ulkopuolella tuotettavista komponenteista ja raaka-aineista.  

Aaltonen kritisoi sitä, että nuo maat ovat kaiken lisäksi diktatuureja ja epädemokraattisia valtioita.

– Tärkeää on, ettei eurooppalaisia voida kiristää millään asialla.

– Meidän suomalaisten on pidettävä huolta ruoantuotannostamme. Tämä tarkoittaa vahvaa asian hoitamista niin kotimaassa kuin Euroopan unionissa. Konkreettisesti haaste merkitsee muun muassa maatalouden eri tuotantosuuntien edellytyksistä huolehtimista.

Aaltonen tunnistaa EU:n maataloustukimaailmasta pahan valuvian. EU:n malli pohjaa isoihin tuottajayksiköihin. Perinteisesti suomalainen käytäntö perustuu pieniin yksiköihin eli perheyrityksiin.

– Epäsuhdan korjaaminen edellyttää maatalouden tukipolitiikan muokkaamista.  

Aaltonen teroittaa, että myös vihreä siirtymä on valjastettava osaksi uudenlaisia EU:n maataloustukia. Maanviljelijöiden on kehitettävä toimintaansa nykyistä ympäristö- ja ilmastoystävällisempiin elintarvikkeisiin.

– Kasvisvaihtoehdoista on tehtävä nykyistä houkuttelevampia. Tuotteiden hinnat on saatava kohdalleen. Nykymuotoinen tukipolitiikka vääristää lihatuotteiden hinnat. Ne ovat oikeasti nykyistä kalliimpia.

Aaltosen mukaan keskusteluja on käyty esimerkiksi maaseudun elinkeinoista, tukijärjestelmistä sekä toimintaympäristöjen haasteista muutoksineen.

– Tavoitteena on löytää kestäviä ratkaisuja, jotka tukevat maanviljelijöiden ammattia ja uusien maataloustuotantoideoiden käyttöönottoa.

Aaltonen muistuttaa, että maaseutu on paljon muutakin kuin maataloutta.

– Siihen liittyy olennaisena myös kulttuurin asiat. Ne ovat kytköksissä elämänlaatuun.

– Maaseudun on oltava vireä ja elinvoimainen. Maaseudulla on oltava riittävästi ihmisiä, muuten kylät muuttuvat metsiksi.

Maatalouden tuoterintamalle Aaltonen suosittelee hakemaan mallia vaikkapa Ranskasta. Siellä maanviljelijät ja tuottajat korostavat omia vaihtoehtojaan, vahvoja tuotebrändejä.

– He osaavat kertoa, mikä seikka vaikkapa heidän viinistään tekee poikkeuksellisen kiinnostavan ja myyvän.

Aaltonen on vakuuttunut siitä, että suomalaisen maaseudun ja maatalouden identiteetin rakentaminen synnyttäisi uudenlaisia menestystarinoita, jotka kantaisivat myös merkittävään vientiin.

– Kun Euroopassa kysytään, mistä Pirkanmaa on ruokamaailmassa erityisen tunnettu, mitä sieltä kannattaisi tuoda mukanaan, vastauksen antaminen on ei ole ihan helppoa.   

– Vaikka nettomaksajan osa ei ole hauska, parempi kuitenkin kuulua niiden maiden joukkoon.

Aaltonen korostaa, että jäsenet tukevat jäsenmaksuillaan unionin jäsenten välistä yhtenäisyyttä ja yhteisiä kasvu- ja kehityspyrkimyksiä.

– Jos maat alkaisivat johdonmukaisesti osaoptimoida maksujaan ja saamisiaan, unioni menettäisi merkityksensä.

Aaltosen mielestä Suomen etu on, että Eurooppa kehittyy yhtenä alueena ja toimivana sisämarkkinana.

– Euroopan unioni on meille ja muille jäsenmaille hyvin tärkeä vakuus.  

Aaltonen uskoo, että vahvalla kehitysuralla oleva pirkanmaalainen teollisuus on jatkossa voittaja. Tulevaisuusorientoituneet yritykset saavat EU:n eri lähteistä jaettavia rahoja.

– Tampereen yliopisto on jo osoittanut kykynsä EU:n rahahanojen avaajana.

Aaltonen on vakuuttunut, että Suomessa myös monet pienemmät toimijat löytävät EU:n tarjoamat mahdollisuudet, kun niitä autetaan vaikeina pidettyjen hakemusten laadinnassa.

– Eri tahoilla, kuten järjestöillä, on nyt tiiviin yhteistyön paikka. Sen turvin esimerkiksi kansalaisjärjestöjen kenttä pystyy hakemaan porukalla merkittäviä summia.