Avit ja ELYt historiaan, tilalle lupa- ja valvontavirasto sekä 10 elinvoimakeskusta

– Siksi hallitus haluaa uudistaa valtion aluehallinnon rakenteita. Tämä liittyy isossa kuvassa Suomen kasvun edellytysten vahvistamiseen. Jotta yritykset, alueet ja kunnat pääsevät eteenpäin ja ylöspäin, tarvitaan yhä sujuvampia palveluita ja vahvempaa yhteistyötä, Ikonen perustelee.

Ikosen mukaan kyseessä on mittava hanke, sillä muutoksia on tulossa lähes 300 lakiin.

– Tiivistetysti valtion aluehallinnon uudistuksessa perustetaan uusi valtakunnallinen lupa- ja valvontavirasto ja kymmenen alueellista elinvoimakeskusta. Tavoitteena on parantaa ja yhdenmukaistaa lupa- ja valvontakäytäntöä sekä tarjota sujuvaa palvelua asiakkaille ja yrityksille alueesta riippumatta. Tämä on tärkeää esimerkiksi vihreän siirtymän investointien edistämiseksi. Uudistuksen yhtenä merkittävänä tavoitteena on tehostaa luvitusta niin sanotulla yhden luukun hankkeella. Tätä valmistellaan ympäristöministeriössä, Ikonen kertoo.

Ikonen avaa, että uusi lupa- ja valvontavirasto vastaa lainsäädännön toimeenpano-, ohjaus-, lupa-, rekisteröinti- ja valvontatehtävistä eli niin sanotuista viranomaisten koppalakkitehtävistä.

– Sen yksi tärkeä tehtävä on esimerkiksi varmistaa, että sosiaali- ja terveydenhuoltoa koskevia lakeja tulkitaan samalla tavalla eri puolilla Suomea ja valvonta on yhdenmukaista kaikkialla, Ikonen tarkentaa.

– Elinvoimakeskukset puolestaan tukevat entistä vahvemmin alueellisen elinvoiman rakentamista. Ne hoitavat esimerkiksi elinkeinotoiminnan edistämiseen ja liikenteeseen liittyviä tehtäviä. Itse ajattelen, että tässä on erinomaiset mahdollisuudet vahvistaa alueellista yhteistyötä niiden kasvun tukemiseksi, Ikonen lisää.

– Tästä tulee pitää kiinni. Valtion aluehallinnon tehtävillä on kuitenkin lukuisia yhtymäpintoja kuntien tehtävien kanssa, joten muutoksella on väistämättä vaikutuksia myös kuntiin. Esimerkiksi valtakunnalliseen lupa- ja valvontavirastoon kootaan laajasti kuntiin ja hyvinvointialueisiin kohdistuvia valtion ohjaus- ja valvontatehtäviä. Niitä on muun muassa koulutuksen, varhaiskasvatuksen, kulttuurin, alueidenkäytön ja ympäristönsuojelun sektoreilla, Kuparinen tarkentaa.

– Samoin elinvoimakeskusten tehtävillä on kiinteitä yhdyspintoja kuntien ja maakuntien tehtäviin. Näitä ovat muun muassa työllisyyden edistäminen, elinvoima sekä aluekehittäminen. Eli muutoksia nykytilaan tulee ja niistä olisi Kuntaliiton mielestä tehtävä ennakkoarviointi, jonka tuloksia voitaisiin hyödyntää uudistuksen jatkovalmistelussa, Kuparinen toteaa.

Kuparisen mukaan iso muutos yksittäisen kunnan kannalta on se, että nykyisten aluehallintovirastojen tehtävät kootaan valtakunnalliseen lupa- ja valvontavirastoon.

– On tärkeää, että uusi valtakunnallinen virasto on jatkossakin aidosti läsnä alueilla ja että se tuntee kaupunkien ja kuntien paikalliset olosuhteet. Tämä on välttämätön edellytys viraston ohjaus- ja valvontatehtävän onnistumiselle, Kuparinen kiteyttää.

Kuparinen muistuttaa, että kuntien rooli työllisyyden ja elinvoiman tehtävissä vahvistuu ensi vuonna merkittävästi, kun työllisyyspalvelut siirtyvät valtiolta kunnille eli kuntien muodostamille työllisyysalueille.

– Tästä syystä yrityspalvelujen toimintakenttää tulisi elinvoimakeskusten perustamisen yhteydessä tarkastella yhteistyössä kuntakentän kanssa. Yhteistyötä kuntien ja elinvoimakeskusten välillä tulisi vahvistaa. Työnjakoa olisi mahdollista selkeyttää ja päällekkäisyydet olisivat purettavissa.

Ahonen perustelee, ettei vuoden 2010 tammikuussa toimintansa aloittanutta kuutta Manner-Suomen aluehallintovirastoa eli avia eikä samaan aikaan perustettuja 15 ELY-keskusta eli elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusta ole lainkaan uudistettu. Lisäksi ne ovat jääneet kansalaisille hyvin vieraiksi.

– Ongelmaksi on muodostunut myös se, että virastot ja keskukset ovat antaneet samanlaisista hallinnollisista asioista erilaisia ratkaisuja riippuen missä päin Suomea ollaan. Tämä epäkohta korjaantuu samalla, Ahonen uskoo.

Ahonen odottaa, että hallitus toteuttaa aluehallintouudistuksensa kunnianhimoisesti.

Pirkanmaan liiton maakuntahallitus lähetti uudistusta koskevan lausuntonsa valtiovarainministeriölle viime viikolla. Lausunnossa todetaan muun muassa, että uudistus tarjoaa muutoksen mahdollisuuden, joka on hyödynnettävä täysimääräisesti.

Pirkanmaan liiton lausunnossa todetaan, että alueellisen varautumisen suunnittelun ja yhteensovittamisen tulee lupa- ja valvontaviraston asemasta sijoittua hyvinvointialueille. Aidosti alueellisen olemuksensa vuoksi hyvinvointialueet pystyvät parhaiten koordinoimaan välttämätöntä ylikunnallista yhteistyötä.

– Samalla niillä on kyky hahmottaa järjestelmätason varautumisen tarpeita suuremmassa mittakaavassa ja kytkeytyä kansalliseen tasoon. Alueellisen varautumisen on katettava suomalaisen kokonaisturvallisuusmallin mukaisesti kaikki elintärkeät toiminnot, ja otettava huomioon kansallisen riskiarvion mukaiset uhkamallit, Ahonen sanoo.

Pirkanmaan liiton mielestä pelastustoimen ja soten toimialat muodostavat hyvän pohjan kokonaisvaltaisen varautumisen tehtävän sijoittamiselle sekä toimialojen luonteen että organisaatioiden operatiivisen voiman ja osaamisen vuoksi. Perusteluna on, että viranomaisyhteydet ja järjestelmät ovat jo nyt osa hyvinvointialueiden arkea, ja niiden toimialat kattavat suuren osan yhteiskunnan kriittisimmistä toiminnoista.

– Maakunnalliselle tasolle tarvitaan nykyistä vahvempi toimija strategisen ja operatiivisen tason välille, siviili- ja viranomaisvarautumisen koordinointiin. Suomessa on edelleen runsaat 300 kuntaa, joilla sote-vastuun poistuttuakin on laaja toimiala ja keskeinen rooli häiriötilanteiden käytännön hoitamisessa. Kuntatason on oltava varautumistyössä vahvasti mukana, ja maakunnan laajuinen alue on senkin vuoksi oikea mittakaava alueelliselle kotipesälle, Ahonen miettii.

Pirkanmaan liitto pitää tärkeänä, ettei alueiden käytön valvontaa ja ohjausta pidä sisällyttää lupa- ja valvontaviraston tehtäviin tässä uudistuksessa, vaan yhteistyön tiivistämisen tarve tulee selvittää ja arvioida osana alueidenkäyttölain kokonaisuutta.

Ahonen korostaa, ettei aluehallintovirastojen ja elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksia edeltäneitä läänejä kaivata takaisin, mutta hänen mukaansa muiden muassa monet turvallisuusalan ammattilaiset kaipaavat niiden suoraviivaista johtamisjärjestelmää ja selkeää vastuun jakoa varautumisen kysymyksissä. 

Ahonen painottaa, että Pirkanmaalla eri viranomaiset tekevät korkeatasoista yhteistyötä myös alueellisessa varautumisessa.

– Viranomaisyhteistyö on kovaa ydintä. Meillä on asiansa osaavat viranomaiset, Ahonen teroittaa.

Ahonen muistuttaa, ettei pääministeri Petteri Orpon (kok.) hallituksen valtion aluehallintouudistus koske kuntien aluehallintoa eli maakuntien liittoja. Niitä on maassamme 18 kappaletta.  

Erholan mukaan uudistus tuo kaivattua selkeyttä ja toivottavasti myös yhdenmukaisuutta valvonta- ja ohjauskäytäntöihin.

– Hyvinvointialueiden kannalta suurimmat muutokset liittyvät uuteen lupa- ja valvontavirastoon. Nykyisin esimerkiksi sosiaali- ja terveystoimialalla on lupa-, valvonta- ja ohjaustehtävissä seitsemän itsenäisen toimivallan virastoa, mikä on osin johtanut arjessa esimerkiksi valvontakäytäntöjen tai säädöstulkintojen erilaisuuteen virastojen kesken, Erhola sanoo.

Erholan mukaan on merkittävä uudistus koota kaikki kyseiset tehtävät yhdelle valtakunnalliselle toimijalle. Lisäksi lupa- ja valvontaviraston tehtäviin kuuluu pelastustoimen valvonta.

– Uudistus täsmentäisi myös varautumisen alueellisen yhteistyön järjestämistehtäviä. Hyvinvointialueiden ja elinvoimakeskusten keskinäinen yhdyspinta liittyy voimakkaimmin työllisyyden ja kotoutumisen edistämiseen, Erhola sanoo.