K-kauppiaalla oman alueen korostaminen on DNA:ssa

Koponen on työskennellyt Keskossa jo 17 vuoden ajan. Kolme vuotta sitten hänestä tuli lähiruoan osto- ja myyntipäällikkö, kun Keskon päivittäistavarakauppaan perustettiin lähiruokatiimi. Sen tehtävänä on tuottaa erilaisia työkaluja ja palvella verkostoitumisen alustana. Kynnys on matalalla.

Lähiruokatiimin myötä syntyivät ensimmäisen kerran lähiruoan omat strategiat. Koposen mukaan suunnitelmallinen tekeminen kertoo koko lähiruoka-ajattelun kasvavasta painoarvosta yhteiskunnassamme.

– Kauppiaillamme heidän omien alueidensa korostaminen on varmasti DNA:ssa, niin sisäsyntyistä heidän palonsa lähellä tuotettuihin, valmistettuihin ja jalostettuihin tuotteisiin on, Koponen kiittää.

– Kauppiaan rooli on ensisijaisen tärkeä, Koponen tähdentää.

Koponen nostaa vahvasti esille Lähiruokatreffit, joita K-ryhmässä on järjestetty menestyksekkäästi jo vuodesta 2014 lähtien. Hänen mukaansa suuren suosion saavuttaneet Lähiruokatreffit vauhdittavat edelleen lähi- ja pientuottajien tuotteiden pääsyä kaupan hyllyille.

– Lähiruokatreffien tarkoituksena on saattaa yhteen kaupan alan ammattilaiset ja lähi- ja pientuottajat. Palautteiden mukaan jokaiset treffit ovat menestyksiä. Mikä parasta, tapahtumia järjestetään ympäri Suomea, Koponen kertoo.

Lähiruokatreffejä on pidetty jo reilut 100 kertaa, ja niissä on ollut 650 eri tuottajaa esittelemässä tuotteitaan noin 1 700 kaupan edustajalle.

– Meillä on päädytty kolmeen kriteeriin. Ne ovat: valmistettu Suomessa, pientuottajan valmistama ja lähtökohtaisesti suomalaisista raaka-aineista, Koponen luettelee.

Koponen kuvaa lähi- ja pientuottajayhteistyötä antoisaksi, mielenkiintoiseksi ja palkitsevaksi. Hän kiittelee eri puolilla maatamme toimia lähi- ja pientuottajia heidän aktiivisuudestaan. Yhteydenotot satelevat verkkosivujen ja sähköpostien kautta. Niitä tulee keskimäärin yksi per arkipäivä.

– Seuraamme itsekin aktiivisesti ympärillämme olevaa maailmaa, ja tartumme kiintoisiin huomioihimme kuten uutuuksiin tai tuotteisiin, jotka myyvät hyvin. Intressit ovat yhteiset. Sparraamme toisiamme. Molemmin puoleinen palaute on tärkeää, Koponen toteaa.  

– Voimakas tahtotilamme on auttaa konkreettisesti lähi- ja pientuottajia. Meillä on tietoa ja taitoa sekä järjestelmiä aurata tuottajalle reitti kaupan hyllylle. Keskustelemme, mitä tietoja tuotteen lanseeraus vaatii, Koponen avaa.

Koponen tietää, että kuluttajat arvostavat ja janoavat tarinoita. Hän sanoo, että jokaisella tuottajalla on uniikki tarina ja kiintoisa polku. Ne kertovat tuotteen historiasta ja synnystä ruokaketjussa.

Logistiikka nousee keskiöön, kun elintarvikkeelle etsitään turvallista kuljetustapaa. Koposen mukaan tuore pienleipomon leipä on malli esimerkki tuotteesta, jonka laaja jakelu voi kaatua kuljetusketjun puutteeseen.

– Tavallisesti pienet K-Marketit keskittyvät fyysisesti niitä lähellä toimiviin tuotteiden valmistajiin. Vastaavasti isot K-Citymarketit haluavat monipuolistaa valikoimiaan muistakin maakunnista tutuilla lähi- ja pientuottajien tuotteilla. Kaupan liikeidea kumpuaa monesti lähiruoasta, joten sillä on ratkaiseva rooli kaupan arjessa. Lähiruoka mahdollistaa myönteisen erottumisen kilpailijoista, joten se on vahva markkinointikeinokin, Koponen sanoo.

Esimerkiksi itäsavolainen K-Citymarket Savonlinna hyödyntää murretta. Sen lähiruokakylteissä on teksti ”Tiältä päin!”  

Koponen korostaa, eri lähi- ja pientuottajien tuoteryhmissä on kirkastettava suhteellisuuden tajua muun muassa realistisista valmistusmääristä. Tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, etteivät kaikki pysty toimittamaan tavaraa samanlaisella volyymillä. Tuotetta ja sen vetovoimaa on pystyttävä arvioimaan omassa kontekstissaan. Vaikkapa pienellä hillonvalmistajalla ja leipomolla on erilaiset lähtökohdat.

Maahamme on perustettu viime vuosina monia kahvin pienpaahtimoita, joiden vaihtoehdot ovat artesaaniluokkaa. Koposen mukaan pienpaahtimot on oiva esimerkki pientuottajista, joiden kahvijauhoja voidaan pitää lähiruokana tai -juomana kotimaisen työn ansiosta, vaikka pavut tuodaankin kaukomaista. Lisäksi kahvilla on perinteisesti iso rooli suomalaisessa kulttuurissa – olemmehan maailmakuulua kahvikansaa.

– Lähiruokaan ja pientuottajuuteen kuuluu olennaisesti, että niihin liittyy joko paikallisia tai alueellisia tunnesiteitä, vahva tunnettuus sekä työllistävä vaikutus, Koponen korostaa.

Koponen kysyy, onko Turussa leivottu leipä lähiruokaa Helsingissä. Kaupungeilla on välimatkaa 165 kilometriä.

– Meistä ei ole viisasta jäädä kiinni vain fyysiseen etäisyyteen. Lopulta kaupan leipävalikoimienkin äärellä asiakas eli kuluttaja tekee lopullisen valinnan, Koponen sanoo.  

Laura Koponen huomauttaa, että K-ryhmän toukokuisessa kyselyssä peräti 74 prosenttia vastaajista kertoi ostavana suomalaisia tuotteita tukeakseen kotimaista tuotantoa. Kotimaisen ruoan arvostus pysyy korkealla tasolla.

Saman tutkimuksen mukaan 55 prosenttia vastaajista kertoi ostavansa paikallisten pientuottajien tuotteita.

– Nämäkin luvut luovat uskoa pientuottajien ja lähiruoan valoisaan tulevaisuuteen. Kyseessä on niin ruokaomavaraisuus- kuin tulevaisuusasia, Koponen kiteyttää.

– Jos eläisimme parasta aikaa taloudellista noususuhdannetta, olisi kiintoisaa nähdä, konkretisoituisiko hyvä aika kuluttajien tämänhetkistä voimakkaaseen pientuottajien ja lähiruoan suosimiseen heidän ostokäyttäytymisessään.