Tampereen Konepajojen uraauurtavat maalämpöporavaunut mullistavat lämpöenergian tuotannon – pian porataan jopa 3 kilometrin syvyisiä maalämpökaivoja

Lehti nostaa keskustelun kärkiteemaksi aidon vihreän siirtymän, jota hän tahtoisi Suomenkin kaukokatseisesti ja vastuullisesti toteuttavan. Vihreä siirtymä on muutosta kohti ekologisesti kestävää taloutta ja kasvua, jotka eivät perustu luonnonvarojen ylikulutukseen ja fossiilisiin polttoaineisiin. Kestävä talous nojaa vähähiilisiin sekä kiertotaloutta ja luonnon monimuotoisuutta edistäviin ratkaisuihin.

– Olemme nyt vihreän teräksen tehtaalla, Lehti johdattelee.

Lehden piikki kohdistuu maassamme tehtyihin valintoihin, jotka arkitodellisuudessa ovat osoittautuneet ideologiseksi hosumiseksi. Yhteiskunnassa jännitetään, riittääkö sähkö kaikille tarvitsijoille, ja kuinka korkealle sähkön hinta voikaan kivuta. Hänen mielestään maassamme hätiköitiin hiilivoimaloiden sulkemisen suhteen, kun ne olisi pitänyt säilyttää varavoimaloina siihen saakka, kunnes modernit voimalat toimivat turvallisesti ja takuuvarmasti.

Tampereen Konepajat Oy -konserni on tehnyt hiljan noin 500 miljoonan euron arvoisen sopimuksen ruotsalaisen yhteistyökumppanin kanssa. Sen nimeä ei julkisteta vielä tässä vaiheessa, jotta maalämpökaivo työmailla turvataan työrauha. Mullistava maalämpöporavaunu kovan luokan ammattilaisineen herättäisi tässä vaiheessa hallitsematonta julkisuutta. Työkohteisiin halutaan taata porausrauha.

Lehti ounastelee, että käynnistynyt yhteistyö johtaa johonkin merkittävämpään. Se ei ole vain yksi mittavan suuruusluokan kauppa.

– Esimerkiksi Iso-Britannia on mittavien haasteiden äärellä lämpöenergian suhteen. Katseemme ja odotuksemme kohdistuvat erityisesti saarivaltakuntaan, Lehti mainitsee.

– Myös Keski-Euroopan maat ovat uuden edessä. Ne ovat hyvin potentiaalisia modernin lämpöenergiatekniikan valjastamiselle, Lehti näkee.

– Maalämpö on kaikkialla maailmassa faktoihin perustuen merkittävä energiavaihtoehto. Maalämpö on uusiutuva lähde. Se on takuuvarmasti saatavilla läpi vuorokauden, Lehti listaa.   

Muun muassa Helsinki on kirjoittanut strategiaansa tavoittelevansa vuoteen 2030 mennessä 15 prosentin kakkua maalämmöllä. Tällä hetkellä sen osuus on pari prosenttia.

Näihin aikoihin asti maalämpökaivotyömaat ovat perinteisesti olleet hyvin kovaäänisiä. Nykytekniikalla ongelma poistuu. Lisäksi vaikkapa 300-metrisiä maalämpökaivoja on jouduttu poraamaan suuri määrä hyvin vierekkäin, jolloin on tarvittu merkittävän suuri pinta-ala tarkoitusta varten. Maalämpökaivot ovat tarvinneet merkittävästi maa-alaa. Kilometrien syvä lämpökaivo tarvitsee yhden reiän.

Tampereen Konepajat Oy -konsernin neuvottelema uusi sopimus merkitsee tämänhetkisen tiedon valossa noin 10 000 maalämpökaivon poraamista Ruotsiin sekä Norjaan ja Suomeen. Lehti muistuttaa, että aika näyttää, miten merkittävä lämmönlähde kilometrejä syvistä lämpökaivoista muodostuu. Ajanhenki ja maaperä ovat otolliset.

– Tällainen 10 000 maalämpökaivojen armada tuottaisi peräti noin 15 prosenttia Pohjoismaiden koko Pohjoismaiden kaukolämmön energiantarpeesta, Lehti laskee.

Lehti kertoo, että uutta ja vallankumouksellista on nimenomaan maalämpöporavaunun kyky tehdä parin kilometrin syvyinen maalämpökaivo ja lähitulevaisuudessa vielä merkittävästi syvempi maalämpökaivo. Lehden mukaan koneita eri ominaisuuksineen on jalostettu perusteellisesti niin kattavasti, että niiden toimivuudesta on saatu takeet.

– Kansanomaisesti kerrottuna kaikki tämä on realistista, koska koneet laitteineen on luotu toimimaan pitkäjänteisesti ja kestävästi hyvin ennalta-arvaamattomissa ja vaikeissa olosuhteissa. Pääpointtina on, että koneen käyttäjä on niin raudan kova spesialisti, että hän pystyy tunnistamaan jokaisessa kerroksessa vastassa olevan haasteen. Tämä tarkoittaa herkkää sormituntumaa ja nopeaa reaktiovalmiutta, sillä tarkoitus ei ole vain painaa poraa tahdon voimalla eteenpäin. Näin vältetään esimerkiksi porarikot, Lehti avaa.

Lehden mukaan koko maalämpöporavaunujärjestelmän kehittäminen on ollut pitkäjänteisen ja määrätietoisen työn tulosta. Lopputuloksessa yhdistyvät konsernin kaikissa yksiköissä oleva innovatiivisuus ja suunnitteluvoima, ympäristötietoisuus, käytettävyyshaaste käyttäjäkeskeisyyksineen, valmistuskapasiteetti, sertifioitu laatu ja koko valmistusketjun hallinta.

 – Tässä hankkeessa ei ole keksitty pyörää uudelleen. Olemme kehittäneet hyviksi havaitsemiamme nykyaikaisia tekniikoita ja osaamista. Käytössä on isosti hyvä insinööriosaaminen, Lehti kirkastaa.

Tampereen Konepajat Oy -konsernissa ovat tuusulalainen Geomachine, juukalainen Metallipalvelu Hartikainen, nivalalainen NTcab, peräseinäjokelainen Peatmax, ruovesiläinen ProSilva sekä ylöjärveläis-kihniöläinen Riikonen Group.

Lehti teroittaa, että koko konsernin henkilökunta on tavalla tai toisella mukana maalämpöporavaunuhankkeessa. Vuoden kierrosta riippuen konserni työllistää 250:sta ja 300:een metallin ammattilaista.

Kompressorin komponenttivalmistusta tehdään Kihniöllä, Juuassa ja alihankinnassa. Modulikokoonpano tapahtuu Ylöjärvellä ja Tuusulassa. Loppukokoonpano tehdään Parkanossa, Ylöjärvellä ja Tuusulassa.

Ruotsin maalämpöporakaivoavaus konkretisoi Lehden mukaan Tampereen Konepajat Oy -konsernin moton, jonka mukaan se on koneenrakennuksen tulevaisuuden ja tuottavuuden tekijä. Käsillä on jälleen menestystarina, jonka käsikirjoituksessa pääosaa esittävät asiakkaiden toiminnan kokonaistaloudellisuus, tehokkuus sekä koneiden käyttäjä- ja ympäristöystävällisyys.

– Kun yhteys löytyi, hyvän ruotsalaisen toimintakulttuurin mukaisesti asiasta on keskusteltu monipuolisesti paikan päällä ja Teamsissa. Kaiken lähtökohtana on, että kumppanit ovat samalla aaltopituudella ja niillä on yhteinen tahtotila toteuttaa jotakin uudenlaista. Meillä yhteinen sävel löytyi varsin pian, ja yhteissoitto alkoi sujua puhtaasti. Molemmat osapuolet ovat tavoitteellisia. Se liittyy lisäksi koko toimialan kehityksen edesauttamiseen, Lehti kuvailee.

– Ruotsalaiset arvostavat suomalaista osaamista ja meidän tapaamme tehdä yhteistyötä – ruotsalaiset tykkäävät meistä suomalaisista, Lehti iloitsee.

Lehden mukaan nyt avautunut Ruotsi-ikkuna on monella tavalla poikkeuksellisen mielenkiintoinen. Yhteistyön syventyminen avaa uusia, ennennäkokemattomia kasvu- ja kehityspolkuja.

– Ne ovat täysin mahdollisia ja luontevia, Lehti arvioi.

– Yhteistoiminta on nähtävä aikajanana, samankaltaisena kuin parisuhteen eteneminen. Kohdatessa haistellaan yhteisiä intressejä, tapaamiset paljastavat viihdytäänkö toinen toisensa seurassa ja lopulta päätetään, ollaanko kihloissa vai naimisissa. Loppupelissä olennaista on, että tehdään yhdessä isoa hanketta, Lehti kuvailee.

Lehti muistuttaa, että maalämpöratkaisut edustavat kestävää kehitystä ja toteuttavat vihreää siirtymää. Lämpöporakaivojen sosiaalinen hyväksyttävyys on korkealla tasolla.  

– Vakaa tulevaisuuden kuva on, että nyt vielä suurta taitoa ja tarkkuutta vaativa kilometristen lämpökaivojen poraaminen kehittyy koko ajan kokemuksen kerryttyä. Tähtäimessä on vastaavien lämpökaivojen sarjatuotanto, Lehti syventää.

Lehden mukaan myös porauslaitteet kehittyvät koko ajan. Hän muistuttaa koneiden olevan välineitä ei itseisarvoja.

– On kysyttävä, millainen maailma on viiden tai kymmenen vuoden kuluttua. Kehitys kehittyy, kun yrityksessä on parhaat ihmiset, parhaat yhteistyökumppanit ja parhaat teknologiat, Lehti listaa.

Lehti sanoo, että maalämpöporavaunujen ja kaiken niihin liittyvän jalostaminen edellyttää kovatasoista osaamista. Näitä ammattilaisia, kuten maalämpökaivoporaajia, aletaan kouluttaa valmistajan ja jonkin oppilaitoksen välisessä yhteistyössä.

– Vaikka olemme ainutlaatuisen uuden äärellä, emme ole tekemässä mitään sankaritarinaa. Haluamme vankasti, että maalämpökaivojen poraamisesta tulee tavallista toimintaa mutta turvallista, Lehti pohtii.

Lehden mukaan hanke edistää ja tiivistää se, että valmistus, tekninen tuki, huolto sekä varaosat ovat omissa käsissä.

– Luotettava ja osaava tukiorganisaatio on kaiken a ja o, eli mekin alamme koota maalämpöporaukselle omaa tukiorganisaatiota. Maalämpöporausalaa voi verrata lentokoneiden huoltoon. Niiden on toimittava sataprosenttisesti. On muistettava, ettei maalämpökaivoporaajalla ole näkyvyyttä maan alle, vaan hänellä on tunne, kokemuksen kerryttämä näppituntuma, Lehti selvittää.

Lehden mukaan poraaminen vaatii tiukkaa kurinalaisuutta. Poraajan on tunnistettava erilaisissa kerroksissa olevia todellisuuksia. Porari tietää, mitä milloinkin on tehtävä, hän reagoi oikealla tavalla.

 – Kaiken suurin pointti on, että porauksessa syntyvä kiviaines saadaan tarkasti ja tehokkaasti ylös, Lehti kiteyttää.

– On osattava jarruttaa ja miettiä, mikä on oikea seuraava liike, Lehti kertoo.

Lehti sanoo, että maalämpöporavaunun älykäs tekniikka kerää koko ajan arvokasta ja merkityksellistä tietoa. Näin saadaan tarpeellista ymmärrystä esimerkiksi ruhjealueista.

Lehti arvioi, että mittava hanke vaatii lisää työvoimaa Tampereen Konepajat Oy -konserniin sekä moneen alihankintayritykseen.

– Työllistävä vaikutus tulee olemaan merkittävä, Lehti luonnehtii.

Huomionarvoista on, että tämä hanke etenee kaupallisin lainalaisuuksin – ei esimerkiksi julkisilla tuilla.

Lehti ei avannut samppanjapulloa Ruotsissa syntyneen noin 500 miljoonan euron sopimuksen kunniaksi.

– Nyt alkaa todellinen työ, ja tekemistä on paljon, Lehti huomauttaa.

Kuohuvan aika on, kun ensimmäiset 10 000 lämpökaivoa on porattu.

MATTI PULKKINEN