Keskuskauppakamarin Kalenoja: Toimiva liikenne- ja kuljetusjärjestelmä on elintärkeä, toimimaton on yhteiskunnan jarru

Kalenoja korostaa, että toimivan liikenne- ja kuljetusjärjestelmän merkitys koko yhteiskunnallemme ja maallemme on elintärkeä. Liikenne vaikuttaa aina tavalla tai toisella kaikkeen tekemiseen ja toimeliaisuuteen.

– Kyse on mitä suuremmissa määrin paitsi ihmisten liikkumisesta myös tavaran eli raaka-aineiden ja valmiiden tuotteiden, kuljettamisesta. Sujuvalla liikenteellä on vaikutuksensa niin valmistavalle teollisuudelle, kaupalle kuin palvelusektorillekin, Kalenoja tarkentaa.

Liikenteellä on yhtymäkohta kaikkeen. Kalenoja herättelee, että suomalaiset tekevät päivittäin 2-3 matkaa ja liikkuvat päivittäin keskimäärin 35 kilometriä.

Kalenojalla on ollut aiemminkin näköalapaikkoja autoalaan, liikenteeseen ja logistiikkaan, sillä hän on tehnyt mittavat rupeamat valtakunnallisessa Autoalan Tiedotuskeskuksessa ja Tampereen teknillisessä yliopistossa.

 – Koko Liikennesektorilla tapahtuu paljon tulevina vuosikymmeninä. Esimerkiksi liikenteen päästötavoitteiden saavuttaminen edellyttää koko liikennesektoria läpileikkaavaa käyttövoimamurrosta. Suomessa sähköautot ja hybridit saivat hyvän startin. Perinteiset bensiini- ja dieselautot säilyttävät suosiotaan vielä pitkään, sillä autokannan uusiutumistahto on taloudellisesti heikon tilanteen takia hidasta. Sähkön lisäksi vedystä odotetaan liikennesektorilla tulevaisuuden ratkaisua, Kalenoja miettii.

– Liikenneinfran ja liikenteen hinnoittelun merkitys on olennaisen tärkeä niin elinkeinoelämän kuljetustarpeiden ja kilpailukyvyn, tasapainoisen aluerakenteen kuin kansalaisten liikkumismahdollisuuksien kannalta. Lisäksi uusi geopoliittinen tilanne vaikuttaa kasvavissa määrin  liikenne- ja kuljetusjärjestelmään, Kalenoja sanoo.

– Autoiluun ja liikenteeseen vaikuttavat veromuutokset ja -uudistukset ovat lähitulevaisuuden merkittäviä kysymyksiä, Kalenoja lisää.

 – Veroilla on väliä esimerkiksi yrityksien kannattavuuden vinkkelistä. Kyse on lopulta kilpailukyvystä: millaisia ja minkä kokoisia veroja liikenne- ja kuljetussektorilta peritään, Kalenoja jatkaa.

Liikenne- ja kuljetussektori ja autoala ovat merkittäviä työllistäjiä maassamme. Varovaisen arvion mukaan ne työllistävät noin 170 000 ihmistä.   

Kalenojan mukaan juuri Keskuskauppakamarilla on keskeinen ja vastuullinen rooli liikennesektorin murroksen vauhdittajana. Arkityönä on vaikuttaa valmisteilla olevaan lainsäädäntöön.

– Logistiikan pullonkaulat ja korkeat logistiikkakustannukset heikentävät vientiteollisuuden kilpailukykyä, Kalenoja herättelee.

Kriisiytyneessä maailmassa Kalenojan mukaan geopoliittiset jännitteet on otettava aikaisempaa tarkemmin huomioon. Hän muistuttaa, että Suomi on kuin saari, jonka yhteydet ulkomaailmaan ovat rajalliset. Katseet kohdistuvat erityisesti meriliikenteeseen eli Itämeren tilanteeseen.

– Venäjän Ukrainaan suuntautuneen hyökkäyssodan alettua Helsinki-Vantaalta yhteydet Aasiaan eli Kiinaan ja Japaniin pitenivät, kun Venäjän ilmatila sulkeutui eurooppalaisilta lentoyhtiöiltä. Reitti Venäjän yli oli tärkeä Suomelle ja Helsinki-Vantaan lentokentän roolille Euroopan porttina Aasiaan. Ukrainan sodan jatkumisen myötä monet kiinalaiset Venäjän ilmatilassa lentävät lentoyhtiöt ovat vallanneet Euroopan ja Kiinan välisiä reittejä, Kalenoja kertoo.   

Kalenoja huomauttaa, että huoltovarmuuden merkitys korostuu aiempaa enemmän liikenne- ja kuljetusjärjestelmän suunnittelussa. Se tarkoittaa muun muassa pinta-alaltaan laajan maan liikenneyhteyksistä huolehtimista myös poikkeusolosuhteissa.

Paitsi verotushaasteet myös liikenneverkon pitkäjänteistä kehitystä luotaava Liikenne 12 -ohjelma odottavat ratkaisujaan. Kalenoja toteaa, että esimerkiksi tiestön ja rautateiden korjausvelka on paisunut ennätyssuuriksi. Hänen mielestään Suomi tarvitsee auttamattomasti pitkän tähtäimen suunnitelmat, joilla eriasteiset tiet kuin rautatieverkko saadaan ajantasaiseen kuntoon.

Liikenneverkon korjausvelka on noin 4,2 miljardia euroa. Siitä 2,5 miljardia euroa koostuu tieverkon ja 2 miljardia euroa rataverkon korjaustarpeista. Korjausvelan kasvun pysähtyminen vaatisi noin 300 miljoonan euron vuosittaisen lisäpanostuksen liikenneverkkoihin.

– Näitä akuutteja tarpeita ei ratkaista pelkästään päällysteitä uusimalla. Kyse on esimerkiksi teiden ja siltojen rakenteellisista parannuksista, Kalenoja tarkentaa.  

– Valitettavasti meillä puuttuu vielä yhteinen visio liikenneverkon kehittämisestä vuosiin 2035 tai 2040, Kalenoja harmittelee.

– Uuteen valmisteilla olevaan ohjelmaan tulisi sitoutua useamman hallituskauden ajaksi, Kalenoja odottaa.

Kalenoja kuvaa aikaamme murrosvuosikymmeneksi. Siihen ovat jättäneet jälkensä muun muassa koronapandemia ja sodat.

– Venäjä on ollut meille tärkeä vienti- ja tuontimaa. Hyödyimme niin raideyhteyksistä kuin Itämeren yhteistyöstäkin. Nyt nämä yhteydet ovat poikki, eikä paluuta aiempaan rajat ylittävään liikenteeseen ole näköpiirissä, Kalenoja miettii.

Kalenoja nostaa esille myös Itä-Suomen maakunnat, joissa Venäjä-yhteyksien katkeaminen on tuonut suuria muutoksia. Ne kurittavat kansalaisten liikkumismahdollisuuksia, matkailua sekä yritysten välistä yhteistyötä.

– Venäjä on ollut meille merkityksellinen läpikulkumaa. Itämeren merkitys reittinä maailmalle on uudessa geopoliittisessa tilanteessa korostunut, Kalenoja sanoo.     

Kolikolla on monta puolta. Esimerkiksi kuljetuksia isosti tarvitsevaa metsä- ja metalliteollisuutta on eri puolilla Suomea. Puuhuollon turvaamiseksi myös alemman tieverkon on oltava kunnossa. Yrityksille on elinehto, että niillä on takamailta turvalliset ja vakaat yhteydet muun muassa satamiin. Maatalous maidonkeruineen ja muine kuljetustarpeineen edellyttää toimivaa tiestöä.

– Lisäksi on tärkeää huolehtia asukkaiden liikkumismahdollisuuksista myös harvaan asutuilla alueilla. Ne palvelevat myös matkailua, Kalenoja täydentää.

Koko maan puolustaminen ja huoltovarmuus tuovat omat vaatimuksensa. Sotilaallinen liikkuvuus on keskeisessä roolissa, ja käsillä on koko Euroopan unionia käsittävä verkosto.

MATTI PULKKINEN