Kohtaavatko yritysalueet, ammatillinen koulutus ja työpaikat maakunnassa?

– Toive tarkastella vaihemaakuntakaavalla teollisuuden uusia sijaintipaikkoja on noussut nimenomaan Pirkanmaan kunnista. Vaihemaakuntakaava antaa kunnille tukea vahvistaa sekä kunnan että maakunnan elinvoimaa, maakuntavaltuuston puheenjohtaja Roope Lehto (sd.) sanoo.

– Myös tulevaisuudessa vientivetoinen teollisuus ja uudet teollisuuden investoinnit edellyttävät riittävästi soveltuvia sijaintipaikkoja. Maakuntakaavatyö auttaa sovittamaan esimerkiksi laajoja tonttialueita vaativan teollisuuden tarpeet ja virkistysalueiden säilymisen, maakuntahallituksen puheenjohtaja Sofia Vikman (kok.) lisää.

Viime vuosina muutto on kohdistunut voimakkaasti Tampereelle ja sen kehyskuntiin. Tampereella on nyt runsaat 260 000 asukasta eli peräti 47,2 prosenttia kaikista pirkanmaalaisista asuu keskuskaupungissa. Tampereen kaupunkiseudulla eli kahdeksassa kunnassa on reippaat 420 000 asukasta, kun koko Pirkanmaan väkiluku on vajaat 550 000 asukasta.

Johtaja Kirsi Viskari muistuttaa, että Tredu kouluttaa 13 kampuksella kahdeksan Pirkanmaan kunnan alueella osaajia. Näin ollen koulutuksen toteutukset voivat olla hänen mukaansa lähelläkin tulevassa teollisuuden vaihemaakuntakaavassa uudistuvalle teollisuudelle osoitettavia alueita.

– Tämän lisäksi työelämäpainotteinen koulutus esimerkiksi oppisopimuksella on varteenotettava vaihtoehto silloin, kun kampus ja koulutusala eivät ole riittävän lähellä yrityksen sijaintia, Viskari lisää.

Viskari sanoo, että työelämäpainotteisuus korostuu ammatillisessa koulutuksessa erityisesti aikuisten, ammatin vaihtajien ja muiden jo tutkinnon omaavien parissa.

– Aikuisten osalta voidaan näin myös työnantajan kanssa yhdessä suunnitella ne osaamiset, joita erityisesti tarvitaan. Se, mitä tarvitaan, on hyvä vuoropuhelu tulevien työnantajien ja Tredun välillä jo siinä vaiheessa, kun sijoittumista alueelle suunnitellaan. Näin voidaan varmistaa se, että osaajatarpeeseen voidaan vastata mahdollisimman oikea-aikaisesti ja täsmällisesti, Viskari teroittaa.

Pirkanmaalaisissa kunnissa toimii merkittäviä yrityksiä, joissa työvoiman saanti on osoittautunut vaikeaksi nimenomaan yrityksen sijainnin vuoksi. Puhutaan kohtaanto-ongelmasta, jossa työpaikat ja työntekijät eivät kohtaa.

– Kohtaanto-ongelma on aina haastava asia. Ensisijaisesti ihmisiä kiinnitetään työnantajaan jo opiskeluaikana, ja näin ollen työssäoppiminen ja oppisopimus ovat oivia keinoja tähän. Mukaan tarvitaan myös kyseisten kuntien panosta, esimerkiksi yhteistä markkinointia aikuisille maassamuuttajille siitä, millaista on asua pienessä kunnassa. Tampereella asuminen ei ole erityisesti lapsiperheille aina itsestäänselvyys, sillä asumisen hinta ja asuntotarjonta eivät välttämättä kohtaa heidän tarpeitaan, Viskari herättelee.

Selvitysten mukaan nykyopiskelijat arvostavat ammatillisen koulutuksen korkeaa tasoa ja ajan vaatimukset täyttäviä oppimisympäristöjä, ovat ne sitten ammattikoulun tai kumppaniyrityksen tiloissa.

Viskari tietää, että nuorille oppivelvollisille tärkeää on yhteisöllisyys, kasvun ja kehittymisen mahdollistaminen kavereiden kanssa, säännöllinen ja ohjattu oppimisen runko (lukujärjestys).

– Henkilökohtaistaminen mahdollistaa sen, että siirtyminen työssä oppimaan voidaan tehdä joustavasti. Näin opiskelijan omat valmiudet tulevat otetuiksi huomioon, Viskari toteaa.

– Aikuisille tärkeämpää on sisältö ja omien oppimistarpeiden näkökulma kuin vaikkapa oppimisympäristö, Viskari lisää.

– Viihtyisät tilat, monipuoliset pedagogiset ratkaisut, hyvä ja ammattimainen ohjaus ja yksilön huomioiminen on kaikille tärkeää. Teknologian avulla monipuolisuutta saadaan kehitettyä esimerkiksi virtuaaliteknologioiden, simulaattoreiden, verkkototeutusten ynnä muiden vastaavien avulla. Nämä eivät kuitenkaan saa olla itseisarvoja, vaan pedagogisesti tehtyjä valintoja, Viskari painottaa.

Lahti korostaa, että uudenaikaiset opetustilat ovat paitsi merkittävä vetovoimatekijä myös opiskelijoiden yhteisöllisyyttä vahvistava asia. Saskyn opiskelijoiden palaute vahvistaa Lahden näkemykset. Tuorein opiskelijoiden keskuudessa tehty kysely toi peräti arvosanan 4,7 opiskelijoilta, jotka ovat ahkeroineen historiallisen Haapasen huvilan kodikkaissa tiloissa Tampereen Pyynikillä.

Sasky on aloittanut Tampereen ydinkeskustassa myös vanhan Ylioppilastalon remontin, jonka valmistuttua Lahti uskoo tiloihin sijoittuvista koulutuksista tulevan erittäin suosittuja. Hakijoita tulee olemaan enemmän kuin paikkoja.

Lahti toivoo, että Sasky saisi ostettua vielä Tampereen kulkutautisairaalan eli Pyynikin sairaalan, jonka tiloista kuntayhtymä saneeraisi opetustiloja ja rakentaisi kyseiselle tontille niitä myös lisää.

– Kyseinen vanha sairaalakiinteistö uutta mahdollistavine tontteineen olisi lähellä Haapasta ja Ylioppilastaloa, joten saisimme myös synergiaetuja, Lahti toteaa.

Lahti korostaa, että Sasky on toimipaikoissaan Pirkanmaalla ja Satakunnassa aktiivinen yhteistyötoimija yritysten kanssa. Hänen mielestään Pirkanmaan liiton olisi otettava huomioon tulevassa uudistuvan teollisuuden vaihemaakuntakaavassa toisen asteen koulutuksen järjestäjät ja liikenneyhteydet.

– Meillä on vahvat näytöt koulutuksen järjestäjän ja yrityksien tiiviistä yhteistyöstä. Olemme esimerkiksi edelläkävijä yhteistoiminnassa, jossa Sasky ja yritys toteuttavat oppimisympäristön huippukoneineen ja -laitteineen, Lahti korostaa.  

– Maakuntakaava antaa hyvän pohjan teollisuuden sijoittumiselle Tampereen seudulle. Selvityksen mukaan tarvitaan kuitenkin aktiivista yleis- ja asemakaavoitusta alueiden saattamiseksi luovutuskuntoon. Alueita tulee kehittää aktiivisesti ja tarkastella toimialakohtaisesti, jotta yritykset kiinnostuisivat niistä, selvityksessä todetaan. 

Minkälaisen haasteen uudistuva teollisuus heittää pirkanmaalaiselle koulutukselle eli esimerkiksi ammattikouluille? Haataja korostaa, että keskusteltaessa mahdollisista investoinneista osaavan työvoiman saatavuus on joka kerta esillä.

– Oppilaitokset ovat valmiita kouluttamaan tarpeen mukaista työvoimaa nopeastikin. Varastoon on vaikea kouluttaa, sillä kyse on lähinnä aikuiskoulutuksesta, jossa koulutuksen sisältö määritellään yrityksen kanssa, etsitään koulutettavat henkilöt ja toteutetaan koulutus. Ammatillinen koulutus on nykyään hyvin joustavaa ja koulutusta voidaan räätälöidä ketterästi tarpeen mukaan. Ei tehdä kokonaisia tutkintoja, vaan yhdistettä tarvittavat tutkinnon osat, Haataja kertoo.

Millä tavalla ihmiset saadaan lähtemään töihin Pirkanmaan eri puolille, kun monet haluavat vain asua ja elää Tampereella? 

– Hyvä kysymys, sillä työvoimapula kasvaa siirryttäessä keskusalueelta kauemmas. Tämä näkyy esimerkiksi siinä, että ulkomaista työvoimaa rekrytoidaan reuna-alueilla suhteellisesti paljon enemmän. Mikäli investointeja tulee, joukkoliikenneratkaisut on laitettava kuntoon ja tehtävä liikkuminen asuin- ja työpaikan välillä mahdollisimman helpoksi, Haataja näkee.

Toimitusjohtaja Juhani Lehden mukaan tämänhetkisessä tilanteessa uuden työvoiman tarve on suhdanteesta johtuen vähäistä.

– Pääasiassa työskentelemme henkilöstöyritysten kanssa, kun tarvitsemme uusia työntekijöitä. Koska osaavaa työvoimaa on vaikea saada, turvaudumme myös ulkomaiseen vuokratyövoimaan aika ajoin. Siinä suurimpana haasteena on kieli. Muuten konepajakieli on kuvien kautta kaikille sama, mutta esimerkiksi vaaratilanteiden osalta olemme joutuneet miettimään järjestelyjä, joissa suomenkielinen varoitus ei tule välittömästi ymmärretyksi, Lehti kertoo.

Lehden mielestä jo nyt vaikuttaisi alustavasti siltä, että työttömyysetuuksiin tehtyjen muutosten jälkeen työn perässä muuttaminen olisi hieman lisääntynyt.

– Aiemmin oli tavanomaista, että jos tehdas lopetettiin jossain, valtaosa piti ensimmäisen vuoden vapaata. Nyt näyttää siltä, että työtä aletaan hakea aktiivisemmin heti aiemman päätyttyä, mikä on hyvä asia työllistymisen kannalta, Lehti kokee.

– Tilanne on varmasti erilainen tietotyötä tekevien parissa, jossa toisaalta etätyö mahdollistaa asuinpaikan valitsemisen kauaskin työnantajan kotipesästä. Tällaisessa tilanteessa asumispaikan valinta on vapaampaa, ja varmasti työn ulkopuoliset asiat vaikuttavat silloin paljon, Lehti miettii.

Kun Pirkanmaalle nyt aletaan tehdä uudistuvan teollisuuden vaihemaakuntakaavaa, minne yritysalueet tulisi järkevien kriteerien perusteella sijoittaa: asumisen eli työmatkojen – koulutuksen eli vaikkapa ammattikoulujen sijaintien suhteen?

– Tämä on iso kysymys ja ei kovin helppo vastatavaksi. Työntekijän sijoittumiseen vaikuttaa oman työpaikan lisäksi seuraavana puolison työpaikka ja perheen tilanne. Sen sijaan, että tarkasti koitettaisiin ohjata ihmisiä sijoittumaan tiettyihin paikkoihin, olisi olennaisempaa pitää huolta hyvistä liikenneyhteyksistä. Varsinkin vuorotyössä julkisen liikenteen varaan ei ole mahdollista rakentaa paljoakaan, joten hyvät autotiet ovat keskiössä. Onneksi tiet ovatkin yksi keskeinen kehityskohde myös uudistuvan teollisuuden maakuntakaavassa, Lehti kiittää.