Kisuelämää 15 mirrin voimin – Pekka Töpöhäntä kiehtoo monipuolisuudellaan

Suomen Teatteriopiston näyttelijäntyön jatkolinja marssittaa Tampereen Komediateatterin Päänäyttämölle Pekka Töpöhännän, joka saa ensi-iltansa keskiviikkona 22. tammikuuta.

Esitys toisensa perään näyttämön valtaa 15 ilmeikästä kissaa: Pekka Töpöhäntä (Eelis Kakkonen), Monni (Tuomas Pirilä), Pilli (Kalle Koskinen), Pulla (Alexander Vysotskiy), Arkadian Ulla (Iida-Maria Kopra), Rauha (Anna Huttula), Risto (Arttu Lehtonen), Hulda Hulda (Salli Suomela), Hilda (Maria Mäkipää), Metsäkulman Murre (Riina Piironen), Maija Maitoparta (Inka Suomalainen), Iso-Lisbet (Katja Ikonen), Misse Pamppu (Ella Valanne), Pitkä Paavo (Astor Heermann) ja Musta Saara (Veera Sillanpää).  

Ohjaaja Emilia Pokkinen iloitsee teoksen monipuolisista mahdollisuuksista, sillä nuoret taiteilijat näyttelevät, tanssivat, laulavat ja soittavat. Hänen mielestään aidot soittimet tuovat esitykseen vaikuttavan lisämausteen.

– Pekka Töpöhäntä todistaa, että jokaisella yksilöllä on oma arvonsa ja merkityksensä, mutta niin kuin me ihmiset myös kissat tarvitsevat toisiaan. Hahmot ovat sellaisia, joita löytää jokaisesta yhteisöstä, ovat ne sitten pieniä tai suuria. Esityksessä on läsnä tarttuva ilo ja myönteinen energia, Pokkinen sanoo.  

Knutssonin klassikko perustuu Suomen Teatteriopiston tuotantona Anneli Mäkelän suomennokseen ja dramatisointiin. Hänen sovitustaan kuvataan raikkaaksi, hauskaksi ja vauhdikkaaksi. Samaa mieltä ovat myös tämänkertaiset näytelmän tekijät, jotka ovat kehitelleet harkkoihinsa täysin ikioman insider-huumorin.

Lastenmuusikko Pentti Rasinkankaan sävellykset keräävät kiitokset myös näyttelijäntyön jatkolinjalaisilta. Musiikin sovituksesta vastaa Jimi Hautamäki. Esityksessä musisoivat Astor Heermann (sähkökitara, cajon, klarinetti), Maria Mäkipää (piano, kapulat) Salli Suomela (cajon), Iida-Maria Kopra (marakassit) sekä Anna Huttula (jalat).

Saara Pohjoismäen koreografia nostaa esille kissojen ainutlaatuisen kehonkielen ja notkean liikehtimisen. Ohjaaja Pokkisen mielestä tansseilla onkin olennainen asema puolitoistatuntisessa esityksessä.

Ella Kauppinen on loihtinut jokaiselle kissahahmolle sen persoonaa mukailevan puvustuksen.

Koska mirrit ovat tunnettuja ilmeilyistään, Katri Haukijärvellä on erityisen tärkeä rooli maskeerauksien ja kampauksien suunnittelijana.  

Lavastus on Oskari Löytösen idea-arkusta, josta hän on loihtinut kissamaisen salaperäisen miljöön.

Nuoret näyttelijät arvostavat tiiminsä hyvää, iloista ja vahvaa yhdessä tekemisen paloa. Heidän mielestään me-henki ruokkii myös näytelmän sanoman ja sisällön kirkastamista, sillä esityksessä käsitellään esimerkiksi erilaisuutta ja suvaitsevaisuutta. Onhan nimiroolin kisulilla töpöhäntä.

Pekka Töpöhännän tekijät ovat tutustuneet monella tavalla kissojen mystiseen maailmaan. Yksi on keskittynyt seuraamaan perheensä katin arkea, toinen on kahlannut netin ihmeellisessä maailmassa tukun mirri-aiheisia videoita, ja kolmas on lukenut kaiken silmiin ja käsiin osuneen materiaalin kissoista.

– Meistä on suorastaan helppoa sujahtaa kissan elämään. Läsnä ovat ystävyyden, välittämisen ja erilaisuuden hyväksymisen globaalit teemat, joilla kitketään muun muassa kiusaamista, he toteavat kuin yhteen ääneen.  

Huomionarvoista on, että näyttelijäntyön jatkolinjalaisissa on sellaisiakin nuoria, joiden lapsuuteen Pekka Töpöhäntä ei ole kuulunut millään tavalla. Joukossa on heitä, joille Pekka Töpöhäntä -tarinoita on luettu ahkerasti iltasatuina. Hahmo on tullut myös tutuksi näytelmistä, sarjakuvista, elokuvista, tv-sarjoista ja oopperoista.

Koko näyttelijäryhmä on yksituumainen siitä, että Pekka Töpöhäntä tarjoaa ammatillisesti ja kokemuksellisesti kehittävän produktion. Jo ilmeikäs teksti itsessään haastaa myönteisesti. Kun työkalupakissa ovat lisäksi laulaminen, soittaminen ja tanssiminen, niin lahjat ovat monipuolisessa käytössä.

Mitä kissalla on mielessä? Eleiden, liikkeiden ja ääntelyjen mestareina näyttelijäntyön jatkolinjalaiset rikastuttavat ainutkertaisella tavalla Pekka Töpöhännän sanallista kerrontaa. He ovat huomanneet, miten visuaalista kissojen kehollinen viestintä onkaan. Puhumattakaan kattien turkkien värikylläisyydestä tai viiksien ylväydestä!

15 roolihahmoa vinkkaakin tuleville yleisöilleen, että niiden kannattaa seurata erityisesti näyttämöllä olevien kissojen kasvojen ilmeitä, hännän ja korvien asentoa, ääntelyn – kurisemisen, kehräämisen, sähisemisen ja murisemisen – sävyä, hännän pölyhuiskumaisuutta, selästä pystyyn nousevia karvoja ja puskemista.  

Pekka Töpöhännän tekijät ovat vakuuttuneita, että katsomossa olevien lasten on helppoa seurata luonnikkaiden kissojen menoa. He uskovat, että näytelmä ruokkii pienten katsojien mielikuvitusta. Harkitun tyylikäs esillepano tarjoaa silmänruokaa.

Onhan Pekka Töpöhännän seikkailuja myyty Ruotsissa runsaat 2,5 miljoonaa kirjaa meillä Suomessakin reilut toista miljoonaa kirjaa.