Rahat hoitoon, ei voittoihin

Kuulimme uusista leikkauskohteista maaliskuussa. Säästöt kohdistuvat ainakin vammaisten ja vanhusten palveluihin, lastensuojeluun ja sosiaalityöhön.

Loput 170 miljoonan uusista leikkauksista pimitetään edelleen, vaikka hallitus lupasi leikkauslistat ennen vaaleja. Tiedämme vain, että suuri osa haetuista säästöistä liittyy sosiaalihuoltolain uudistamiseen. Sosiaalihuoltolain piirissä ovat muun muassa lastensuojelu, mielenterveys- ja päihdetyö sekä sosiaali- ja perhetyö. Mitä tahansa voi olla tulossa, ja se jokin ei todennäköisesti ole ainakaan parempaa kuin mistä nyt on ilmoitettu.

Tämänkaltaiset säästöt on hyvin vaikea toteuttaa ilman, että ne kohdistuisivat ihmisiin, jotka ovat jo valmiiksi erittäin heikossa asemassa ja joiden palvelut ovat jo nyt parhaimmillaankin vain juuri ja juuri lain minimitasolla.

Jo aiemmin hyvinvointialueiden rahoitusta on kiristetty ja hoitoonpääsyä heikennetty. Heti vaalien jälkeen kehysriihestä on tulossa lisää leikkauksia.

Pirkanmaalla korotettiin vuoden alusta perusterveydenhuollon asiakasmaksuja 22,5 % ja erikoissairaanhoidon maksuja jopa 45 %. Hallitus käytännössä sinetöi maksujen korottamisen ympäri Suomen vähentämällä korotusten maksimisummaa vastaavan osuuden hyvinvointialueiden rahoituksesta jo ennakkoon.

Suomessa maksut ovat olleet verrokkimaihin nähden jo ennestään korkeat. Merkittävä osa asiakasmaksuista, Pirkanmaalla viime vuonna yli 40 000 laskua, menee ulosottoon ja aiheuttaa luottohäiriömerkintöjä, millä on kauaskantoiset seuraukset. Tutkimusten perusteella on selvää, että varsinkin perusterveydenhuollon asiakasmaksujen taso voi vaikuttaa palvelujen käyttöön ja lykätä terveysongelmien hoitoa.

Erityisen haitallinen päätös on perusterveydenhuollon hoitotakuun pidentäminen 14 vuorokaudesta kolmeen kuukauteen. Käytännössä yksikään asiantuntija ei pidä muutosta järkevänä, sillä se viivästyttää oikea-aikaista hoitoonpääsyä ja tulee maksamaan myöhemmin reilusti enemmän erikoissairaanhoidon kalliimpina palveluina.

Hoitoonpääsyn lisäksi myös palveluita on heikennetty. Mutta säästettiinpähän vähän, kun ikääntyneiden ympärivuorokautisen hoivan hoitajamitoitusta pienennettiin ja päivystyksiä lakkautettiin.

Hoitajia irtisanotaan leikkausten vuoksi kaikkialla, vaikka heistä on huutava pula. Töihin jääneiden kuormitus kasvaa entisestään.

Näiden leikkausten raameissa on hyvinvointialueilla työskenneltävä, vaikka vaihtoehtoja olisi.

Leikkauksista puhutaan taloudellisena välttämättömyytenä, mutta samaan aikaan yksityisille terveysfirmoille ollaan valmiita kaatamaan jopa puoli miljardia euroa Kela-korvauksien muodossa. Viime vuoden alussa Kela-korvausmenot kolminkertaistuivat samaan aikaan, kun yksityislääkärikäyntien määrä kasvoi vain kaksi prosenttia. Palveluiden hinnat ja omistajien voitot kyllä nousivat, mikä onkin keskittyneiden terveysmarkkinoiden toimintalogiikan ydintä.

Puhe siitä, että sote-palveluista ei leikata, kun kokonaisrahoitus kerran kasvaa, on puppua. Tosiasia on se, että kun rahoitus jää jälkeen palkkojen kehityksestä ja palvelutarpeesta, tarkoittaa se henkilöstön ja palveluiden karsimista.

Se, pääseekö hoitoon ja millaista hoitoa on saatavilla, ratkaistaan lopulta hyvinvointialueilla. Helppoja lähtökohtia ei hallitus ole antanut, mutta valtuutettujen kokoonpanosta riippuen voimme edistää joko omaa palvelutuotantoa tai sysätä hupenevia rahoja edelleen yksityisille yrityksille palveluja ulkoistamalla. Vasemmistoliitossa haluamme käyttää rahat hoitoon, ei voittoihin.

ANNA KONTULA

Kansanedustaja, Vasemmistoliitto

Aluevaaliehdokas