Maakuntakaava ei määrää tuulienergia-alueita vaan mahdollistaa niitä

Ruut-Maria Rissanen vaalii avoimuutta ja oikea-aikaista perusteellista keskustelua. Esimerkiksi Ikaalisissa hiljan järjestetyssä tilaisuudessa vallitsi aluksi jännittynyt tunnelma, mutta levollinen ja tasapuolinen vuoropuhelu johti siihen, että paikalla olleet ikaalilaiset vaihtoivat ajatuksiaan toisiaan kuunnellen.

– Koko tuulienergia-asia on hyvin moni-ilmeinen, joten sitä käsitellessä on suuri mahdollisuus, että vellit ja puurot menevät sekaisin. Lisäksi tuulienergia-alueita koskeva kaavajärjestelmä ei ole helppo.

Rissanen teroittaa, ettei maakuntakaava määrää tuulienergia-alueita.

– Se mahdollistaa.

Hän muistuttaa kuntien vahvasta asemasta tuulienergia-alueista päätettäessä ja kaavoitettaessa. Se ei velvoita kuntia yhtään mihinkään tuulienergia-asioiden suhteen. Yhtäkään hanketta ei tule, jos kunta niin päättää.

– Jos kunta näyttää kaavoitustoiveille ja hankkeille punaista valoa, kuntaan ei tule tuulienergia-alueita.

– Jos kunta näyttää vihreää valoa, silti kunnalla on paljon sanottavaa esimerkiksi myllyjen määrästä, korkeudesta ja niiden asettelusta.

Rissanen tiivistää, että pallo on tiukasti kunkin kunnan omissa käsissä.

Suunnittelujohtaja Ruut-Maaria Rissanen kertoo, että Pirkanmaan liitossa on tehty koko uutukaisen vaihemaakuntakaavan hyväksi seikkaperäistä työtä. Esimerkiksi tuulienergian tuotannolle soveltuvia sijainteja tarkasteltiin heti kättelyssä tiukalla puskurianalyysillä.

Muun muassa asutus kesämökkeineen on kriteeri, joka otetaan 1,5 kilometrin etäisyydeltä jo ensi kättelyssä huomioon. Muita tällaisia arviointiperusteita ovat lentokentät, tutkat, tietyt luonnon moniarvoisuuteen liittyvät tekijät, kansallispuistojen välit ja maisema-alueet.

– Erityisesti Pohjois-Pirkanmaalla maakotkan esiintymiset vaikuttavat myös tuulienergiakaavoihin.

Rissanen sanoo, että Pirkanmaalla mahdollisista tuulienergia-alueista karisi pois varsin iso osa poissulkevien yksityiskohtien vuoksi.

– Lopullisessa tarkastelussa oli vain korillinen mahdollisia tuulienergia-alueita. Niiden määrä pieneni 29 kohteesta peräti 18 kohteeseen. Huomionarvoista on, että sekä lukumäärä väheni että pinta-ala pieneni. Käytännössä alueet kohdentuvat muutaman isomman kokonaisuuden sisälle.

Nämä ovat Ajoksenkangas Sastamalassa; Konikallio Ikaalisissa ja Hämeenkyrössä; Tevaniemi, Horhanperä ja Unnanneva Ikaalisissa; Takakangas-Pihlajaharju, Kangaslammit ja Mäntykangas Parkanossa; Lylyharju Parkanossa ja Kihniössä; Tuuramäki ja Myyränkangas Kihniössä; Vermassalo, Pahkakummunmaa, Kirnuneva ja Kalliojärvenperä Virroilla; Metsomäki Mänttä-Vilppulassa ja Patakorpi Ylöjärvellä.

Rissanen korostaa, että monella alueella on jo hanketyö käynnissä.

 – Edessä on vielä mittavat selvitykset.

Hän painottaa, ettei maakuntakaava itsessään mahdollista mitään konkreettista tässä ja nyt.

– Kaikkien on muistettava, että kuntien avatessa mahdollisuudet edessä ovat perusteelliset jatkoselvitykset. Kaikki vaatimukset ovat edelleen ennallaan ja voimassa. Maakuntakaava ei anna ”vapaudu vankilasta” -korttia.

– Tarkemmassa hankesuunnittelussa voi esimerkiksi paljastua luontoarvo, jota on pakko väistää. EU:n uhanalaiseksi luokittelema lahokaviosammal on muun muassa tällainen, jota ei voida selvittää vielä maakuntakaavan yleispiirteisellä tasolla.

Tuulimyllyjen mahdolliset koot herättävät ihmisten keskuudessa pelkoja, kun parhaillaan puhutaan mahdollisesti jopa 300- tai 350-metrisistä tuulimyllyistä.

Rissanen painottaa, että kaavoituksesta vastaava kunta määrittelee myös tuulimyllyjen korkeuden, kuten teknologian sekä asettelunkin. Hän lisää, että nimenomaan korkeus tulee vastaan puntaroidessa vaikkapa maisema-arvoja.

 – Vielä vuosikymmen sitten ei edes puhuttu lähellekään parisataametrisistä tuulimyllyistä. Tuulimyllyteknologia on kehittynyt valtavasti ja edistyy koko ajan.

– Yhtälön yksi puoli on, että niin maakunnallisesti, valtakunnallisesti kuin Euroopan unionin laajuisesti olemme sitoutuneet puhtaamman energian tuottamiseen tulevaisuudessa. Esimerkiksi monet yritykset ja kunnat ovat jo strategioissaan sitoutuneet ilmastoystävällisiin energiavaihtoehtoihin.

Hän tähdentää myös huoltovarmuudesta Pirkanmaalla, ettei maakunta voi tuudittautua vain muualta virtaavaan energiaan.