Teemat

Millainen omakotitalotontin ja pihan on oltava? – ”Mikä häiritsee itseä, voi häiritä muita”

today7.5.2025

Background
share close
Tämä Ylöjärvellä ollut omakotitalon tontti ei jätä arvailuille varaa siisteyden suhteen. Kunnissa järjestetään näin keväisin katselmuksia, joissa rakennusvalvonnan viranomaiset käyvät katsomassa ilmoitetuja kohteita. Suomen Omakotiliitto ry:n toiminnanjohtaja Marju Silander antaa toimivan ohjeen ongelmapihojen tunnistamiselle: ”Mikä häiritsee itseäsi, sama voi häiritä muita”. Kuva: Jani Saarenpää
AKAAN kaupungin vs. rakennustarkastaja Milla Kytölä antaa mittasuhteet ongelmallisten omakotitalopihojen määrälle. Niitä on varsin vähän. Tarvittaessa tehokkain korjauskeino on rakentava keskustelu.

Kytölän mukaan pihoihin paneudutaan erityisesti keväisin, jolloin katselmuksia järjestetään. Kuntalaiset ovat kevätkatselmuksista hyvin perillä, sillä niistä tiedotetaan varsin paljon sosiaalisessa mediassa ja paikallislehdessä. Lisäksi ihmiset tekevät ilmoituksia tasaiseen tahtiin. Kohteet tarkastetaan. Tarvittaessa turvaudutaan siivousmääräykseen tai johonkin muuhun toimenpiteeseen.

 – Tässä asiayhteydessä on tärkeää muistaa, että kauneus niin kuin siisteys on aina katsojan silmissä. Esimerkiksi lapsien tekemä maja tai muutama pihamaalla oleva auto eivät tee tontista epäsiistiä.

Kytölä korostaa, että katselmusten yhteydessä omalla asenteella on suuri vaikutus.

– Rakentava keskustelu johtaa parhaaseen lopputulokseen.   

SUOMEN Omakotiliitto ry:n toiminnanjohtaja Marju Silander tuntee omakotitalotonttien erilaiset tilanteet, myös ongelmat. Hän kertoo, että Omakotiliitto on laatinut Hyvän naapurisovun julistuksen, jossa kansalaisia valistetaan muun muassa pihojen ja omien nurkkien asiallisesta kunnossapidosta.

 – Pientaloalueen asukkaita ärsyttävät naapurustossa esimerkiksi jollakin tontilla oleva runsas tavaramäärä.

– Närkästystä synnyttävät myös roskat, roskaisuus.

– Lisäksi huonokuntoiset ja epäsiistit aidat aiheuttavat sanomista.

– Tontilla voi olla huonokuntoinen rakennus tai useampiakin, ja ne herättävät huonoa verta.

Silander sanoo, että ylipäänsä huolehtimaton piha-alue, villiintynyt kasvillisuus tai rajan peittyminen koettelevat lähellä asuvien sietokykyä.

MARJU Silander korostaa, että kaikessa on aina kysymys omakotitaloalueen yhteishengen ja naapurisovun vaalimisesta.

– Ensisijaisesti on aina ensimmäisenä puuttumiskeinona hyvä ottaa ongelma puheeksi ja keskustella asiasta. Kissa on nostettava pöydälle.

– Jos keskusteleminen ei tuota tulosta, eikä asia selviä, voi kääntyä viranomaisten puoleen. Yhteyttä voi ottaa myös oman kunnan rakennusvalvontaan, jos murhe johtuu rakennuksista.

Silander teroittaa, että kanssakäymisessä on muistettava, ettei minkäänlaisessa tapauksessa rikota kotirauhaa.

– Kotirauhan rikkomisissa nojataan valtakunnallisiin lakeihin.

Silander painottaa, että kotirauha kuuluu kaikille. Tilanteisiin liittyviä lakeja ovat muun muassa naapuruussuhdelaki, rikoslaissa oleva kotirauhan rikkominen, järjestyslaki sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ympäristöterveyteen liittyvät säädökset.

OMAKOTITALOTONTIN tilan käsittelemiseen on Marju Silanderin mielestä toimiva lähtökohta: ”Mikä häiritsee itseäsi, sama voi häiritä muita”.

– Ottamalla naapurit huomioon, asioille löytyvät sopivat rajat.

Silander muistuttaa, että normaali elämä voi tarkoittaa eri ihmisille kovin erilaisia asioita.

– Yksi tapa säilyttää sopu on ottaa huomioon melukysymyksissä THL:n antamat kellonajat.

Ulkomelua säädellään yleisesti valtioneuvoksen päätöksellä (993/1992). Sitä sovelletaan meluhaittojen ehkäisemiseksi ja ympäristön viihtyisyyden turvaamiseksi. Asumiseen käytettävillä alueilla, virkistysalueilla taajamissa tai taajamien välittömässä läheisyydessä sekä hoito- tai oppilaitoksia palvelevilla alueilla: päiväajan keskiäänitaso ulkona LAeq 07–22 ei saa ylittää 55 dB:ä (päiväohjearvo), yöajan keskiäänitaso ulkona LAeq 22–07 ei saa ylittää 50 dB:ä (yöohjearvo) ja uusilla asuinalueilla yöohjearvo ulkona on 45 dB.

OMAKOTILIITON ylläpitämä Hyvän naapurisovun julistus tarjoaa eväitä pientaloalueiden viihtyisyyden vahvistamiseksi. Tärkeitä tekijöitä ovat muun muassa asuinympäristö, hyvät naapurisuhteet, yhteisöllisyys alueen asukkaiden keskuudessa ja toiset huomioon ottava elämäntapa.

Hyvän naapurisovun julistuksessa on kymmenen kohtaa.

Niitä ovat esimerkiksi: Asetu aika ajoin naapurisi asemaan ja pohdi, mitä hän ehkä sinulta toivoisi, ja toteuta tämä mieleesi tullut ajatus. Kunnioita ihmisten erilaisuutta – joku häiriintyy helpommin kuin joku toinen. Kanssakäyminen lisää naapureiden välistä luottamusta, yhteisymmärrystä ja asuinalueen viihtyisyyttä. Vaali naapurisuhteitasi.

Huonoon kuntoon päässyt kiinteistö tai jokin rakennus voi olla perikunnan omistuksessa. Asiat ovat hoitamatta, kun ne eivät suoranaisesti kuulu kenenkään tietyn henkilön vastuulle. Kuntien rakennusvalvonnat syynäävät huonokuntoisia rakennuksia ja määräävät toimenpiteet. Kuva: Rami Marjamäki
ERITYISASIANTUNTIJA Paula Mäenpää Kuntaliiton yhdyskunta ja ympäristö -yksiköstä sanoo, ettei omakotitalotontti saa rumentaa ympäristöä, eikä kiinteistöä saa käyttää kaavan vastaiseen toimintaan.

– Isossa kuvassa ongelmalliset kaava-alueella olevat kiinteistöt ovat kuitenkin yksittäisiä tapauksia.

Mäenpään mukaan rajanaapureita ja asujaimistoa närkästyttävät tyypillisesti häiritsevä savu, pihan epäsiisteys, romuautot ja rajan ylittävä kasvillisuus.

– Huonoon kuntoon päässyt kiinteistö tai jokin rakennus voi olla perikunnan omistuksessa. Asiat ovat hoitamatta, kun ne eivät suoranaisesti kuulu kenenkään tietyn henkilön vastuulle. Tosiasiallinen omistus on hämärän peitossa osakkaiden paljouden johdosta. Voi olla myös kiinteistöjä, joille on vaikea löytää omistajaa.

– Haastaviin tilanteisiin voidaan päätyä silloin, kun omakotitaloasukas päätyy hoitokotiin, eikä kiinteistöä haluta realisoida.

 – Kun ihmiset asuvat myös pitkään omissa kodeissaan, heiltä voivat voimat loppua kiinteistön ylläpitämiseen.    

Puiden ja risujen polttaminen sekä erilaiset kesäkeittiöt synnyttävät savua. Mäenpää neuvoo muiden muassa kesäkeittiöiden laittajia turvautumaan riittävän pitkiin etäisyyksiin rajasta ja korkeisiin piippuihin savuongelman minimoimiseksi.

IHMISET suhtautuvat hyvin eri lailla esimerkiksi suurikokoisiin, varjostaviin ja lehteviin puihin. Paula Mäenpää muistuttaa, että asemakaava-alueella puun kaataminen edellyttää maisematyölupaa.

– Vaaralliset puut on poistettava, hän lisää.

Tontille voi ajan saatossa nousta mitä erilaisempia rakennelmia. Mäenpää linjaa, että kaikessa rakentamisessa on noudatettava voimassa olevaa kaavaa ja rakennusjärjestystä.

– Kaavamääräykset ovat kiinteistökohtaisia, ja rakennusjärjestykset ovat kuntakohtaisia, hän tarkentaa.  

Omakotitalotontit eivät ole tarkoitettu vakituisiksi varastointialueiksi. Mäenpää sanoo napakasti, että tavanomainen varastointi on sallittua.

Sanomista kirvoittavat useasti autojen ”hautausmaat”. Mäenpää toteaa, että kiinteistöllä saa olla rekisterissä olevia autoja.

– Sen sijaan mittava auton korjaustoiminta ei kuulu omakotitalotontille. Lainsäädäntökin lähtee jo siitä, ettei saa aiheuttaa ympäristöhaittaa, eli esimerkiksi autojen öljyä ei saa päästä valumaan maahan.

Kaiken kaikkiaan Mäenpää kannustaa omakotitaloasujia käyttämään tervettä maalaisjärkeä.

– Omakotitalotontilla saa tehdä sellaista, mikä liittyy tavanomaiseen asumiseen ja elämiseen.  

Kirjoittaja: Matti Pulkkinen

Rate it

RADIO SUN TAAJUUDET

Etelä-Pirkanmaa 96,7

Ikaalinen ja Hämeenkyrö 96,3

Kankaanpään seutu 106,7

Parkanon seutu 91,7

Tampere 107,8

Ylä-Pirkanmaa 91,5

Radio SUN on osa Pirmedioita.

 
Juontajat:

studio@radiosun.fi

Mainosmyynti:

myynti@radiosun.fi

Mainostrafiikki:

radio@radiosun.fi

Uutis-, juttu- ja menovinkit: toimitus@radiosun.fi

Radio SUN

Suvantokatu 13

33100 Tampere

Studio 010 5844 655

WhatsApp 043 2170 273

Verkkopalvelussamme käytetään evästeitä käyttökokemuksen parantamiseksi. Tutustu tietosuojakäytäntöihimme täällä.

0%