Terassilämmitin vaatii harkintaa

Terassilämmittimet ovat kuitenkin melkoisia energiasyöppöjä. Suomen Luonto -lehti valitsi terassilämmittimen vuoden 2022 turhakkeeksi. Perusteluissaan valinnalle lehti muistutti, että terassilämmittimet ja sähkögrillit ovat saunan kiukaan jälkeen kuluttavimmat yksittäiset sähkölaitteet. Mikäli terassilämmittimen haluaa laittaa, kannattaa valintaan käyttää harkintaa.

Motivan asiantuntija Teemu Kettunen nostaa muutaman huomionarvoisen seikan, joita terassilämmitintä harkitsevan kannattaa selvittää jo etukäteen.

– Pelkästään energiankulutuksen näkökulmasta tulee ensin miettiä, onko lämmitin tarpeen tai voiko sen korvata toisenlaisilla ratkaisuilla. Monesti vaikkapa viltti tai lampaantalja tuovat varsin hyvin lämpöä ja tunnelmaa viileämmälläkin ilmalla.

Esimerkiksi rakenteellinen suojaus, kuten terassin tai parvekkeen lasitus antaa hyvin suojaa viileää vastaan. Lisäksi ”lisäseinä” vähentää myös itse asunnon energiankulutusta, jos terassi on kiinteästi rakennuksen seinää vasten. Lämmitintä käytettäessä kannattaa sen energiankulutus muistaa, eikä pitää lämmitintä päällä kuin silloin kun sitä tarvitaan.

– Yksi lämmittimiä erottava tekijä on lämpösäteilyn aallonpituus. Kaasulämmitin tuottaa pitkäaaltoista sädettä, joka lämmittää ilmaa kuten nuotio. Tällöin lämmin ilma ja energia karkaa helposti tuulenvireen mukana niin sanotusti harakoille.

Sähkökäyttöisen infapunalämmittimen säteilyn aallonpituus on lyhyttä ja lämpösäteily tarttuu kohteeseen, kuten ihmiseen tai rakenteisiin, joten se lämmittää kohdettaan tarkemmin.

– Valitsemalla oikeankokoisen ja mallisen lämmittimen lämpö saadaan tehokkaammin käyttöön. Myös lämmittimen suuntaamisella ja sijoittamisella on suuri merkitys.

Esimerkiksi terassipöydän päälle sijoitettava valaisinmallinen lämmitin kohdistuu hyvin pöydän ääressä istuviin, mutta pöytälevy estää säteilyn jalkoihin pöydän alle. Lämmittimen suuntaaminen seinästä ulospäin suuntaa säteilyä helposti avoimelle pihalle, eli hukkaan. Tehokkaampaa on suunnata säteily taloa kohti, jolloin lämpö voi varastoitua seinään tai kiertää siitä takaisin terassille.

– Lämmitinvalikoima on niin valtava, että valinnassa kannattaa kysyä neuvoa asiantuntevilta myyjiltä, jotka osaavat kertoa laitteen ominaisuuksista ja soveltuvuudesta eri kohteisiin.

Lämmittimiä käytetään myös valaisimina, mutta siinä on riskinsä, mikäli laitteessa ei ole valaisintoimintoa ilman lämmitystä. Valaisu kannattaa suunnitella erikseen, sillä lämmitin on varsin energiasyöppö valonlähde. Lämpimänä kesäiltana tarvitaan valoa, mutta ei lämmitystä.

Varsin yleisesti terassilämmitin on 1,5–2,0 kilowatin sähköllä toimiva infrapunalämmitin. Kahden kilowatin lämmitin kuluttaa siten kolmasosan tyypillisestä 6,0 kilowatin sähkökiukaasta, mutta lämmitintä käytetään helposti huomattavasti kauemmin kuin saunaa.

Ennen lämmittimen hankintaa kannattaa myös selvittää, vaatiiko asennus sähköasentajaa vai voiko sen asentaa pistotulppaan. Lisäksi on hyvä selvittää, että sähkörasian takana on riittävän suuri sulake.

– Taloyhtiöissä voi olla myös rajoituksia lämmittimen asentamiselle, sekin kannattaa selvittää ennen lämmittimen hankintaa.

Esimerkkejä kulutuksesta

2000 watin sähköinen terassilämmitin kuluttaa tunnissa 2,0 kilowattituntia energiaa. Jos sähköenergialle laskee hinnaksi 12 senttiä kilowattitunnilta (sähköenergia 8 snt/kWh ja siirto 4 snt/kWh), tulee yhdelle käyttötunnille hintaa 24 senttiä. Oman hinnan voi tarkistaa sähkölaskusta, pörssisähkön hinta vaihtelee.

Mikäli lämmitintä käyttää huhtikuusta syyskuuhun 40 tuntia kuukaudessa, kertyy sähkölaskua 12 sentin hinnalla laskien 57,60 euroa vuodessa. Määrä kuulostaa paljolta, mutta se tulee jo käytöllä, jossa lämmitin on kahtena iltana viikossa päällä viisi tuntia.

Jos lämmitintä käyttää vain 10 tuntia kuukaudessa, puolen vuoden sähkölasku on 14,40 euroa.